*~*Vantut marraskuulle*~*

Kannattaa viedä yksityiselle lääkärille jos neuvolatätsy on noin tietämätön. Se voi helpottaa teidän elämää todella paljon. Ja varsinkin kun kasvu menee miinuksella, se kertoo että ruoka ei kyllä imeydy kunnolla. Ja kyllähän ne testit tehdään alle 1v:lle mutta ne tulokset on niissä vain suuntaa antavia. Niistä sentään nähdään että mitä kannattaa alkaa välttämään. Kyllä meidän Milolla näkyi selvästi niissä maito, kananmuna ja viljat. Ja asiansa osaavat allergologit kyllä osaavat niitä tulkita :)

Tiedän kuinka rankkaa allergisen lapsen vanhemmilla voi olla. Mekin valvottiin melkein puoltoista vuotta meidän Milon kanssa ennen kuin helpotti.

Kannattaisi kanssa tutkituttaa onko mahdollisesti refluksia. Se aihetti meilläkin suurimman osan yölevottomuuksista. Melkein kaikki allergikot kärsivät kyseisestä vaivasta. Ja meidän Milo ei koskaan ollut kova pulauttelemaan vaan käri siitä ns. Silent refluksista.



Jaksuja sinne kovasti toivotelen :)



Me ollaan Milon kanssa mun vanhempien luona kyläilemässä tän viikonlopun. Isi jäi kotiin rentoutumaan :) Ja minä saan rentoutua täällä pahoinvointini kanssa kun Mumma hyysää Miloa :)



Hermione rv 4+3? ja Milo 1v9kk

D nukkuu uimareissun jälkeen rattaissa ja mies lähti laittamaan veikkauksen, joten saan hetken olla rauhassa koneella. Miehen pitää saada opinnäytetyö ensi viikon aikana valmiikis, jos aikoo valmistua tänä vuonna. Tämän takia en juuri pääse koneelle iltaisin kotona..



Influenssarokotus käytiin ottamassa viime viikolla. Ei mitään oireita tullut ja rokotustapahtumakin meni yli odotusten. D itki ihan vähän, kun piti laskea housut alas ja kun äiti piti kiinni. Rokotusta pistettäessä ei itkenyt yhtään ja sanoi ettei sattunut :).



D oppi viikolla ripustamaan sukkia sellaiseen telineeseen mihin sukat laitetaan tavallaan pyykkipoikanipsiuista roikkumaan. Nyt mulla on siis tosi innokas pyykinripustusapulainen aina valmiina ripustamaan sukkia :D.



Hermionelle onnea plussasta ja Milolle vehnästä ;). Tosi ihanaa varmaan saada uusia herkkuja ruokalistalle!



I-L: Meillä viilenneet ilmat näkyy just polvitaipeiden iholla, kuivuu ja tulee näppyjä. D'lla on muutenkin (monien tummien lasten tapaan) kuiva iho, joten talven saa taas rasvailla ahkerasti..



Karssulille jaksuja! Toivottavasti välillä saisit nukkuakin :).



Viiperon perheelle onnea vauvasta!



Rokoteet voi nostaa kuumeen, mutta (riippuen rokotteesta, mutta ainakaan influenssarokotteesta) ei pitäisi muuta tulla. Kuume voi nousta elimistön puolustusjärjestelmän aktivoitumisen seurauksena. Puolustusjärjestelmän aktivoituminen on rokotteen tarkoitus. Rokotuksen vaikutus perustuu siihen, että taudinaiheuttaja on jo elimistölle tuttu, jolloin puolustusjärjestelmän solut "hyökkää" taudinaiheuttajan kimppuun nopeammin ja tehokkaammin (kuin ennaltaan tuntemattoman taudinaiheuttajan). Elimistön reaktio rokotteelle riippuu rokotteesta sekä yksilöstä. (T. aiheesta opinnäytetyön juuri vääntänyt ;D)



Amy: Tollasia ne miehet on :). Meillä hoettiin kauan, et ei enempää lapsia. Sitten tuli "kyllä vielä toinen lapsi, muttei ihan vielä". Ehkä kuukausi ton jälkeen mies ilmotti et ainakin kolme lasta ja toisen haluis asap :D. Jos ilmotat miehelle ,et pillereitä on tän verran jäljellä ja kysyt, et meetkö vielä apteekkiin sen jälkeen.. Meillä tehtiin näin eikä siis tarinnut mennä apteekkiin :).



