Lapsiperheet, miksi ette vietä joulua keskenään perheenne kanssa vaan menette mummulaan?

Me lopetettiin neljä vuotta sitten marhaaminen jouluna. Molempien vanhemmat asuu 300 km päässä samassa kaupungissa tosin. Aina se, että kenen luona ollaan ja kenen luokse ehditään. KAIKKI odottavat, että käymme kun tulemme jouluksi, se voi tietää 3-4 kyläpaikka per päivä, jotta kukaan ei vetäisi puruja sieraimiin. KAIKKI varaavat kamalasti safkaa jne.



Ja sitten ne perinteet, kaikilla on omansa tai ei ole ollenkaan...siinä sitten sopii miettiä ahtaassa vierashuoneessa tai superlonpatjalla maatessa, että kohta on PAKKO mennä joulusaunaan vaikka just syötiin 125 kiloa kinkkua ja sen jälkeen kummitäti haluaa nähdä ja pukki tulee joskus kello sata, kun lapset jo nuokkuu..



Tai sitten isäntäväki tallustelee verkkareissaan ympäri kämppää ja rosollitkin YÖK ovat vielä ihan kaupan paketeissa pöydissä.



Omassa kotona haluan nauttia joulusta kaikilla aisteilla, tehdään niitä jouluruokia joista pidämme ja jätämme tyynesti pois porkkanalaatikot ja rosollit joista emme pidä. Lämmitämme saunan jo jouluaattoaamuna, nautimme pehmeistä löylyistä kynttilänvalossa ja saunatonttu tuo ensimmäiset pikkulahjat kuusen alle, kun lapset malttavat saunoa kiltisti. Juttelemme menneestä vuodesta, muistelemme kesää jne. Ihan rauhassa.



Illalla tulee pukki kun olemme syöneet kauniisti katetun ruuan ja soittelemme sukulaisille hyvät joulut. Joulupäivänä perinteisesti olemme oloasuissa koko päivän, jos huvittaa ajamme Hietaniemeen viemään kynttilöitä ja Tapani menemme johonkin kivaan paikkaan.



Rauhallista ja mukavaa, lapsetkin nauttivat levosta. Kyllä me vuoden mittaan käymme sukulaisten luona ja joulunakin muistamme heitä, joskus ajamme joulun alla tervehtimään jne. Kaikki ovat kyllä tämän suvussamme ymmärtäneet, että miksi näin.



Ja kaikilla tarkoitan paitsi isovanhempia myös sisaruksiamme, serkkuja, tätejä, enoja, setiä..meillä on laaja suku.

Molemmissa on hyviä puolia. Mutta koska välimatkaa on niin paljon, päätimme viime vuoden reissailun jälkeen, että ensi joulu rauhoitetaan kotijouluksi. Isovanhemmat saavat tottakai tulla kylään, jos tahtovat!



Olen osittain samaa mieltä traditioiden luomisesta, nautin joka hetkestä, kun vietämme kotona joulua! Telkkaria ei avata, vaan yritetään luoda se juhlan tuntu oikeasti kotiin. Vaivaa pitää nähdä, mutta kyllä se onnistuu.



Ja kaikkein ihaninta on, että on jo valmiiksi omassa kodissa ja sitten, kun lapset käyvät nukkumaan, voi olla miehen kanssa kaikessa rauhassa tai linnoittautua sohvalle lahjakirjan ja suklaarasian kanssa.