*~*Vantut marraskuulle*~*
Marraskuu alkoi ihan varkain, miten tässä näin pääsi käymään? ;) Täällä jo aamulla tiputteli räntää, mutta eipä tartte vielä suksia lähteä kaivamaan... Mutta mukavaa talven odottelua kaikille!
-Amy ja Emmi 2v-
ps. Onnistuiskohan vanhan ketjun linkittäminen tällä kertaa... http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Kommentit (77)
Hauskoja juttuja teidän pienokaisilla :)
Ida on kans tuollainen hölösuu ja joka päivä saadaan miehen kanssa hyvät naurut sen jutuista. Tarhapäivinä illalla Idan mennessä nukkumaan hän "kantelee" kaikkea kivaa mitä tarhassa on tapahtunut. Kuten "Helmi, ei saa kiipeillä pöydillä", "piip ei saa juosta sisällä", "piip ei saa leikkiä ruualla". Yksi ilta sitten höpötti kovaan ääneen yhdestä tarhatätistä joka oli vissiin istunut Idan kamun tuoliin kun tuolta sängystä kuului kova selitys "piip, se on piipin tuoli, ei siihen saa istua, soosoo, se on piipin tuoli" jne.
Laulun sanat menee myös usein vähän sekaisin tai Ida on oikein taitava lyhentämään niitä, kuten "tuiki tuiki tähtönen" menee näin: tuiki tuiki tähti, illan katson, korkealla vaan :)
Ida on myös taitava vaihtamaan puheenaihetta ja nimenomaan silloin kun puhutaan äidin masuvauvasta. Viime viikolla selitin Idalle että Ossen typy sai pikkuveljen ja he pääsivät sairaalasta kotiin. Ida oli hetken hiljaa ja totesi varmaan ekaa kertaa että äidin masussa on vauva. Sitten aloin kyselemään Idalta, että kun äidin vauva syntyy niin auttaako Ida vaihtamaan vaippaa. Neiti oli hetken hiljaa ja totesi "tuolla ulkona on tosi pimeetä" :D Sitten kysyin saman kysymyksen uudestaan ja Ida rupesi selittämään jotain nukkevauvastaan, kuinka se nukkuu tuolla Idan huoneessa jne. Ida ei joko tajua ollenkaan että odotan vauvaa tai sitten on vaan taitava peittämään sen ;)
Kiva muuten lukea teidän kaksilapsisten perheiden arjesta ja varsinkin tuosta mustasukkaisuudesta, uskon meilläkin sitä sitten piisaavan.
Queenin Eekakin jo 5kk!!
Mitäs muuten Coltsfootille kuuluu?
Nyt jatkamaan pakkauspuuhia, muuttopäivä senkus lähenee...
MiaMik rv 31+3 ja Ida 2v+
pitkästä aikaa saan aikaiseksi kirjoittaa jotain. Poika on jo oppinut, milloin on yö, ja sen puolesta saisinkin ihan kivasti nukuttua, ellen olisi niin tolkuttoman huono nukahtamaan nykyään. Makaan sängyssä ja kuuntelen koko ajan kaikkia ääniä, sekä typyn että pojun, ja havahdun hereille pienistäkin ynähdyksistä. Ehkä se tästä rauhoittuu... viime yö meni kyllä harakoille senkin takia, että tyttö huusi kuin syötävä vähän väliä, yritti kyllä kovasti nukkua monissakin eri paikoissa, mutta korvakipu piti hereillä. Kävivät äsken isin kanssa lääkärissä, ja molemmissa korvissa oli märkää, joten eipä tuo ihme, että nukkuminen ei onnistunut. Toinen oli niin hellyyttävä, kun lopulta nukahti minun syliini nojatuoliin, mutta heräsi heti, jos yritettiin pitkälleen sänkyyn laittaa.
Mies on menossa huomenna takas töihin, säästää loput isyyslomaviikot myöhempään. Miehen sisko tuli Hollannista muutamaksi päiväksi käymään, niin ei ihan yksin tarvitse vielä lasten kanssa pärjätä.
Koetan tästä päästä lähtemään pojan kanssa ostoksille hakemaan tuplarattaita ja muutamia joululahjoja. Napero jossain kyselitkin, et milloin voi mennä kaupaan - me on käyty molempien kanssa sairaalasta kotiutuessa pikakaupassa ja näin parin viikon iässä sitten jo ihan oikeasti kaupassa.