Mammis: Mun kaverin lapsella kävi just vähän aikaa sit samalla tavalla. Jaksuja teille!



Hennalle jaksuja. Voisko niihin allergitesteihin päsätä jotain muuta kautta vaik tk'sta?



D heräs ja mies tuli taksin (ja toi mulel suklaata, jee), joten nyt muihin puuhiin..

Hei kaikille! Mulla on niin kauhea huono äiti-fiilis että pakko kirjoittaa, vaikka miljoona kotityötä odottaa tekijäänsä. Oltiin lähdössä tyttösen kanssa aamulla puistoon ja kun päästiin pihalle, niin tyttönen olisi halunnut lähteä ihan eri suuntaan kävelemään kuin oli tarkoitus. Minun ajatuksena oli ottaa hänet syliin ja kantaa vaunuihin, mutta jotenkin tyttönen sai riuhtaistua itsensä irti ja kaatui selälleen asfaltille ja löi päänsä asfalttiin. =( Siinä tuli suuri itku tyttöselle ja äidille. Mua suututtaa, harmittaa ja kiukuttaa etten saanut napattua tytöstä kiinni vaikka vierssä olin. Tyttönen rauhoittui mun sylissä ja kävimme puistossa, missä hän touhusi ihan normaalisti. Ei siis varmaan mitään vakavampaa sattunut. Silti en pääse tästä kurjasta olotilasta millään eroon.

Kuinkahan paljon kolhuja pieni pää voikaan kestää... Nyt vahdin neidin unta kuin haukka, että hän varmasti on ok.



Parempaa viikon alkua teille kaikille!



T. surullinen i-l ja nukkuva tyttönen

Meillä Milo on muksahdellu ja kaatuillu oikein olan takaa ja melkein joka viikko. Se kun on niin vilkas kaveri ettei kukaan kerkeä sitä ihan joka sekunti valvomaan :) Silmät saisi siinä hommassa selässäkin :) Kaikista kamalin oli se kun täällä rempan keskellä luultiin että oltiin huomioitu että kaikki paikat oli tehty niin lapsi turvaööisiksi kuin mahdollista niin yksi päivä kun tyhjennettiin astian pesukonetta joka oli irrallaan eräässä oviaukossa niin heti kun selkämme käännettiin noin sekunniksi, niin Milo oli kkivennyt koneen aukinaisen luukun päälle ja koko kone rojahti Milon päälle. Äkkiä sitten kaivoimme sieltä pojan esiin ja huomattiin että päähän nousi sinipunertavia kuhmuja. Sitten puettiin päälle ja Valkeakosken päivystykseen paineltiin. Matkalla Milo ei enää edes itkenyt, vaan höpisi ja naureskeli omia juttujaan. Lääkäri tarkisti Milon ja sanoi että ehkä saattoi saada lievän aivotärähdyksen joten heräteltiin Miloa pari kertaa seuraavana yönä.

Lääkäri sanoi että ei ole mitään hätää koska pikkulasten luut ovat niin joustavia että harvemmin mitään vakavaa heille sattuu.

Mutta minä kyllä syytin itseäni ja itkin koko loppuillan tapahtunutta, joten tiedän miltä sinusta tuntuu.

