(((((LOKAKUISET VIIKKOON 47)))))

Otsikko johtuu siitä, että istun toppatakki päällä tässä koneella ja taas kerran tarvii 10-15 minuutin välein melkeinpä pompata ulkona tuttia etsimässä..



Neuvolassa käytiin niin tänään. Tyttö on kasvanu ihan hirveesti, yli kilo painoa kuukaudessa ja pituuttakin melkein neljä senttiä. Voin siis todeta, että tissimaito taitaa meillä riittää. Ihan kiva juttu.

Mulla oli terveydenhoitajan osio jälkitarkastuksesta, siinä ei mitään ihmeitä. Lääkärin tarkastus onki sitten vasta joulukuun alussa.



Sen huomasin tuossa, kun huvikseni vertailin edellistä ja tätä nykystä äitiyskorttia, että perhana, mie painan 3-4 kg enemmän ku 2 kk esikoisen synnytyksen jälkeen! Nyt masentaa.. Mutta samat vaatteet on päällä kuitenki, eli mulla taas viimeks kesti hirmu pitkää lantion takaisin palautuminen ja rinnat oli vissiin kupin vielä isommat ku nyt, vaikka kiloja oliki vähemmän. Ja voinhan aina kuvitella, että oon lihaksikkaampi nykyään ja siksi painan enemmän. Eiks nii? ;D



MUSTASUKKAISUUS: sitä meillä ei oikeastaan ole ollut yhtään. Poika 2v7kk suhtautuu siskoon tosi hyvin! Eilen viimeks sano, että " hän on ihana, mä tykkään siitä" , kun syötin tyttöä ja poika istu sohvalla vieressä. <3 <3 <3 Mutta huomion hakua, kiukkukohtauksia ja omaa tahtoa löytyy HIRVEESTI. Tunnustan, että korotettua ääntä kuuluu meiltä välillä, myös äidin suusta siis. Ehkäpä meillä tuo uuden tulokkaan aiheuttama hämmennys ja äidin/isän ajan ja huomion jakaminen siskon kanssa purkaantuukin tuon uhmistelun kautta.



Suhni, 1,5-vuotias voikin vissiin olla jo ikänsäkin puolesta herkkä mustasukkaisuudelle. Kuulin nimittäin yhdeltä tutulta, että heidän 1,5-v on enemmän mustasukkainen 3,5-v isoveljestään kuin mitä isoveli koskaan on ollut pikkuveljestään.



Nyt tais neiti taas saada unenpäästä kiinni. Esikoinenki on jo tunnin verran kohta ollu päiväunilla, mies on salillla eli äitillä oma rauha. Ihanaa :) Ja illalla pääsen lenkille, jee! (toivottavasti ei ala kaatamalla satamaan, kun nyt ainaki näyttäs tihkuttavan vettä..)



Päivän jatkoja!



S ja Emmi 2kk

Myönnetään, myönnetään: siellä on vallinnut todellinen pimeys aamusta asti, mutta kyllä se siitä kun ulos pääsee:D



Mimm.u: kuulosti kotoisalta sinun kuvauksesi sekamelskasta:) Ihanaa et jollain muullakin...

Ja kuule ei siihen totu! Kyllä mäkin nautin siitä että on siistiä ja puhdasta ja tavarat omilla paikoillaan, mut mun serkku sanoi tosi kauniisti, kun heillä samanlaista, että meillä ei kiillä tiskipöytä, meillä kiiltää lasten silmät.



Selma: hyvin on koirat sopeutuneet meillä jo ekaan nyyttiin. Eniten jännitystä voi tulla silloin kun vauva alkaa liikkua, kun ryömii ja konttaa koiran reviirillä ja voi mennä tukistamaan tms koiraa. Musta siihen on paras varautua niin, että yhdistää vauvan läheisyyden kaikella positiivisella koiraan, samoin sen kun vauva liikkuu, koira saa siitä positiivista vahvistusta.



Miranneli: koska teillä on ristiäiset? Pakko kysyä kun neidit niin saman ikäiset ;-) Meillä 16.12., nimi on jo myös päätetty.