Mut nyt moi
-Osse, typy 2v ja poju 13vrk
Heipparallaa!
Pikaisesti vaan ilmoittaudun, jotta oon käynyt lukemassa kuulumisia mutta kirjoittamaan en ole ehtinyt/jaksanut.
Mielenkiintoista lukea tonskien arkea vauvan ja taaperon kanssa. Innolla, kauhulla, jännityksellä ja malttamattomana kun odotan meidän perheen pienokaisen syntymää. Tyttösen temperamenttiä ajatellessani luulen, että ihan helpolla ei meidän perheen elo ainakaan alkuun suju. Mutta aika näyttää!
Ossen typylle paranemista korvatulehduksesta! Toivottavasti lääkkeet auttaa ja uni maittaa ensi yönä paremmin.
Ihania juttuja kerroitte taaperoitten sanomisista! Täytyy ihan miettiä mitä sitä meidän tyttösen touhuista kertoisi. No ehkä yksi aika hauska oivallus on ihan viime päiviltä. Tyttönen on nimittäin ruennut sanomaan itselleen "ei" ja nostaa sormen pystyyn milloin minkin kielletyn asian kohdalla. Ja kun hänelle sanoo, että hienosti muistit niin tyttönen taputtaa tyytyväisenä käsiään. =) Uusia toteamuksia on myös "eijoo" eli ei ole. Jos kysyn onko isi kotona esim. aamulla, niin tyttönen pyörittää päätään ja toteaa "eijoo". Tai jos ollaan istuttu potalla eikä mitään ole tullut, niin tyttönen kurkistaa pottaan todeten "eijoo". =)
Huomenna menneään 1,5 v tarkastukseen. Tulen kertoilemaan kun ennätän miten yhteistyö vieraan terkan kanssa sujui... Oma terkkamme kun on pitkällä sairaslomalla.
Tyttönen nukkuu päikkäreitä ja mulla on meneillään vauvan vaatteiden pyykkäys. Kahviakin tekisi mieli, joten nyt koneelta pois.
Talvisia maisemia ikkunasta ihmettelevä iida-linnea, tyttönen zzzzz ja "klasu" 35+0
ps. Arvaatkas kiukuttiko kun eilen illalla aloin leikkaamaan runonpätkiä joulukortteihin (mies printtasi mulle töissä paperit) ja huomasin ihan lopussa kirjoitusvirheen! Voi hitsi että meinasi lentää kuviosakset seinään. Luin runon monta kertaa mutta niin vain oli pienenpieni virhe jäänyt. Tulevalla viikolla siis uusi yritys...
En oo pitkään aikaan ehtinyt kirjoittaa mitään.. Huikkaanpa nyt että täällä vielä ollaan! :) Ja tosi omanapainen on nyt viesti - kommentoinnit jää vähille. Kyllä mä sit mammalomalla taas ehdin.. ;) hih!
Kiirettä pitää! Vielä olis vähän yli 3 vkoa töitä jäljellä. Onneksi on jokunen lomapäivä, jotka mukavasti sitten katkoo viikkoja kun pitää ne esim KE.. Oona juttelee ihan hirmuisasti (tänään keksi uuden sanan - apua - ja hoki sitä pitkin iltaa, hekotti sitten iloisesti kun kaikki hänen "apua":lleen naureskeli) ja on nauttinut myös varakodissa ollessaan. Kova tyttö siivoamaan, sekä siellä että kotona. LA päästiin uimaankin pitkästä aikaa ja ai että oli mukavaa! Nyt neiti nukkuu toista yötä "isojen tyttöjen sängyssä" (joka on pari viikkoa odottanut nukkujaa neidin huoneessa). Hienosti meni eka yö ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa tämä toinen yö samankaltaiselle. Masussa käy kova elämä, hirmusti liikkuu pieni, jotenkin tuntuu että paljon enemmän kuin Oona aikanaan. Jumppia tarvii varmaan alkaa hissukseen jättämään väliin, tuntuu että paikat alkaa jollain tavalla "löystymään" ja välillä tuntuu kävelykin vähän "eriskummalliselle".
