Apulaisrehtori oli puhunut: Tämä teko on anteeksi antamaton...

Minullakin on ollut elämässäni tapaus, jota en ole voinut antaa anteeksi, enkä edes yritä. Minulta ei koskaan ole pyydetty anteeksi, ei osoitettu vähäisintäkään katumusta, joten minusta ei ole tarpeen antaa anteeksi. Antaisin anteeksi (luultavasti), jos pyydettäisiin, näissä olosuhteissa en.



Mutta tapaus ei todellakaan kahlitse minua mitenkään. Olen onnellinen, terve ja tyytyväinen ihminen. Asia vaivaa vain silloin, jos satun jossain törmäämään teon tehneeseen henkilöön, mitä ei tosiaakaan satu usein, koska muutin tarkoituksella kauas hänestä.

Uhrien omaisilla ja muillakin on oikeus tuntea vihaa ja kaikkia maailman tunteita. Jos nyt aletaan puhua anteeksiannosta, niin sehän on kuin signaali, että tehkää lisääkin näitä, mitäs nyt tuosta, tuollaista nyt vain sattuu.



Miettikää sitä kahden pienen lapsen äitiä, jonka lapset menettivät äitinsä tämän sekopään takia.



Jumala antaa kaiken anteeksi ja ihmisenkin tulisi siihen kyetä, sitten kun on sen aika. Anteeksiantaminen kuitenkin tarkoittaa sitä, että ihminen ei katkeroita anteeksiantamattomuudellaan omaa elämäänsä. Anteeksiantaminen on vaikea laji, siihen ei ole mitään patenttiratkaisua.

ANTEEKSIANTAMATON! Minusta hänen ei olisi pitänyt tuohon asiaan ottaa kantaa mitenkään! Vaan puhua muista asioista!



Esim: Miten meidän koulussa on turvallisuus hoidettu erityisen huolella jne.



ap

Hänellä on oikeus ajatella juuri kuten hän ajattelee. Olihan teko aivan äärimmäisen sairas ja paha ja vähän vaikea tuollaista on suoralta kädeltä antaa anteeksi.



Näillä uhreilla on oikeus vihata tätä tekijää, oli hän sitten uhri sittenkin tai ei. Hän kuitenkin päätyi tällaiseen ratkaisuun, vaikka olisi voinut olla päätymättä.



Kuvitelkaa, jos teidän lapsianne ammuttaisiin jossain koulussa ja ehkä h eolisivat kuolleet. Voisitteko vain suoralta kädeltä antaa anteeksi tekijälle.



Täällä keskustellaan anteeksiantamisesta vähän huolettomasti, vaikka tuo koulusurma tapahtui vasta aeilen.

Hänellä oli riittävä aika valmistaa puhe koululleen. Ja hän avaa sen: Tämä teko on anteeksiantamaton. KAIKKI me olemme shokissa, tämä tapaus koskee koko kansaa. Tällä apulaisrehtorilla ei ole osaa eikä arpaa Jokelan tapahtumiin. Asumme aivan eri puolella suomea!



Minusta täysin harkitsematon ja typerä avaus! Lapsi ei muuta muistanut kuulemma puhe oli lyhyt.



ap

Vierailija:

Tämä apulaisrehtori ei ollut mitenkään osallisena tapahtumiin.

Kuka sinä olet väittämään, ettei ko. koulun apulaisrehtori olisi yksi osallisista myös?!

Ja lakkaa jankuttamasta!

Odotan koululaitoksen johdon olevan ammattitaitoista porukkaa ja jotka eivät sotke omia tunteitaan yleisiin puheisiin, jotka suunnataan moneen sataan alaikäiseen lapseen.



ap (jonka tuttava menetti läheisen tässä tragediassa, itse mentin vuosituhannen alkupuolella).

Kuka tässä nyt tyhmä taas oli?

Olen ihan tavallinen, terve, perusonnellinen ihminen. Elämässäni on yksi asia, jota on ollut hirveän vaikea antaa anteeksi. En oikeastaan ole halunnutkaan. VAIKKA tämä asia ei ole mielessäni päivittäin ja elän todellakin aivan normaalia elämää, niin tiedostan kyllä, että olisin vielä onnellisempi jos antaisin anteeksi. Asia vaivaa ajoittain mieltäni ja aiheuttaa katkeruuden tunteita - VAIKKA en niissä ryvekään. Tiedän että itsetuntoni tervehtyisi, jos antaisin anteeksi ja siten nousisin jutun yläpuolelle.



