Anoppi & joulu, mitä ajatuksia tästä yhdistelmästä?
Kommentit (29)
Mieheni joutuukin sitten kärsimään anopistaan ihan urakalla...
on anoppiin yhdistyvät joulujutut.
Meillä joulu on sukujuhla ja siihen kuuluvat sekä omat että appivanhemmat ja mummot ja vaarit.
Kuusessa roikkuu pari kulahtanutta koristetta, yksi kynttilä palaa pöydällä joulua " vietetään" TV:tä katsellen ja lehtiä lukien. Ankeaa. Toivoisin että anoppi olisi enemmän kotihengetär -tyyppiä :).
valmiiseen pöytään, kunhan ei tuo mitään syötävää mukanaan. En halua joulupöytääni epämääräisiä rasvattomia, sokerittomia ja suolattomia mössöjä, joiden tuoreudesta en voi mennä takuuseen.
Siis anoppi OK, joulu anoppilassa ei.
Minä haluan, että joulu on juhla, jolloin luodaan joulutunnelmaa koristeilla, siistillä pukeutumisella, kynttilöillä jne.
Anoppilassa on kyllä hyvät jouluruoat, mutta siihen se jouluisuus sitten jää. Anoppi tulee joulupöytään papiljotit päässä, joulukuusi on lasiverannalla ja siinä killuu pari lyttääntynyttä palloa. Muita koristeita ei ole, joulumusiikkia ei kuunnella, ohjelmana telkkarin katselu.
Lahjatkin on aina etukäteen ilmoitettuja ja käytännöllisiä, tyyliin " Älkää sitten ostako uutta silitysrautaa vaikka vanha onkin huonokuntoinen, saatte uuden meiltä joululahjaksi." Lapsille sentään yleensä ostavat jotain " hauskaakin lahjaksi" , yleensä kirjan.
ensimmäistä kertaa väliin. Olen oppinut olemaan itsekäs. Meillä on uusi vauva talossa ja sitä ei sinne viinanhuuruun paskaiseen huusolliin viedä.
Vietämme joulun kotona ja täällä saavat käydä jos siinä kunnossa ovat.
asumme ulkomailla ja anoppi järjestelee jo nyt Suomen joulun aikataulujamme.
Anoppi ei ole jouluihminen. Ei laita jouluruokia, koristeita on minimaalisesti, tekokuusi jne. tunnelmatappajia. Pakko käydä siellä joulupäivänä, mutta aattojani en enää suostu pilaamaan siellä. Never ever again.
Me ollaan joka toinen joulu mun vanhemmilla ja joka toinen joulu anopilla. Mun anoppi on melkein mun paras kaveri! Me jutellaan kyllä kaikesta ja kun kerran mieheni on hänen ainoa poikansa ja lapsemme siten ainoat lapsenlapset niin mun kanssa on parasta pysyä väleissä. Mutta ihan tosissan, mun anoppi on lämmin, rakastava, reipas ja todella rakas koko perheellemme! Mielelläni lähden hänen luokseen täysylläpitoon aina kun hänelle vaan sopii.
menee siinä muiden seassa. Mutta minä en halua mennä anopille jouluna, tunnelma siellä on jotenkin niin ankea. Laittaa kyllä joululaulut soimaan ja ehkä vähän jotain koristeita, mutta...
Saarnaa aina liioista lahjoista ja kulutushysteriasta (totta toinen puoli mutta minusta lahjat kuuluvat jouluun).Kun annamme hänelle jonkun lahjan, alkaa heti selittely että hän ei olisi tarvinnut tätä, tavaraa on jo liikaa, kenelleköhän tämän voisi antaa edelleen... Eräänä vuonna annoin hänelle lahjakortin (ettei tulisi sitä tavaraa) ja sanoi kun sai kuoren käteensä: " ette kai antanut mitään naamahoitoja, osaan tehdä sellaisia itsekin"
Ruoka on aika pahaa (" tässä ei sitten ole suolaa kun se on niin epäterveellistä" ).