Astianpesukoneen me naulattiin samana iltana vielä tukevasti kiinni, ettei päässyt enää horjahtelemaan :)



Mutta joskus vain lasten kanssa sattuu ja tapahtuu, ei niistä kannata itseään hirveästi alkaa morkkaamaan. Ja et missään tapauksessa ole huono äiti. Saisi olla yliluonnolliset refleksit jos kaiken saisi aina estettyä. Elämässä joskus tulee kolhuja ja tuntuu että meillä niitä kolhuja tulee harva se viikko ;)



Hermione rv 5+ ja "vauhtia ja vaarallisia tilanteita Milo" 1v 9kk

Ei varmasti ole lasta, joka ei olisi päätään pahan näköisesti kolauttanut joskus. Tai jos on, niin on kyllä varmaan elänyt todella suojattua elämää! ;) Oletan, että tytöllä oli talvihattu päässä, joten onneksi pään ja maan välissä on ollut pehmennystä. Parhaassa tapauksessa kaatumisesta ei jää kuin se muisto, ettei kannata riuhtoa taaksepäin. Ja tosiaan, olisit kyllä aivan yliluonnollinen äiti, jos pystyisit estämään jokaikisen kolhun ja mustelman...



Noel ei ole onneksi koskaan kolauttanut itseään pahasti, mutta tuohon saattaa olla syynä myös se, etten ihan hevillä luokittele kaatumisia pahoiksi :) Tuollainen menevä ja ehtivä lapsi kyllä muksahtelee, mutta esimerkiksi verenvuodolta me ollaan täysin säästytty kaatumisten yhteydessä. Noel on tullut liukumäen juosten alas, hypännyt tasajalkaa alas vaikka mistä, tasapainotellut sohvan selkänojalla, patterilla, pöydällä, kiikun päällä leikkupuistossa yms., mutta haavereita ei ole juurikaan tullut. Ja lapset onneksi yleensä ottavat opikseen kaatumisista, joten kahta samanlaista tapaturmaa ei todennäköisesti tule.



Näitä sattuu. Lapsi ei kanna kaunaa, joten ei kannata syyllistää itseään. Raskaushormonit vielä pahentaa tilannetta, mutta yritä ajatella asia niin päin, että nyt on tuo nimenomainen tilanne koettu, ja se tuskin toistuu. Todennäköistä oli, että jossain vaiheessa noin käy, ja nyt se on ohi.



Hauskaa viikkoa kaikille! Mun täytyy lähteä nukkumaan, koska huomenna meillä kaikilla alkaa tahoillamme "työpäivä" jo seitsemän aikaan... Minä yliopistolle, mies töihin, ja Noel hoitoon aamupuurolle :)



Kandi & Noel kohta 1v11kk (& Sofia mahassa 32+)

Hermionelle ja Kandille kiitokset tsempityksestä! Kyllä tässä päivän mittaan oma olo on rauhoittunut ja kun tyttönen on jaksanut riekkua iskän kanssa entiseen malliin pitkin iltaa niin entistä varmempi olo, että tuo muksaus ei saanut mitään pahaa aikaiseksi.



Tyttönen on kova kiipeilemään ja touhuamaan, joten tosi vähillä kolhuilla on meilläkin selvitty. Ehkäpä jokaisesta kopsusta jää jotain pieneen mieleen ja järki kasvaa. =)



Jahas, samat iltahuudot taitaa olla edessä kuin useampana iltana viime aikoina. Siispä kone kiinni ja miettimään, miten lapsukainen saataisiin yöunille ennen klo 23....



T. iida-linnea, tyttönen 1v 6kk ja "klasu" 34+1

Oona jäi toista päivää niin iloisena varakodille leikkimään että äidin sydäntä oikein lämmitti. :) Ihanaa että sielläkin neiti viihtyy, ei pelkästään pph:lla. Pirteä ja iloinen tyttö on ollut siitä lähtien kun ekan kerran sai lääkettä lastenklinikalla. Varsinkin kotiutumisen jälkeen on ollut ihan "on fire". Käytiin mummon & papan kanssa kylpylässä - me aikuiset vaan pulikoitiin ja käytiin hoidoissa vuoron perään - ja Oona nautti ihan suunnattomasti parin päivän matkasta.



Olen päässyt töissä jo kouluttamaan seuraajaani, joten vähiin jää kirjoittelut nykyään, illalla ei juuri jaksa surffailla enää.. Odotan innolla mammaloman alkamista, vielä olisi 20 työpäivää joista 5 lomaa.. :) "Uusi isojen tyttöjen sänky" on ollut Oonan huoneessa jo pari viikkoa, mutta toistaiseksi Oona ei ole siihen halunnut mennä yöksi nukkumaan, päivällä käy kyllä siellä leikisti nukkumassa vauvanuken kanssa jos kotosalla ollaan. No, hiljaa hyvä tulee..