NAPEROLLE ONNITTELUT!!! :)
AMY & LYCKA - toivottavasti olisitte jo parantuneet, kaikki. :) AMY - tsemppiä huomiseen putkitukseen! LYCKA - Oona on ollut varakodissa pph:n 2 viikon sairasloman takia nyt tällä kertaa, sillon pari viikkoa takaperin oli myös vähän sama tilanne. Oona jatkaa pph:lla näillä näkymin 3 pv viikossa. Hoitajankin mielestä ei ole fiksua "järkyttää" Oonaa sen enempää, kun on kotiutunut niin valtavan hyvin noihin hoitokuvioihin ja ikävöi leikkikavereita aina kotosallakin. ;) Ja jos nyt joudun menemään takaisin töihin n. 9kk O:n syntymän jälkeen, niin sitten pitäisi taas "opetella" nuo hoitokuviot.. että semmoisia mietteitä meillä. :)
Ihana lukea kaikkien taaperoiden ja vauvojen kuulumisia, varsinkin nuo taaperoiden "hauskat jutut" oli ihania! :))) Huiskutukset kaikille!
Mammis menee nyt lepään + Oona 1v7kk zzz + O pari h vajaa rv 31
Muiden kuulumisia ja noita hauskoja taaperoiden sanomisia tulin vaan kurkkimaan. Kirjotelkaas vielä niitä lisää, ne on niin ihania juttuja!
Meillä on koko perheellä vatsalihakset kipeenä, kun niin intensiivisesti ollaan seurattu Aatun kääntyilyharjoittelua. Se oppi siis kierähtämään selältä vatsalleen viime torstaina ja samalla alkoi myös armoton päristely. :) Pikku-quu oli ihana, kun se näki Aatun ensimmäisen kierähdyksen niin se totes huippuiloisena, että "Jipii, kohta pikkuveli osaa leikkiä mun kanssa!" :)))))) Nyt aina kun Aatu on leikkimatolla lattialla, quu kantaa kaikki lelunsa yksitellen vauvan ympärille ja toteaa: "Oho, 'Aatulla' on näin paljon leluja. Se leikkii niillä!"
-Q- ja pojat
Juu, tosiaan aikas jännäksi nyt vetää: Emmillä oli viime yö tosi risainen, kun vuorotellen piti saada niistettyä ja vuorotellen valittaa pipiä korvaa. Ja aamulla olikin sitten vähän lämpöä. Saas nähdä, miten iltaa kohti olo etenee; kuumeista lasta kun ei mielellään nukuteta ja putkia ei siis välttämättä voida laittaa tänään. =( Jäätiin kotiin töistä ja hoidosta, jotta saadaan huilattua. No, aamun jälkeen ei lämpöä ole ollut ja lääkärikeskuksen leikkaussalihoitaja totes, että lääkäri viime kädessä tekee päätöksen että operoidaanko vai ei. Toivottavasti nyt kuitenkin operoitais, kun kyllä tuo tytön olo on tuskainen tai ainakin tukala noitten korvien kanssa.
Ihania juttuja pikkuisilla on ollut! Emmin kanssa hauskat tilanteet tulee hänen omintakeisesta puheestaan (siis kun kirjaimet ei ole todellakaan lähelläkään oikeita aina) ja osuvista lausahduksistaan. Myös ilmeet ja muut tohinat naurattaa. Mutta nyt kun olis kiva niitä kertoa muillekin, niin eipäs tule mieleen. Täytyy oikein tarkkailla ja kirjoittaa heti muistiin, kun seuraava hasu juttu tulee. Yksi mikä Emmiä itseään naurattaa kovasti on matkiminen. Ruokapöydässä kun ollaan ja minä nojaa käsiä poskiin tai pidän käsiä jotenkin pöydällä, niin Emmi alkaa matkia ja kun sen huomaa, hän alkaa hervottomasti nauraa. Muutenkin sellainen hervoton ehkä hiukantekonauru onkin Emmin mielestä nykyään tosi hassua. =D
Nyt ei muuta irtoa. pakko mennä itekin huilaamaan, kun Emmin sohvalla vietetty yö ei kauheasti piristänyt.