Ollaan oltu parina vuotena hänen luonaan mutta ei enää, meni joulutunnelma ihan läskiksi.
Mutta jos joulu menee anopin ja apen kanssa, on huono omatunto, koska oma äitini on silloin yksin. Välimatkaa kun on 800 km.
Yleensä vietetään joulut oman pikku perheen kesken. Käydään kylässä muulloin.
Ainut vaan että anopilla on kyllä 4 lasta ja kaikki yhtä rakkaita puolisoineen ja lapsineen.
Tänä vuonna mennään minun vanhemmilleni jonne tulee myös muut sisarukseni perheineen ja ens vuonns on taas anoppilan vuoro. Onneksi molemmissa on yhtä ihanaa viettää joulua ja illaksi lasten kanssa kotiin katsomaan mitäs se pukki olikaan tuonut =)
tuo mielikuvan hiukan erilaisista jouluperinteistä ja erilaisista joulupöydän antimista, sillä anoppini on italialainen.
Anoppi ja appi ovat olleet meillä useampana jouluna. Se on ihan mukavaa, laspetkin tykänneet. Mulla on kyllä ihan mahtavat appivanhemmat. Itse en halua mennä anoppilaan jouluksi, koska ahdistun eripariastioista ja muovikulhoista joulupöydässä :-)))
Anoppi on suhteellisen ok tyyppi, mutta vain pieninä annoksina. En kestä sitä junttiutta, mäkätystä ja negatiivista asennetta jouluna sentään niin paljoa, että haluaisin nukkua hänen kotonaan.
Tähän asti ollaan joka joulu käyty sekä mun kotona että anoppilassa, tänä jouluna EI mennä.. Kumpaankaan.
Mä viihtyisin kotonani, mutta anoppilassa en.. Anoppi on viinaan menevä, laiska, siivoton ja yksinkertainen. Mä en halua miettiä joulukinkkua syödessäni, että onkohan tämä varmasti kypsää ja turvallista syödä.. Enkä ruokaillessani halua kuulla selän takana olevasta RUOKAkomerosta hiiren rapinaa.. Enkä jaksa sitä, että yksi hänen lapsenlapsistaan (poika) on ihana ja mahtava, kaksi muuta (tyttöjä, joista toinen meidän) toisen luokan kansalaisia.
Eli mä ' uhraan' vanhempieni luona käymisen sillä, ettei mennä kumpaankaan mummulaan. Harmittaa, mutta toisaalta saanpa viettää joulun omassa hyvin siivotussa kodissani, hyvien ruokien, kynttilöiden, glögintuoksun ja omien rakkaideni seurassa.
Mummut ja papat on pyydetty kyllä meille joulukylään sitten joulupäivänä.. Tämä kaikki siis sillä varauksella, etten vielä joulua synnärillä :)
Muuten ok, mutta kamala valitus anopilla lapsen (2 v) saamasta lahjapaljoudesta. Omasta mielestäni ei niin älyttömästi lahjoja ollut: 5 lelulahjaa, vaatteita ja 2 kirjaa. Esim. äitini antamaa dublopakkausta kommentoi, että kaikkea ne keksii jotta saataisiin ihmisiltä rahat pois. Ja kyseessä ei edes ollut mikään erikoinen megapakkaus vaan setti, jossa muutama eläinhahmo ja jokunen palikka.
Luulen, että kaikki ruoat ei myöskään miellyttäneet. Esim. kalaruokiin ei appivanhemmat koskeneet lainkaan ja laatikoihin ym. syydettiin ihan hirveästi suolaa päälle (vaikka molemmilla, yllättäen, verenpainetauti).
Anopin mielestä emme saisi käydä appiukon luona koska siellä on mieheni äitipuoli joka on ollut lapsesta asti tärkeä ja toimii mummupuolena lapsillemme. Koska me emme hyväksy kenenkään syrjimistä jouluna ihan anopin mielialan takia, anoppi loukkaantuu ja käy kännissä hakkaamassa oveamme.
Paha yhdistelmä, rauha kaukana ;)