Mies ja sen ex (löpinää, lue ja kommentoi)

Mutta aina kaikki ei mene oppikirjojen mukaan. tämä on nyt tilanne.



ap

Hylkäämisen pelko riipaiseen syvältä. Pelkäät, koska suhteenne on vielä niin tuore. Et pysty vielä täysin luottamaan.



Sinulla on siis paha mieli, koksa pelkäät tulevasi hyljätyksi. Se on sinun sisälläsi, siihen ei ole syynä miehesi käytös. On pelkästään hyvä, että mies pui menneen elämänsä loppuun asti. Sitten vasta hän voi mennä eteenpäin.

Pitää ripustautua aina johon kuhun. Mustasukkaisuuden sijasta taitaa noissa tapauksissa olla kyseessä ennemmin mahdollinen yksin jäämisen pelko, sehän se ois kamalaa.

Ajattele se niin, että se mikä jää selvittämättä miehesi ja exän välillä, kaatuu joku päivä sun niskaan.



Anna miehellesi mahdollisuus puhua exän kanssa. Olet sen velkaa miehellesi ja exälle.



Ei riitä, että selvitetään vain käytännön asiat. Kyllä pään sisäisiäkin asioita pitää jälkikäsitellä. Ei se ole sulta pois.



Näin ulkopuolisen mielestä ehken turhan ripeä oli toi teidän suhteen aloitus. Yrittäkää nyt paikkailla jälkiselvittelystä, mitä voitte, jottei samat ongelmat kasaudu teidän uuteen kotiin.

Ei teitä kukaan pakottanut noin toimimaan.

tai siis niin, että mies ja exänsä käy jonkun kerran vuodessa kahvilla yhdessä. Nämä aloitteet tulee mun ymmärtääkseni aina exältä tekstiviestinä, joita minulle on jopa näytettykin (vaikken ole pyytänytkään).

Kyllähän siinä miettii välillä, että minkä takia pitää olla yhteyksissä, kun eron jälkeen meni ilmeisesti pidemmän aikaa, ettei mitään yhteyksiä ollut, eikä heillä ole lapsiakaan tai asioita, mitä pitäisi hoitaa. Välillä kyllä ajattelen, että ex yrittää saada miestä takaisin, koska mielestäni kyseessä on loistoyksilö, jota hän ei ehkä vain tarpeeksi ajoissa tajunnut, mutta mistäpäs minä sen tietäisin.

Tiedätkö, kumman aloitteesta erosivat? Jos " syyllisempi" eroon oli miehesi ex, niin voihan se olla, että hänen varsinkin pitää saada asiaa vielä puida. Parasta varmaan olisi, että kertoisit miehellesi suoraan, että asia tuntuu sinusta pahalta, ainakin jos tapaamisia näyttää tulevan säännöllisesti, mutta ettet häntä estelekään. Jos miehesi haluaa olla pahoittamatta mieltäsi, hän ei ainakaan oma-aloitteisesti ala järjestellä exänsä näkemisiä. Tai minusta tuntuisi kummalliselta, jos hän varoisi enemmän exänsä mielen pahoittamista kieltäytymällä tapaamisesta, kuin sinun mielesi pahoittamista.

Toisaalta, jos miehesi voi kuitenkin rehellisesti kertoa tapaamisista, niin en ehkä olisi kovin huolissani. Kysysmys on tietysti pohjimmiltaan siitä, että luotatko sinä mieheesi.

Sitä, että olen huonompi kuin ex. Vähemmän tärkeä. Vaikka mies mulle vakuuttaa, että mä olen se tärkein.. Niin olenkohan sittenkään?



Miten vois yllättää miehen? Mitä keksiä yhteistä tekemistä? Sellaista, että mies näkis mun olevan tosissaan ja arvostavan häntä.



ap

muuttua arjeksi, ja toki sinä pelkäät, että miehesi on nyt huomannut että se entinen suhde oli sittenkin se oikea. Ja että sinä olit vain vaihtelua arkeen. Ja että se kipinä eksään on vielä voimakas.



Jos näin on, niin vetäydy sovinnolla syrjään ja anna heidän hoitaa keskenjääneet asiansa. Vaikka se tarkoittaisi sitä, että menetät miehen takaisin entiselle naiselleen.

Miten vois yllättää miehen? Mitä keksiä yhteistä tekemistä? Sellaista, että mies näkis mun olevan tosissaan ja arvostavan häntä.



ap

[/quote]

Molemmat kuitenkin olimme miettineet eroa muutenkin jo. Meidän suhteemme oli vain se viimeinen naula arkun kanteen.



Mihellä ja exällä ei ole lapsia ja mies päätti erota exästään minun vuokseni.



Pelkään toki.. Pelkään niin paljon! Mies ei varmaankaan halua pahoittaa mieltäni millään tavalla ja suostuu varmasti jos kiellän tapaamasta exäänsä. En vain halua kieltääkään. En halua olla epäreilu. Ehkä mä toivoisin, että mies itse ymmärtäisi asian vaivaavan mua sen verran, että tapaisi exäänsä korkeintaan muutaman kerran ja julkisella paikalla. Kertoisi mulle kaiken, rehellisesti.



Luotan mieheeni, siitä ei ole kysymys, mutta silti en ole sinisilmäinenkään.





ap

niin ymmärrän kyllä epävarmuuden vielä paremmin. Pettämisestä alkunsa saaneissa suhteissa luottamus on vähän niin ja näin alusta pitäen. Ja mikäs tää toisteltu juttu olikaan: vain 5% pettämisestä alkunsa saaneista suhteista kestää.