Kiitos vaan pikkujouluilijoille! Oli tosi kiva ilta LA. Varsinkin se jälkiruoka oli aivan mahtava! :) Ja meillä kyllä mies söi suurimman osan niistä "tuliaisherkuista", mutta hieroi kiltisti väsyneitä jalkojani..



Kysymys rokotustutkimuksista, sellaiseen osallistuneille.. Eli kun niissä on että otetaan verikoe, niin onko se otettu yleensä sormenpäästä pienellä vai jostain muualta? Tuli sellainen lappu kotiin ja mietin että jaksaisiko osallistua.. Ei vaan haluaisi toista "rasittaa" monella piikityksellä..



AMY - jokos Emmille on ne putket laitettu? Kurjaa, mutta niinkuin itsekin ja moni muukin sanoi että Emmin parhaaksihan ne ovat. Toivottavasti toimenpide meni/menee "kivuttomasti", äiteelle jaksuja!



LYCKA - tules kertomaan mitä Höpikselle kuuluu? Kai se yskä on teillä jo helpottanut?



IIRIS - kuinkas teillä on mennyt viikonloppuna - taisit olla "viihteellä"? :)



HENNAkin oli käynyt pitkästä aikaa! Olen monesti miettinytkin mitä teille kuuluu. :) Uskomatonta että Nea on jo 8kk!!! Ihania kuvia. :)))



I-L - harmittavia nuo pienokaisten kaatumiset jne vahingot. Kyllä siinä äiti varmasti aina miettii että miksi en ehtinyt tai huomannut sitä ja tätä.. Mutta niin se vain on että nämä lapsukaiset itseään välillä kolhii ja satuttaa, onneksi ovat kuitenkin aika "kestävää laatua" ja kantapään kauttahan sitä kai oppii.. ;)



Jeps, nyt vähän salaattia nassuun ja työurakka jatkukoon. Voikaa hyvin ja huiskutuksia kaikille!



Mammis + Oona 1v7kk varakodilla puuhailemassa + O jumppaa masussa rv 30+1

Eilen oli niin ihana pakkaspäivä, että voi plaah kun tänään on taas harmaata. No, oltiin reippaina tyttöinä puistossa heti aamusta ja tänään vältyttiin isommilta kopsuilta. Tai no pitihän tyttösen tietysti keikkua hiekkalaatikon reunalla ja tuli sieltä mukkelismakkelis alas... Nyt oli kuitenkin "pehmeä" hiekka-alusta alla, joten hetken äidin sylissä itkeskeltyään leikit jatkui.



Ihan niin kuin Mammis kirjoitti, niin meilläkin on tyttösen huoneessa isojen tyttöjen sänky ollut muutaman viikon. Nukkumaan neiti ei siellä suostu mutta jospa ennen vauvan syntymää alkaisi uusi sänky kelpaamaan. Pari kertaa oon kipannut ihan uupuneen tyttösen sinne unille mutta tänäänkin yritin, ei tullut uni ja kun pinnasänkyyn laitoin, niin nukahti aika äkkiä. Viime päivinä tyttönen on muutenkin käynyt päikkäreille tosi myöhään ja vastaavasti yöunille joskus klo 22 jälkeen, joten olin tyytyväinen kun tänään päiväunet maistui ns. normaaliin aikaan.



Mammis, me osallistuttiin rokotetutkimukseen (MPR+vesirokko). Verikokeet otetaan kyynärtaipeesta kuten aikuisillakin. Minä jännitin kovasti noita verinäytteiden ottoja, mutta ne meni aika hyvin. Saatiin puudutuslaastarit kotiin jokaista kertaa varten ja tyttösellä käytettiin perhosneulaa, joka on todella pieni neula. Suurin suru taisi tulla siitä, että piti olla niin tiukasti paikoillaan. Itse pistämistä neiti ei minusta edes huomannut - suru tuli jo siinä vaiheessa kun nappasin tiukasti kädestä kiinni! Ja tosi ammattitaitoinen oli labrahoitaja tuolla Järvenpäässä ainakin. Ovat niin tottuneita pienten kanssa asioimiseen. Mulle jäi ainakin ihan hyvä mieli tutkimuskäynneistä.