-Amy ja Emmi pikkupotilas 2v1kk-
Ihania hassuja juttuja taaperoilla, niitä onkin ollut kiva lueskella. Ainokin tekee vaikka mitä hassutuksia, mutta ei niitä nyt sitten juurikaan saa mieleensä, kun yrittää muistella.
Hassuimpia taitavat olla Ainon jutustelut, Aino kun puhuu melko paljon. Esimerkiksi kun lähdimme Ainon kanssa junalla maalle ja isi oli junan ikkunan takana vilkuttamassa, Aino totesi isille että "Mene isi vaikka töihin". Taisi isi näyttää Ainon mielestä orvolta, kun seisoi yksikseen laiturilla.
Aino on myös alkanut möläytellä kaikenlaista noloa, eilen sanoi junassa, kun laitoin rohtuneisiin huuliini Bepanthenia, että äiti laittaa peppurasvaa (ollaan laitettu sitä pepussa olleeseen haavaumaan). Kaupassa Aino kysyi, että mikä täällä haisee ja vastasi itse, että se on varmaankin kaupan tädin haju. Siis voi kääk...
Toivottavasti Emmi on iltaan mennessä sen verran paremmassa kunnossa, että putkitus onnistuu. Käypä Amy kertomassa kuulumiset.
Osse, tuo yövalvominen on niin tuttua, niin raskausajalta kuin Ainon vauva-ajalta. Mulla se on ainakin hormonaalista, normaalisti nukun ihan hyvin, mutta nyt on ainakin sellaista, etten saa unta kun ajatukset vaan pyörii päässä. Toivottavasti uni alkaisi pian maittaa!
Piti vielä kysyä muiden taaperoiden syömisestä. Aino nimittäin on tosi huono syömään, nyt esimerkiksi ei ole pitkään aikaan syönyt ollenkaan enää kalaa eikä juurikaan mitään kasviksia tai vihanneksia. Välillä ei syö oikeastaan yhtään mitään. Miten saatte huonosti syövät taaperot syömään, onko kellään mitään poppaskonsteja? Olen harkinnut jopa ravitsemusterapeutille menemistä, koska en oikein tiedä saako Aino riittävästi ravintoaineita syömistään ruoista. Niin monopuolista ruokaa kuin yritänkin laittaa (esim. kalaa pari krt viikossa) niin ei kai se mitään auta jos ei Aino syö...
Karssuli, Aino 2v1kk unilla ja masuvauva 35+4
ja hei mulla on kuitenkin vielä miehen sisko täällä kaverina, ja silti oon ihan poikki... kääk... mutta päästiin ulos, saatiin lounas syötyä ja tyttö nukkumaan hiukan normaalia aiemmin. Typy ei suostunu nukkumaan viime yönäkään 10 tuntia pidempään, ja oli aika väsynyt jo lounaan lämpiämistä odottaessa. Siihen vielä päälle käytiin piiiitkä potta/pyttyistuskelu (tulos hieman pierua), joka päättyi lounaalla maitittujen pinaattilättyjen oksentamiseen (onneksi pääosin vessanpyttyyn) ja lopuksi kakka tehtiin tietysti päikkärivaippaan eli eikun pyllynpesulle ja uutta vaippaa peliin... ja koko ajan toinen hihkui vieressä tissin perään. :) onneksi oli ylimääräinen syli poikaa hyssyttämässä.
Eli en tosiaan ole vielä ihan kaikkivoipainen kahden lapsen äiti :D
Sitä en tiedä, miksi tyttö nyt oksensi, toivotaan ,että ei ole vatsatautia, koska siitähän tänne mahtava soppa syntyisi.
Mä en kans saa päähäni niitä hauskoja sutkautuksia, vaikka kyllä niitä varmasti päivittäin tulee.
Toivottavasti Emmi pääsee putkitukseen!
Karssuli, meillä typy nykyään kieltäytyy lähes kaikesta ruoasta, varmasti syö ainoastaan pastaa ja pinaatilättyjä, joista ensimmäistä meillä saa useamman kerran viikossa, toista max. parin viikon välein. Mutta mä vaan tarjoan sitkeästi ruokaa, syö mitä syö ja sit on syömättä, jos ei kelpaa. Nyt etenkin, kun mun äiti oli meillä reilut kolme viikkoa, tyttö paisui ku pullataikina mumman herkuilla, joten saa ihan rauhassa nyt nirsoilla, jos niin haluaa... Typy mm. ilmoittaa melkein joka aterian aluksi, että ei maista kalaa, riippumatta siitä, mitä ruokaa on tarjolla. Meillä yksi tapa saada ainakin maistamaan tai syömään muutama lusikallinen on perinteinen lahjonta, eli saa esim. leipää lisää, jos syö vaikkapa kurkkua tai lihaa sen ja sen verran.