Suhni: tsemppiä nimen päättämiseen! Meilläkin oli vähän eriäviä näkemyksiä alussa kun alettiin pohdiskella, miehen ehdotukset oli kovin eri tyylisiä ja kovasti suosittuja nimiä, kuin edes mitä meidän vanhempien lasten nimet ja mistä ne tulee, mutta kun meillä on jo miehen sukunimi, niin sehän on jo 50% valinnasta, hih:-)



Nyt pakkaamaan lapsia muskariin..



t. DorisDay

PS. Miranneli: täällä on kanssa vedetty suklaatia kaksin käsin, voi että se tekee hyvää!! Ja kun viinin mainitsit, en minäkään kyllä viinilasiin sylje, täytyneekin tänään illalla istahtaa hetkeksi ja nauttia pieni lasillinen kynttilät pöydässä:-D

Monasti aloitan, mutta viesti jää kesken, kun velvollisuus kutsuu... ;)



PIMEYS Minua se häiritsee, kun aiheesta aloitinkin. Joskus yritän ajatella positiivisesti, että ihanaa, kynttilänvaloa ja punaviiniä, mutta, mutta... totuus on että pimeys sulkee sisälleen ja klo 18 on sellainen olo, että päivä on ohi, vaikka kesällä klo 18 voi vielä viettää pihassa aikaa vaikka kuinka monta lempeää tuntia...



TUTTIINA Oli hauska lukea kirjoituksesi. Kokemuksen rauhallisella rintaäänellä... Minä täällä teen ne kaikki virheet, mitä kai esikon kanssa tehdään.



EKOILU Olen ennen kaikkea mukavuudenhaluinen ja sitten vasta eko, joten näin vauvan ollessa pieni ekoilu jää vähemmälle. Päivän haasteisiin kuuluu postin haku, suihkussa käynti ja jossain välissä lounaan ahmaisu... Joten kertakäyttö rulettaa.



IMETYS Täällä yritetään taapertaa kohti täysimetystä, vaihtelevalla menestyksellä. Onnistumisia: Eilen korviketta 220 ml, eli pojan ollessa 4 kg, varmaan 400 ml meni äidinmaitoa. Takapakkia - pojan imuote on välillä, erityisesti yöllä, kummallisen kadoksissa. Unohtaakohan se nukkuessaan... Korviketta olisi mennyt 80 ml vähemmän, jossei sekä äidillä että pojalla olisi palaneet käämit yökahdelta, kun ei 15 min tarpomisen jälkeen saatu otetta tissistä! Ja ihan samalla tavalla mielestäni annan tissiä kuin päivällä. Muutenkin ote irtoaa koko ajan ja on vaikea tietää, mikä tissin vieressä makoilu-tauko on imetyksen loppu. Yritetään kuitenkin...



ajl

jatkan pinoa...;)





UNIKYSELY Tästä oli kai jo puhetta, mutta poika nukkuu päivisin ja alkuyöstä kuin unelma, rauhaisaa, hiljaista vauvanunta. Usein ekan tai tokan yösyötön jälkeen (vaikka yritän röyhtäyttää jne vaihtelevalla menestyksella) alkaa levoton köhina ja kakina ja nyrkkeily (pääsee aina irti kapalosta) ja kouristelu. Silmät ovat kiinni, mutta kuinka levollista tuollainen uni voi olla. Toisaalta ei tekisi mieli puuttua, kun näyttää nukkuvan, mutta jos esim ottaa syliin niin hengitys rauhoittuu heti. Kätilö sanoi, että ihan normaalia, saattaa se olla vatsavaivoissa tai käsitellä päivän tapahtumia, mutta jos itse noin jumppaisin unissani, niin kyllä olisin aika kuitti. Mites muilla?



AJL + poika 2,5 vko

Tai onhan se melkein jo puolipäivä mutta ihan varhaiselta aamulta tuntuu kun niin vähän unta takana ja sama ankea keli vaan jatkuu. Plääh! Kiva kun on perjantai, mutta toisaalta ei eroa juuri muihin päiviin huomaa.



