Mikä on karmein joululahja, jonka olet saanut anopiltasi?

että olen myös saanut vaippoja jaj sitten tuo 13 teksti kolahti, että myös olen saanut kaapeistaan löytämiään joko käytettyjä tavaroita tai sitten tavaroita, joita itse ei ole käyttänyt, mutta saanut lahjaksi itse... parhaita käytettyjen tavaroiden lahjoja on ollut sellaset, jotka olen saanut useampaan kertaan, esim kynttelikkö, jonka sitten olen antanut vuoden-parin päästä hälle takas, kun en ole käyttänyt ja saanut sen sitten taas vuoden kuluttua uudestaan lahjaksi :)

huomata ettei mun anoppi olekkaan mitenkään poikkeava!

Olen saanut kyllä ihan kivoja Tupperwara -tavaroitakin, mutta ehkä kaikkein paras lahja oli rulla Wettexiä. :o)



Samana jouluna hän antoi pojalleen yhdet pitkät kalsarit (ei edes koko pakettia vaan appiukko sai ne toiset jotka siinä paketissa oli).



Se hyvä puoli näissä lahjoissa on, että eipähän tarvitse myöskään anopin lahjaan panostaa mitenkään erityisemmin, vaan paketoin jotain vastaavaa myös hänelle. Sitä saa mitä tilaa.

päin vastoin, huolellisesti kyselee lahjatoiveita ja toteuttaa ne myös. Anoppi ja appiukko antaa mielellään myös oikeasti kalliita ja arvokkaita lahjoja. Ollaan saatu lahjaksi matkoja, kodinkoneita, kalliinpuoleista elektroniikkaa (kameroita yms.), lainanlyhennyseriä jne... Yhden ainoan kerran sain tuliaiseksi etelänmatkalta jotain paikallista kosteusvoidetta jota en allergiani vuoksi uskaltanut käyttää, mutta en tuosta jaksanut pahastua.

Olen nyt 160cm ja 89kg, en muista paljonko silloin painoin, mutta en ainakaan vähempää kuin nyt.



En tiedä oisko pitäny ottaa vittuiluna vai kohteliaisuutena???????

-lapsen paketissa oli mieheni (eli lapsen isän) kummilusikka



Tosin olenkin köyhä opiskelija, joka arvostaa kierrätystä ja vaalii muistoja. Ehkä muille uusi tavara on tärkeämpää...

itselleen oli ne ostanut,kun eivät mahtuneet niin minä sit sain ne.

Olen nyt 160cm ja 89kg, en muista paljonko silloin painoin, mutta en ainakaan vähempää kuin nyt.

En tiedä oisko pitäny ottaa vittuiluna vai kohteliaisuutena???????

:-D



Beiget sloggi-alkkarit,mallia mamma....

itselleen oli ne ostanut,kun eivät mahtuneet niin minä sit sain ne.

-lapsen paketissa oli mieheni (eli lapsen isän) kummilusikka

Tosin olenkin köyhä opiskelija, joka arvostaa kierrätystä ja vaalii muistoja. Ehkä muille uusi tavara on tärkeämpää...

Mutta eikös se kummilusikka ole joka tapauksessa miehesi, ei anopin? Kummallista antaa toisen esine lahjaksi jollekin kolmannelle, oli sukua tai ei.

Mutta kaikki on kivaa. Vaihtelee lämpöisistä sukista tai sudoku-vihkosta koko lastenhuoneen sisustukseen (jonka antoi siis rahana, että saamme sisustaa makumme mukaan). Ei ole tullut yhtäkään huonoa lahjaa viimeisten 10 v aikana, ja lahjoja on tullut PALJON.

ja mun anoppi antaa aina ihan kivoja lahjoja joten en voi listautua tähän mukaan.

ihanat polvisukkikset,jotka oli maksakakkaran väriset ja pitsiset jee.. Ja muuteski roudaa mulle aina kirpparilta kaikkii ihanii pitsipuseroita, kun ne on niin mun tyyliä..

Leivinpaperirulla ja rulla kaupan hedelmäpusseja!