Jaahas, poju se vaan tuijottelee äitiä lattialta, ei uni maitakaan näköjään. Aika paljon enemmän tämä kakkonen tuntuu valvovan, kuin siskonsa aikoinaan, mutta onneksi nukkuu sellaiset 12h yöunet (tosin viime yönä teki HIRMUISET kakat keskellä yötä pitkän ja uuvuttavan ähräyksen jälkeen, mutta nukkui siihen perään sitten vissiin melkein 4h).
Ai niin, onko kenelläkään kokemuksia Doomoon säkkituolisitteristä? Se on aika hintava, mutta olen ajatellut, että sillä voisi olla pitempi käyttöikä, kuin normaaleilla sittereillä. Meillä kun Baby Björnin 1-2-3:sta ei voitu käyttää kuin joku 3kk typyllä, joten en viitsisi sitä ostaa nyt pojalle (typyllä oli siis lainassa).
Nyt nauttimaan kahvista ja jos sit vaikka pienet päikkärit...
-Osse, typy 2v unilla ja poju 2vk viettää omaa aikaa lattialla :)
Vitsit teidän taaperoilla on kyllä hauskoja letkautuksia ja muitakin juttuja, kyllä niitä meilläkin tulee mutta eipä nyt muistu yhtään mieleen.
Ossen arki kuulostaa rankalta niinkuin tietty monen muunkin tonskansa jo maailmaan saattaneen. Mä just aamulla tässä mietein kun raijasin tuossa lumipyryssä autolle yhtäaikaa lasta joka ei halunnut kävellä yök umessa kuten aino sen ilmaisi. Samaan syssyyn raahasin autolle Ainon turvaistuinta josta putsasin eilen suklaata sekä tavarakassia ja paperipussukkaa jossa oli I-L:lle glögituokioon tarkoitettuja torttuja.
Kyllä mä silloin ajattelin että miten se tarvella sujuukaan kun on kaksi mukulaa ja hermo pukemisesta aivan loppu.
Vielä ollaan yhessä koossa mutta nytkin aikalailla supistelee joten eiköhän se lähtö piakkoin tule, toivottavasti ei huomenna kun mies menee Heinolaan töihin.
mukavaa alkanutta viikkoa ja jaksuja kaikille korvapotilaille ja muuten vaan räkäisille nokille !
aa ae ja sohvi 39+2
Niin meiltä kyllä saisi sellaisen lainaan jos tarvitsette. Kun se makaa tuolla vintillä ihan käyttämättömänä eikä meillä ole sille tarvetta kuin ihan säkällä ensi heinäkuun lopussa. Mutta huikkaa jos olette sellaisen tarpeessa!
Nyt päiväunille kun Milokin nukkuu, melkein taas nukahdan pystyyn. Oli niin rankka vkloppu koulussa..
Hermione ja Onnimuru rv 7+0? ja Milo 1v9kk
Sonjalla oli tänään 3kk neuvola. Neidin uudet mitat on 59 cm ja 5980g. On siis lyhyt ja pyöreä. ;) Piikitys meni ihan hyvin pienellä huutokonsertilla. Sonja oli ihanan aurinkoinen ja jutteli pitkät jutut neuvolantädille. Sonjan lempipuuha on nykyään oman käden katselu. Se katselee sitä vaikka kuinka pitkään ihan haltioissaan. Halvat on huvit meidän pienellä. :) Kovasti myös syö nyrkkiään ja sormiaan.
Ihania noi taaperoiden letkautukset. Kauheesti koomisia juttuja aina päivän mittaan sattuu, mutta ei niitä nyt äkkiseltään muista. Yksi ihana juttu tapahtui pari päivää sitten, kun mies sanoi mulle, että hän imuroi Jonskun huoneen pian. Jonsku kuuli sen ja meni ihan ilman pyytämistä siivoamaan kaikki lelut omasta huoneestaan. Siellä oli oikeesti paljon leluja pitkin lattioita ja kaikki se laittoi paikoilleen yhtä hvyin, kun mä ne laittaisin. Pikkuautotkin oli siististi rivissä. Aika ylpeitä oltiin. :)
Noi laulut on kans aika hauskoja. Äsken ennen nukahtamista Jonsku lauloi "puuha-pete kaiken koojo".