Henna oli laittanut ihania kuvia lapsista! Toivottavasti saatte pian apua pikkuneidin vaivoihin. Kiva kuulla teistä!



Huomenna tulee entinen työkaveri käymään tyttärensä kanssa, joten taidan mennä aloittelemaan leipomista. Eilen tein jo joulutorttuja mutta ajattelin vielä jotain muutakin väsätä. Pistän suurimman osan pakkaseen niin on tulevia vieraita varten myös jotain valmiina.



Mukavaa viikon jatkoa kaikille! Pysykää pystyssä kun aamuisin on mustaa jäätä ja liukasta!



T: iida-linnea, tyttönen 1v 6 kk unilla ja "klasu" 34+2 unilla masussa

Väsynyt äiti ilmoittautuu...



Yhdestä taudista selvitty, yskä siis selätetty..niin toinen puskee päälle

Höpis ei yleensä sairastele näin, liekö tuo taivaalta tulevan veden määrä syynä tähän kipuiluun

Nyt kuumeessa, ja taas 40 astetta. Huoh, alan olla jo pro näissä kuumeiden hoidoissa.

Lääkäriin on mentävä huomenna ellei kuume laske, ettei vain korvissa olisi taas.

On kyllä ihan totta että kun lapsi on sairas koko perhe on kipeä-ainakin meillä tämä menee näin. Otan liikaa itseeni tämän kipuilun, että olen iltaisin aina ihan loppu!

Onneksi mies on suurena apuna, mutta silti tuntuu ettei voimat aina riitä....

No ehkä tämä kuume jää sitten viimeiseksi tälle vuodelle!



I-L Onneksi tyttöselle ei käynyt pahemmin, ja niinhän se on että yleensä äitiä "sattuu enmmän"

Höpis on kolhuilla usein, ja olen oppinut jo "katsomaan sormien" välistä. Aijemmin olin kauhusta kankeena jokaisesta mustelmasta No pojat on poikia...

Harmi että teillä illat venyy noin myöhään, toivotaan että tyttönen huomaisi että kuinka kiva on nukkua isojen sängyssä. Luulen että viimeistään sitten kun vauva syntyy, haluaa isosisko näyttää kuinka isosiskot nukkuvat isossa sängyssä ;)



MAMMIS Kiitos kysymästä, yskä poissa...Kiva kun Oona viihtyy "varalla", miksi muuten sinne menikään? Aijotko viedä Oonaa hoitoon sitten kun vauva syntyy? Ajattelin vaan että taitaa tyttö nauttia niin kavereiden seurasta ettei kotona malta olla



HENNA Kiva kuulla teistä! Ja huh miten aika on neitiä kasvattanut! Teilläkään ei ole vapaa-ajan ongelmia kun hauvatkin kuvioissa



AMY Kuinkas putkitus?? Meillä lienee se edessä..Olisi kiva kuulla lisää kokemuksia.





Mitäs vielä...Ääh tää väsymys vie sormistakin voimat. Taidan painua nyt jo pehkuihin, että jaksaa taas yöllä kanniskella lasta..



Lycka ja kuumeileva Höpis 1v ja 7kk

Heippa!