Onneksi ei enään anna joululahjoja mulle.Ei tarvitse itsekään antaa.

Meillä on anopin kanssa hyvät välit mutta aika erilainen maku... Eli yleensä saan jotain periaatteessa ok lahjan, mutta jossa on joku "vika". Joku vuosi sain esim. L-kokoisen anopin työnantajafirman hyväntekeväisyyspaidan (rahat tais mennä johonkin lasten hyväksi) - olen kokoa S ja paita oli sen värinen ettei minulla ole mitään sen väristä kaapissa. No, lenkki/jumppapaidaksi meni.

Ei tule siis mitään kauheaa, mutta minusta olisi kivempi joku pienikin, mutta jonkin moisella ajatuksella valittu lahja. Saattaa sitten omankin lahjansa ostaa itse, ja pyytää siihen rahaa. Minusta siinä menee vähän lahjanantamisen idea pepulleen.



Anoppi itse sai kerran veljeltään teippirullan (on muuten veli konttoritarvikealalla)

Minun anoppini (kai sitä nyt voi anopiksi sanoa avoliitossa eletään?) kysyy onko jotain mitä tarvitsemme. On ostanut meille esim. digiboksin jota toivoimme. Jos ei tule mitään mieleen, hän antaa rahaa, että voi käydä itse ostamassa jotain mieluisaa. =)



Millaisia lahjoja muuten teidät miehet saavat anopeiltaan? ;)

Eli anoppi kysyy mitä haluan ja ostaa sitten sen. Joskus ostaa koko perheelle yhteisen lahjan esim. pyykinpesukone. Tai antaa rahana. Itse myös kysyn anopilta mitä hän haluaisi, viime vuonna sai sitten sellaisen matalan aaltomaljakon ja edellisenä vihreän mariskoolin.

Itse yritin joka vuosi etsiä jo hyvissä ajoin henkilökohtaisen ja hyvän lahjan, yleensä onnistuinkin. Joka joulu anoppi+appi olivat onnesta soikeana (eivät näytelleet, lahjat olivat tyyliin puuttuva osa kirjasarjasta/astiastosta eli varmasti mieluisia), mutta minä... no, sanotaanko näin: olin kuluttanut tunteja ja melkolailla euroja saadakseni lahjoja ei-niin-mieluisille appivanhemmille ja itse sain lahjaksi JOKA IKINEN KERTA JOTAIN, MIKÄ EI MENE YKSIIN MAAILMANKUVANI TAI MIELENKIINTONI KANSSA. Kaikki tietävät jutun kasvissyöjästä, joka sai anopiltaan liharuokakirjan- samaa luokkaa mauttomuudessa olivat anopinkin lahjat.



Yksi joulu sitten kyllästyin ja annoin ihan perustylsän lahjan, anopin naama venähti kunnolla. Koitti jotain positiivista keksiä mutta näin kyllä, että naisella raksutti ;). Sen jälkeen olen saanut aina vaan entistä huonompia ja vaatimattomampia lahjoja...

Mun anopin väärän väriset marimekon pussilakanat ja väärän sarjan hackmanin aterimet kyllä kalpenevat noitten rinnalla.... :D

koska kyse oli hänen muistoesineestään.

Anoppi tarkoitti kummilusikan 1-vuotiaan lapsemme leikkeihin, ei siis ajatellut että sillä on jotain muistoarvoa.

Meillä on myös muitakin lapsia. Jos mieheni haluaisi kummilusikkansa lahjoittaa edelleen, ehkä olisi kuitenkin hänen oikeutensa päättä kenelle, milloin ja missä tilanteessa.

Omakin kummilusikkani on hyvässä tallessa minulla itselläni, ei ole ikinä tullut mieleen että se olisikin vanhempieni omaisuutta ja heillä olisi oikeus lahjoittaa se edelleen.

Musta toi kummilusikka on ihana.

-lapsen paketissa oli mieheni (eli lapsen isän) kummilusikka

Tosin olenkin köyhä opiskelija, joka arvostaa kierrätystä ja vaalii muistoja. Ehkä muille uusi tavara on tärkeämpää...