Yksi ilta nähtiin kuu, kun lähdettiin pois mummulasta. Autossa sitten Jonsku rupesi huutamaan, että "kuu missä olet? tule esiin!". Seuraavana aamuna se tokasi, että "noona haluaa kuun". Ei sitten sen enempää. ;)
pesukarhu
Heipparallaa!
Tarvottiin eilen kinosten yli neuvolaan tyttösen kanssa ja meitä odotti oikein ihana sijaisterkka. Myöhästyttiin siis vähän, koska tiet oli osittain auraamatta ja jäätiin vaunujen kanssa jumiin muutamaan otteeseen...
Tyttösen mitat nyt 1,5-v tarkastuksessa 88 cm, 14.620 g ja 49 cm. Hienosti ja tasaisesti siis kasvaa omilla käyrillään. Pituuskasvu on hieman taittunut eli enää ei ollut noususuunnassa käyrällä. Paino menee niin kuin toooosi pitkään tasaisesti viivasuoraan. Päänympärystä mitattaessa terkka ei saanut ensin kasvua ollenkaan. Säikähdin jo aikamoisesti, mutta neljännellä mittauskerralla tuli sitten tuo 49 cm, joka on kuulemma ok. Neidillä on hiuksia sen verran paljon, että vieraan terkan oli kai vaikea löytää oikea mittauskohta alkuun. Tyttönen esitteli hymyillen taitojaan ja höpötteli osaamiaan sanojaan. Hyvä mieli jäi äidillekin käynnistä. =)
Kandille, AA:lle ja lapsille kiitokset eilisestä vierailusta! Oli ihana seurata miten iloinen tyttönne oli kun sai lapsikavereita kylään. =) Ja äidinkin mieli virkistyi kun sai aikuisseuraa.
Oltiin eilen illalla miehen kanssa neuvolassa vanhempainillassa toista lasta odottaville vanhemmille. Tosi hyviä asioita perhetyöntekijä puhui, paljon nimenomaan isonsisaruksen näkökulmasta vauvan tullessa perheeseen. Saatiin myös kirjalista missä oli hirmu monta mielenkiintoista opusta. Kun vaan löytyisi hetkonen aikaa niitä lueskella. Kummitäti oli hoitamasta tyttöstä ja hienosti pärjäsivät. Tosin hieman ennen meidän tuloa tyttönen oli kuullut rappukäytävästä ääniä ja mennyt ovelle katsomaan. Pieni suru oli tullut, kun ei ketään ollutkaan tulossa meillä. Niinpä kun minä astuin ovesta sisään, neiti juoksi vastaan ja aloitti armottoman itkun. Piti vissiin näyttää äidille, että mitäs jätit minut tänne. ;) No, pienet itkut ei maailmaa kaada ja luotan siskooni 100 % tyttösen hoitajana jatkossakin.
Tyttönen nukkuu päikkäreitä isojen tyttöjen sängyssä. Saa nähdä kuinka hyvin uni maittaa. Oltiin ulkoilemassa ihanan talvisissa maisemissa ja neiti oli ihan sippi syötyään. Herättiin jo klo 6, joten sen vuoksi päiväunetkin tuli jo nyt.
Nyt syömään jotain ja hetkeksi lepäämään. Voikaa hyvin!
T: iida-linnea, tyttönen zzzzz ja "klasu" 35+2
Muistanko mä oikein, eikö teillä ollu tytön kansssa pieniä ongelmia liikkumaan lähdössä? Meidän Nea kun on jo 8kk eikä vielä edes kääntyile.