Johan tässä taas kerkis reilun viikon olemaankin töissä, ja taas ollaan saikulla. Nyt tosin minä itse. Mulla alkoi ihan järkky kurkkukipu viime perjantaina. Silloin illalla olin ihan varma, että mulla on kuumetta "ainakin sata", mutta totuus oli 37,3 - ja akka oli ihan kanttu vei. No, siitä se olo sitten eteni tasaisesti: lauantaina sinnittelin koulutuspäivässä ja sunnuntaina huhkin vähän pihatöitä. Silloin vähän mietin, että mitenkähän tää näin ottaa voimille... Maanantaina menin vielä töihin, mutta se oli jo virheliike: ei ääni kestänyt ja olo oli muutenkin ihan hirvee. Illalla mun hurjat kuumelukemat nousi jo 37,7:ään. Huh! =O Kävin eilen Tk:ssa, jossa otettiin nieluviljely, jonka tulokset tulee vasta huomenna, ja kirjoitettiin kolmen päivän sairasloma puhekiellolla, sen verran tulehtunut kurkku on. Nyt oon sitten toista päivää velttoilemassa kotona. Mutta en kyllä töissä jaksais tällä ololla ollakaan. Jotenkin vaan tuntuu nololta, kun vasta olin neljä päivää pois. Mutta minkäs teet...



Emmikin on alkanut taas yskiä. Eilen illalla nukkuessaan yski niin, että pulautti sitten yhdet limat sänkyynsä. Ja kuinka loduton itku siitä syntyikään! Mutta neiti sai lämmintä viinimarjamehua juotavaksi ja mä menin hänen huoneeseensa nukkumaan, niin loppuyö meni ihan ok. Vähän pelkäsin, että likka olis tänään enemmän kipee ja joutuisin ottamaan hänet kotihoitoon. Onneksi neiti heräs tosi pirteänä ja lähti innoissaan hoitoon. Ei olis mun huilaamisesta tullut muuten mitään.



Emmin korvista kyselivät Mammis ja Lycka. Putkitus on ensi maanantaina. Jos tuo yskä ym. pahenee, täytynee soitella sinne lääkärikeskukseen, voiko kuitenkin laittaa. Kerron sitten ensi viikolla miten meni.



Oonalla ja Höpikselläkin taudit vaan kiusaa. =S Tulis oikeesti kunnolla pakkasta niin kuolis edes osa näistä pöpöistä mitkä pikkuisia kiusaa!



Ope, hauska tuo teidän raksan edistymis kortti -idea! =)



Henna - kiva kuulla teistä! Miten Nea voi olla jo noin vanha?!?! Ihania kuvia lapsista!



Jenni, olin itsekin tuota tapaa ajatellut vauva-asian "markkinointiin" - ei tepsinyt, kun tässä yks ilta asiasta puhuttiin. No, jospa tuo mies nyt mielessään miettis ja tulis toisiin ajatuksiin. Sille kun ei tuo väsytystaktiikka pure lainkaan - päinvastoin.



I-L: kuten muutkin on sua lohduttaneet, ei Tyttönen varmasti pahasti satuttanut itseään tai jää kauhulla sitä tilannetta muistelemaan, joten älä sinäkään. Noita sattuu. Meillä ihan tämän tästä. Pahaltahan ne näyttää, mutta pakkohan noitten pikkuisten on kokeilla kaikkea uutta ja siinä tohinassa ei voi välttyä muksahteluilta.



Nyt peiton alle ja pää tyynyyn. Heippa!



-Amy, joka on innoissaan noin nanosentistä lunta tuolla pihalla =D

Mutten ehtinyt reagoimaan. Jotenkin on kädet vähissä, ja pääosin yhdellä kädellä kirjoittelen. Meillä on nyt siis kaksi pientä kotona, äitin rakas kaksivuotias uhmaaja ja toinen rakas kahdeksanpäiväinen päivänukkuja ja yökukkuja. Ja molemmilla räkä valuu... meidän lapset tekee ehkä ennätyksen aina noissa ensimmäisissä nuhissaan, typy oli kans n. pariviikkoinen kun ekan kerran sairasti nuhaa ja poika näyttää olevan vielä nopeampi ottamaan nuhan siskoltaan, kun viikon iässä jo piti ruveta rään valumaan.



Muuten menee ihan kivasti, tyttö tykkää veljestään kovasti, eilen tuli muskarista ja sanoi ensimmäisenä pojalle että rakas veikka. Äitille ja isille uhmataan välillä kovasti, mutta onneksi pääsääntöisesti on ihana tyttö täysipäiväisesti. Pientä taantumaa on ollut havaittavissa, pukeminen ei suju senkään vertaa kuin aiemmin, pottailu on vähän out ja etenkin kakka tehdään enää vain vaippaan. Tuttiakin tyttö haluaisi kovasti kokeilla, mutta vielä on saatu sovittua, että tutit on vauvan juttuja.