Meillä ei oikein viime yönä tullut uni silmään, vaikka päivälläkin oltiin hereillä kovasti. Ehkä sitten jopa liikaa jos kostautui yliväsynä. Pikkuinen ei millään ottanut rauhoittuakseen kuin vasta 4.30 tienoilla, jolloin hyssyttelevä isikin rupesi olemaan aika töttöröö. Itse vaan imettelin välillä ja muuten yritin taas vetää unta palloon. Eli aika heikko esitys koko yö. Ja aamuseiskalta tuli meitin oma rakkine + tuttujen koira hoitoon eli siinä sitten yritettiin vielä nukahtaa kun 2 vasikankokoista hörhöä riekkui pienessä kämpässämme.



Koirista oli muutenkin puhetta. Eli meillä kyllä stressattiin jonkun verran nyt kun poika syntyi, mutta tosi nätisti osaa koiruus olla ja käy vain välillä lipaisemassa tai tarkistamassa tilanteen. Suora huuto sen sijaan stressaa koiraa selvästi. Eli jos on monta tuntia huutanut vaikka yöaikaan niin koira ottaa ilmeen " eikö täällä saa ikinä nukkua" ja yrittää hautautua maan alle.. =)

Enemmänkin olen huolissani ajasta jolloin pikku-ukko saa jalat alleen... Vauhtia ja vaarallisia tilanteita luvassa?!? KUn ei tosiaan ole mikään maailman pienin koira ja sen verran adhd-tapaus vielä että ai jai, odotan innolla ja kauhulla samanaikaisesti!



PItäisi ehkä tähän aikaan jo suoriutua päivävaatteisiin, mutta tosi löysästi päivä lähtenyt käyntiin.. Nyt koirat simahti, poikakin ottaa pieniä tirsoja keinussaan joten eiköhän ole kahvin + suklaan aika. :p

tultiin tyttöjen kans ulkoa. Olipas loskaista ja lämmintä. Miten pimeä ja harmaa päivä. Käytiin ostamassa pizzaa ja hampurilaista..mässäilyä kun iskä ei ole kotona. Illalla menen MeStarat -konserttiin. Ostin äidilleni myös lipun. Saa nähdä millainen joulukonsertti se on.



DorisDay: Meillä on ristiäiset itsenäisyyspäivänä 6.12. Liputuspäivänä tietenkin, hi hii! Tyttö syntyi myös liputuspäivänä ( yk:n päivänä). Tuleekohan miten isänmaallinen tästä? Hyvä kun saa jo mahdollisimmanpian nimensä, kun ei oovoinut sanoo kun vauvaksi, tytsäksi, pikkuemännäksi, pikkumakkaraksi...(kaksi viimeistä kakkosen sanomia).



MUSTASUKKAISUUS: Meillä esikko oli mustis(silloin 2v) läppäs kerran vauvaa poskelle. Piti varoa aina sen jälkeen ja olla varuillaan ettei päässyt yllättämään. Meni ajan kanssa ohi, mutta varmaan myös helpotti kun otti mukaan vauvan hoitoon ja huomioi häntäkin. Huomiota haki kovastikin, pissi seisaaltaan olohuoneen lattialle pari kertaa yms. Nyt ovat hyviä leikkikavereita, ikää siis kohta 6v. ja 4v.



Vauva itkee, pitää kiitää tissi ojossa sinne. Hyvää perjantaita.



Miranneli

Miranneli: hauskaa konsertti-iltaa!! Nauti omasta ajasta! ;)

Meidän esikotkin taitavat olla saman ikäisiä!? Meidän tyttö täyttää tammikuussa 6v.



AJL: Kyllä meilläkin välillä erityisesti yöllä haetaan tissiä, viuhdotaan ja veuhdotaan, syödään hetki ja nukahdetaan hetkeksi ja sit taas lisää maitoa. Minä nukahdan kyllä helposti vauva kainalossa.



Nyt loppui ajatus ihan totaalisesti ja yksikätisenä kirjota ´n vauva rinnalla, ja poika on menossa itse ottamaan jäätelöä pakastimesta..



DorisDay