Edellinen oli niin hieno, että päättyi pettämiseen ja nykyisen päällimmäinen tunne on pelko. Ei oikein vakuuta.

Kai se pelko tässä tilanteessa silti ihan normaalia on...?



Mua loukkaa kun toiset epäilee meidän suhdetta. Moni silti kommentoinut, että nyt ollaan löydetty toisemme. Ollaan just eikä melkein sopivat toisillemme. Musta tuntuu, että mulla on se oikee. Ollaan puhuttu jo vaikka mistä.. Yhteisestä perheestä, yhteisestä talosta, sitoutumisesta. Meillä on kaikki hyvin. Entinen elämä vain on se, joka saa aikaan näitä epävarmuuden tunteita. Varmaan ymmärrätte?



Ja vaikka pettämisestä alkaneet suhteet ei yleensä kestäisi, niin ei tää suhde ole välttämättä se, joka ei kestä. Tästä voi hyvinkin tulla molempien puolelta se ainoa ja oikea. Nyt tuntuu sille.



ap

Koska voi sitten sanoa, että suhde kuului siihen 5% kun kestää? Kun kuolema erottaa? Me on oltu nyt 10 vuotta yhdessä miehen kanssa, 2 lasta ja ollaan naimisissa. Mies oli avoliitossa kun tavattiin, 1 lapsi, ne oli ollut yhdessä 5 vuotta, joista 2 oli ollut jo tosi huonoja. Eli jos me nyt 10 vuotta myöhemmin miehen kanssa erottaisiin, niin se johtuisi siitä että suhde alkoi pettämisestä? Ei sillä että eroa ois mitenkään näkyvissä, mutta ihmetyttää vaan että koska sitä voi laskea kuuluvansa niihen 5% kenen uusi liitto kestää?

Älä ala heti vaatimaan mieheltä lupauksia olla tekemättä sitä ja tätä, anna mennä jos on mennäkseen. Ja _toivottavasti_ ette ala heti alkuhurmassa pykäämään lapsia ja ryntää suinpäin naimisiin todistaaksenne kellekään mitään.

Sitä paitsi missä tuollaista muka on tutkittu? Heittäkääpä linkki. Luulenpa, että jos suhde onkin saanut alkunsa pettämisestä niin sitä todellakaan välttämättä kerrota muille, saati sitten johonkin hölynpölytutkimukseen.

22.. Ei ole tarkoituskaan. Asiasta on vain puhuttu vakavalla mielellä. Ei asuta edes virallisesti vielä yhdessä, jotta molemmilla olisi aikaa käsitellä omia tunteitaan. Mieli tekisi, mutta ollaan pidättäydytty tarkoituksella.



Niin muuten.. Ihan totta. Mistä tietää, että kuuluuko siihen 5%:iin?? Olen eronnut pitkästä suhteesta kahdesti aiemmin. Enkä ole pettänyt tuolloin.. Toinen kesti 9v ja toinen 2v. Ei asiat ole yksioikoisia, koskaan.



ap

mun ainakaan. Eli mun mielestä sun kannattaa sanoa miehelles, mistä pahastut, ainakin jos pahastuminen tarkottaa sitä, että vetäydyt kuorees ja oot surkeana. Jos miehes vertailis sua ja exäänsä, niin tollasessa valossahan sä et näytä välttämättä parhaalta mahdolliselta. Tietysti tässä on se dilemma, ettet haluaisi rajoittaa aikuista ihmistä, mutta jos et voi komentaa itseäsi painamaan asiaa taka-alalle, niin ehkä puhuminen on toiseksi paras vaihtoehto.

Sitten voit tietysti yrittää ajatella niinkin, että jos mies menee, niin menee, eikä se ole kuitenkaan maailmanloppu ja tällä tavoin toteuttaa yksilön vapautta.

Miesten asioiden tajuamisesta vielä, että mun mies on kyllä möläytellytkin tosi tyhmiä (muistellut exiensä fyysisiä ominaisuuksiani heidän edukseen), mitä olen märehtinyt aikani ja sitten pamauttanut ääneen ja mies on ollut ihan ällistynyt, että " noinko sä sen tulkitsit ja sekö sua on vaivannut" ja selitellyt, että eihän niillä asioilla ole meidän suhteessa mitään tekemistä. Sitähän mieltä minäkin olen ja sen takia ihmetellytkin, että niistä on pitänyt mainita.

Käsittääkseni monien miesten on lisäksi vaikea sanoa ei, varsinkin jos se pitäisi sanoa joskus läheisenä olleelle ihmiselle, joka on aiemmin määrännyt kaapin paikan.

pelkoja ja käyttäytymismalleja. Niillä ei oo mitään tekemistä miehen ja hänen exänsä kanssa. Anna tunteidesi olla, mutta toimi järkevästi; ihminen voi tunteistaan huolimatta toimia rationaalisesti.



Jos haluat nykyisen suhteesi onnistuvan, rakenna yhteenkuuluvuuden tunnetta välillenne- älä ensimmäisenä rupea määrittelemään miehelle rajoja. Suhdehan on sitä mitä teidän välillä on. Ei sitä että rakennat muurin suhteenne ympärille ja sitten kökötätte kaksin siellä muurin sisällä.



On ihan kohtuullista saada hoitaa menneet ihmissuhteensa HALUAMALLAAN TAVALLA ja OMASSA TAHDISSA.



Kirjavinkki; " kaikki se rakkaus mitä sinulle kuuluu" .



ONnea uudessa yrityksessäsi.

Sekstailtiin useita kertoja vaikka molemmilla oli jo uudet kumppanit.