Jaahas, nyt tuli nälkäinen tyttö isänsä kanssa pihalta, joten me lähdetään syömään hot dogeja.



-Osse, typy 2v ja Raju-poika 9 vrk

Pikaisesti muutama kommentti mitä tuli näin äkkiseltään mieleen pinosta.



I-L, hyvä kun olet jo paremmalla mielellä. Kolhuja tosiaankin sattuu, meillä myös erityisen paljon kun poika on todella vilkas tapaus. Ei niitä kannata jäädä murehtimaan eikä syytellä itseään. Kaikelta ei voi lastaan kuitenkaan varjella.



Amylla hurjan kuuloinen kurkkupöpö, pikaista paranemista sinne! Ja pidän peukkuja että mieskin pikku hiljaa lämpenisi tonskailuhaaveille :)



Hennakin oli käynyt, muiden tavoin minäkin ihmettelin kuinka teidän tyttö voi olla jo noin vanha! Ihania kuvia pikkuisista.



Osse on päässyt kotiin, hieno juttu. Harmi että synnytyksestä jäi taas vähän huonoja muistoja. Mutta josko se kolmas kerta sitten toden sanoo ;)

Ihanasti on kyllä Typy ottanut pikkuveljen vastaan. Voi kunpa meilläkin olisi noin! Jaksuja väsymyksen ja hormonimyrskyjen keskelle. Täällä kohtalotoveri.



Sitten sitä meidän napaa.



Meillä on arki ihan mukavasti lähtenyt pyörimään, tosin suurimmaksi osaksi siitä syystä että mies on kotona isyyslomalla. Vielä viikko olisi lomaa jäljellä, apua.. Mitenköhän sitä sitten pärjätään kolmistaan.



Vauva on edelleen ihan tyytyväinen tapaus, mutta mahavaivoja on alkanut olla aika lailla etenkin päivisin, joten aika paljon sylittelyä vaatii. Yöt sujuu ihan ok, parin tunnin välein vauva haluaa rintaa mutta nukkuu pääsääntöisesti syöntien välit, ja illallakin uni tulee "ihmisten ajoissa" eli kymmeneen yhteentoista mennessä. Ei toki omaan sänkyyn, perhepedissä ollaan nukuttu (ollaan mietitty että onko tuossa pinniksessä jotain vikana kun jo toinen lapsi joka ei siinä suostu nukkumaan ;) Perhepedissä kuitenkin syötöt sujuu kaikista helpoiten ja etenkin takaisin uneen pääsy on vauvalla helpompaa. Aleksi onneksi nukkuu nykyään yönsä hyvin omassa sängyssään meidän huoneessa. Aleksi herää yleensä seitsemän aikoihin ja olenkin saanut nukkua aamuisin vähän pitempään nyt kun mies on ollut kotona.