Moi! Muistat ihan oikein. Saimme 6 kk neuvolassa lähetteen fysioterapeutille, koska tyttönen ei kääntynyt vielä tulloin mahalleen. Kävimme muistaakseni 4 tai 5 kertaa jumppailemassa ja teimme kotona ahkeraan harjoituksia ohjeiden mukaan. Näin jälkikäteen ajateltuna taisimme saada ihan turhaan lähetteen, koska tyttönen on ottanut kaikki taidot käyttöön tosi valmiina. Eli konttaaminen, kävely yms on sujunut samantien tosi hyvin kun rohkeus on riittänyt liikkumiseen. Ja eipä tuosta neidistä uskoisi että lähti kävelemään pari kuukautta sitten 1v 4kk:n iässä. Pinkoo nimittäin karkuun äitiä sen minkä ehtii tarvittaessa, heh. =)
Jos tarkemmin haluat jotain tietää, niin kysäise vaan!
t. i-l
Piti jo eilen illalla kirjoitella, mutta eipäs sitten vaan enää jaksanutkaan. Päästiin siis eilen siihen putkitukseen, kun kuume aamun jälkeen laski eikä enää noussut. Emmi oli tosi reipas tyttö, kun mentiin lääkärikeskukselle: leikki leluilla ja antoi laittaa puuduttavan voiteen käteen ja hörppäs kuin vanha tekijä esilääkkeen. Esilääke alkoi vaikuttaa pian ja miehen ja mun mielestä oli tosi hassua, kun Emmi olis halunnu kauheesti liikkua, mutta ei tassut enää kantaneet, vaan horjui ja lähinnä huojui mun sylissä kuin pahemmassakin huppelissa. Multa pääsi tietysti itku, kun nähtiin kuinka tyttö nukutettiin. Tiesinhän mä miten siinä käy, mutta eipä niitä kyyneliä voinut estää. Toimenpide itse kesti noin vartin ja kun me oltiin lääkärin kanssa juttelemassa niin Emmi jo heräili. Herääminen olikin sitten kaikille se rankin osuus: Emmi olis heti halunnut päästä liikkeelle, mutta ei tietysti voinut, kun ei raajat vielä pitäneet, ja syli oli ihan kamalaa ja sänky vielä pahempaa ja mehukaan ei olis maistunut. Jäätelö vähän rauhoitti, mutta siinäkään ei saanut yhtään auttaa. Eli siis vaikka toivoimme, että iso osa kiukkua ja itsepäisyyttä olis ollut korvista johtuvaa, niin eipäs ollutkaan. Pöh! ;D Tunnin verran sitten olimme tarkkailussa ja pääsimme kotiin. Ilta vähän venähti pitkäksi, mutta kyllä tyttö nukkuikin sitten sikeästi yön.
Lääkäri kertoi, että Emmillä oli molemmissa korvissa liimakorva ja oikealla lisäksi välikorvan tulehdus. Oikea tärykalvo oli ollut jo ihan ulospäin pullistunut. Olisi siis voinut puhjeta itsestään ihan koska vaan. Lääkärin mukaan Emmin olon on täytynyt olla tosi tuskainen. Hyvin tyttö sen kanssa siis oli jaksanut, tai sitten raukka oli jo turtunut kipuun. =( No, nyt pitäis asioiden olla kunnossa: korvissa on metalliputket ja antibioottikuuri ja tippoja korviin vielä lisähoitona. Mitään pysyvää ei pitäis olla jäänyt ja kuulon pitäs olla heti taas normaalilla tasolla. Aika lailla veti voimat eilinen koitos, mutta nyt on silleen hyvä mieli, että tietää tytön olon olevan paljon parempi. Toinen korva kun vielä aamulla vuoti, mies jäi Emmin kanssa kotiin. Ja heillä oli ollut ihana päivä, vaikka aamulla influenssapiikillä käytiinkin neuvolassa. Olivat rakentaneet lumihevosta, pulkkailleet ja nukkuneet pitkät päikyt.=)
Illalla meillä kävi arkkitehti tutustumassa meidän taloon ja piirrustuksiin. Hän alkaa piirtää meille toista kerrosta ja jos kaikki menee hyvin, ensi kesän loppupuolella voitais päästä laajennushommiin. Odotan innolla!
Nyt ei liikene yhtään kommenttia, sorry! Vilkutuksia vaan kaikille!
-Amy ja Emmi-
jostain syystä en ikinä kerkeä kirjoittaa koko viestiä yhden kirjautumisen aikana...