Kyse ei ole millään muotoa siitä, onko minulta pyydetty anteeksi vai ei. Ok, ei ole, mutta eihän se minun ongelmani ole. Se on minua loukanneiden niiden ihmisten ongelma. MINUN ongelmani on se, etten ole antanut anteeksi ja SE vaikuttaa minun elämääni.

Kuitenkin olen samaa mieltä myös sen kanssa, joka sanoi, että lapsi tulee elämässään kohtaamaan paljon ristiriitaisia viestejä, joista myös on hyvä keskustella.

Yritän kasvattaa lapsestani inhimillistä, laajasti maailamaa hahmottavan ja humaania ihmistä. Ihmistä joka ymmärtää, että maailmassa on paljon hyvää ja myös pahaa.



Tuosta anteeksi antamisesta olen jo esittämääni mieltä ja sen olen lapselleni opettanut. Se miten hän sitten sanani punnitsee on hänen kriittisen ajattelun lopputulos.



Kasvatan ihmistä, tunnen vastuuni, se mikä hänestä tulee on hänen valintansa. Mutta vastuuni kannan. Olen ollut läsnä, puhunut, ollut kiinnostunut hänestä ja RAKASTANUT ja osoittanut sitä.



Toivon, että moni meistä pystyy vielä ymmärtämään, että teon tehnyt nuorimies oli sairas ja siten myös täysin vailla ymmärrystä.

Vaikka se ei ketään tuo takaisin, se autta meitä uskomaan hyvyyteen, enemmän kuin pahaan.



ap

Se on sitä, että ei katkerina ja vihaa tuntevina levitetä lisää vihaa, pelkoa ja ahditusta vaan yritetään OPPIA asioista jotain. Ei se ole sitä, että kaikki saa tehdä mitä haluaa.

sitä mitenkään ylivoimaisena.

On vain yksi ihminen, jonka tekoja en vuosienkaan jälkeen halua antaa anteeksi.

Vierailija:

Monessa asiassa pidän sinusta, ja saat minut näkemään asioita uudelta kantilta, mutta mua kiinnostaa, että ulottuuko viisautesi myös tunne-elämääsi? Vai oletko tunteittesi vanki?

Koska tyhmä on ihminen, joka kuvittelee vihantunnossa olevansa voimakas...

Tuolla logiikalla voisivat siis kaikki raiskaajat, murhaajat, eläinrääkkääjät ja ties ketkä saada hyvitettyä tekonsa PYYTÄMÄLLÄ ANTEEKSI ja katumalla???? No mutta tämänhän haluan ehdottomasti opettaa lapselleni.

Maailmassa ei todellakaan voida kaikkea antaa anteeksi, jotkut teot ovat liian hirveitä ja tuomittavia.

Tarina voi myös päivän aikana helposti muuttua, vaikka 1 sanan osalta ja viesti onkin ihan eri. Toki on voihut tulla alkup. muodossakin tieto kotiin, mutta hyvin usein sanatarkka toistaminen on mahdotonta...

Tässä ketjussa on selitetty anteeksi annon merkitys ihmiselle ja uhrille EI TEKIJÄLLE!



Mutta voi kun se joillekin on niin ylivoimaista ymmärtää.

Jos jo heti seuraavana päivänä olisi antamassa anteeksi, voi voi, hänellä oli varmaan vaikeaa, ei se mitään että hän tappoi kahdeksan ihmistä, se mitätöisi uhrien tuskaa.

Ei ap mitenkään ole tässä ajamassa asiaa, että tämä asia pitäisi heti jäsentää, ymmärtää ja sitä kautta lopulta anteeksi antaa.



Sanoin vain, että harmittaa, moinen puhe, koska se sotii täysin omaa ajattelutapaani vastaan ja vaikuttaa kiihkoilulta.



Rehtori oli hyvin painokkaasti ja hitaasti lauseen sanonut ekoiksi sanoiksi. Minusta lähestymistapa on outo.



ap

Anna nyt jo anteeksi. Miksi olet itse noin pitkävihainen?