Emmille isot toipumistoivotukset, toivottavasti olo helpottaa pian ja loppuu korvakipuilut. Melkoinen sissi kyllä se neiti on ollut!
Meillä on ollut melkoista hälinää, kun typylle nousi eilen kova kuume. Soittelin tk:hon ja sieltä käskivät vielä lisätä lääkecoctailiin paracetamolin, ja jos niillä ei laske kuume, sit tulla käymään. Meillähän oli jotain tujumpaa tulehduskipulääkettä reseptillä jo käytössä, mutta jostain syystä se ei tehonnut kuumeeseen, mutta paracetamolilla kuume laski ja tyttö sai nukuttua. Kovasti halusi istua nimenomaan äitin sylissä kuumeisena, ja enhän minä sitä halunnut kieltää, joten aika jumissa olin eilisen sohvalla vauva rinnalla ja kuumeinen tyttö kainalossa. :) Välillä onneksi kelpasi mumman tai isin sylikin. Suloisinta oli, kun tyttö ei suostunu oikein mitään syömään (tarjottiin jäätelöä ja suklaatakin...), mutta vaimea "nälkä" kuului, kun halusi syliin, ilmeisesti ajatteli, että kun vauvakin pääsee äitin syliin aina nälkäisenä, niin hänkin pääsee.
Vauva kasvaa kohisten, eilen neuvolantätit kävi kotikäynnillä ja painoa oli tullut taas viikossa 200g lisää, nyt painoi 4480g. Pituutta eivät kotona mittaile, joten sit parin viikon päästä seuraavalla neuvolakäynnillä tiedetään pituudesta enemmän. Viime yökin meni jo ihan kivasti, poika heräili vain 2-3h välein syömään aiemman 1-2h:n sijaan, ja suostui jopa nukkumaan omassa sängyssään. Ehdin itsekin nukahtaa sikeään uneen välissä, ja kun vielä sain aamulla nukkua puoli yhdeksään, niin jopas on virkeä olo eiliseen verrattuna :D.
Tässä välissä typy on nukutettu ja heräsi kolmesti valittamaan kipeää korvaa. Saatiin uusi aika viideltä, katotaan onko korvat yhtään parantuneet, vaikuttaa ettei... Meillä jää nyt tänään hoitopaikan pikkujoulutkin väliin, ne kun pidetään vielä ulkona, niin ei missään nimessä voida mennä, vaikka kuumeeton tyttö on tänään ollutkin.
Nyt pistän viesti menemään, kun muuten taitaa jäädä vain haaveeksi.
-Osse, pipi-typy 2v ja suursyömäri-Raju 2vk
Tulen nyt ilmoittamaan, että meistä tuli viime peaamuna klo 5.25 nelihenkinen perhe!!! Toinen poikamme syntyi siis tuolloin nopean synnytyksen tuomana, kokonaiskestoksi tuli 3h35min... Joten JOS meille vielä tulee joskus lapsia, niin täytyy rivakasti lähteä silloin synnärille ; ) Synnytys oli aivan ihana kokemus, eikä mun mielestä yhtään rankka. Lapsivesi meni toiltana varttia vaille kasi, ja sitten lähettiin pikkuhiljaa sairaalalle. Pojalla oli komeat mitat 4170g ja 51cm sekä päänympärys oli 36,5cm. Poju joutui olemaan peaamusta suiltaan teho- ja tarkkailuosastolla sokeritipassa, mutta ah sitä autuutta kun suiltana puol kympiltä sain hänet viereeni!!! Kotiin päästiin tiistaina, ja nyt ollaan sitten opeteltu tätä nelihenkisenä perheenä oloa, mitä ei kyllä vieläkään usko!
Eetu tykkää ihan hirmuisesti veikastaan, käy vähän väliä halimassa, pusimassa ja silittelemässä pientä! Muutenkaan ei ole saanut VIELÄ mitään mustiskohtauksia, mutta niitä ootellessa...
Mies on ensi viikon meidän kanssa, ja sitten pitäis mun pärjätä noiden kahden suloisen pojan kanssa, kääk! Mutta eiköhän sekin onnistu, toivottavasti!
Mutta tässä nyt pikaisesti meidän kuulumisia, josko tässä kerkeis kirjoittamaan viikonlopun aikana vaikka lisää.
napero ja Eetu 2v9kk sekä poju 6vrk