Tällä kertaa vauvan hoito tuntuu niin tutulta ote on paljon rennompi. En esimerkiksi katsele kellosta imetysaikoja, Aleksin ollessa vauva jopa merkkasin aluksi ylös miten usein syön, mutta nyt annan vain tissiä silloin kun vauva näyttää nälkäiseltä. Vauvan kanssa siis pärjää. Mutta tuo isoveli! Aleksi on ihan mahdottoman mustasukkainen, aina kun imetän tai pidän vauvaa sylissä, tai Aleksi näkee että vauva makaa vaikka vaununkopassa, niin heti se on hampaat irvessä tarraamassa vauvaan kiinni! Sitten kun kieltää tai pitää Aleksia käsistä kiinni ettei satuttaisi vauvaa niin toinen vaan nauraa.. Pitää siis vauvan retuuttamista jonkinlaisena leikkinä ja yrittää tehdä sitä ihan kiusallaankin, mutta ilmeestä päätellen on silti ihan tosissaankin. Imettäminen on lähes tulkoon mahdotonta jos olen kahden poikien kanssa. Mutta niinhän sitä sanotaan, että taaperolla ei ole sanoja mustasukkaisuuden tunteiden ilmaisemiseen, ja siksi teoillaan purkaa pahaa mieltään. Voi kun tämä vaihe menisi vain äkkiä ohi.. Onko muilla tonskan jo saaneilla ollut yhtä pahaa mustasukkaisuutta ja onko mennyt kuinka äkkiä ohi? Illat on myös tosi rasittavia kun Aleksihan ei nukahda edelleenkään ilman nukuttajaa. Nukuttamisessa menee tunti, joskus jopa puolitoista, ja joka ilta Aleksi huutaa että äiti nukuttaa äiti nukuttaa. Vauvan kanssa en voi nukuttaa, se vain provosoi Aleksia hyökkimään sängystään vauvan kimppuun, mutta jos nukutan ilman vauvaa niin joudun koko ajan olemaan kuulolla että jokohan vauvalla alkaa olla nälkä jne. Isin nukuttaessa on ihan hirveää kuunnella kun Aleksi itkee äitiä nukuttamaan :( Vähän tilanteen mukaan on nyt menty, välillä mies nukuttaa, välillä minä. En tiedä olisiko viisainta jättää koko nukuttaminen miehen harteille niin Aleksi tottuisi siihen. Järkevintä tietysti olisi opettaa nukahtamaan itsekseen, mutta se tuskin tulee kyseeseen tässä vaiheessa kun muutoksia on muutenkin niin paljon. Hankalaa.



Sellaista tällä kertaa, on tämä niin ihanaa mutta myös rankkaa. Onneksi näin toisella kierroksella tietää että arki tulee helpottumaan, ja kaikki vaiheet on yleensä ennemmin tai myöhemmin ohimeneviä. Toivottavasti.



Nyt syömään kun vielä ehtii..



Viipero, Aleksi 2v ja vauva 2vkoa 2pv

Tuli just mieleen, että oisko hyviä ideoita nopeella aikataululla ristiäislahjaksi pinelle pojalle? Lauantaina on Ainon serkkupojan, mun veljen toinen lapsi, ristiäiset. Ei olla siis kummeja tms, jolloin ongelmaan olisi ehkä helpompia ratkaisuja... Mitä ite ootte saaneet, mitkä on olleet kivoja lahjoja??



Kiitos, jos joku ehtii auttaa!!!



t. Ope joka ei ymmärrä kun aika kuluu niin nopeesti!

Kirjottelin pitkät pätkät tonne odotuspuolelle, joten tänne vaan lyhkäsesti opelle muutama idea. :)



Miedän Jonsku sai aikoinaan ihan vaatteita ei kummeilta. Sellanen pakkaus oli musta kiva, jossa oli Adidaksen tossut ja pipo. Sopi meille, kun ollaan urheiluihmisiä. Lastenastiastot on kans tosi kivoja. Sonja sai Jonskun kummeilta nyt Pentikin hiiriaiheiset lautaset ja mukin (ihanat!). Jonsku tais saada muumilusikoita ja 2006 vuoden muumimukin ja kulhon.



Ihania kuvia Hennalla! Teidän tytön tukka on ihana. Sonjalla on tällä hetkellä sellanen Juise Leskismalli, kun takaraivolla kasvaa pitkää tukkaa, mutta päälaella ei juuri ollenkaan. :)



Maanantaina on Sonjan neuvola, joten silloin viimeistään tuun kertomaan kuulumisia, jos en aikasemmin ehdi. Nyt on raahauduttaava pikkuhilja tonne makkarin puolelle. Ihan epätavallista, kun molemmat lapset jo nukkuu. :)



pesukarhu, Jonsku 2,5v ja Sonja n. 2,5kk

Haa, ootkin ollut linjoilla! Mun on pitänyt kysyä sulta, ja myös muilta joiden vauvat on suunnilleen samanikäisiä kuin Aatu, että kuinkas monet päiväunet teillä nukutaan? En millään muista, miten quu nukkui noin 3-4kk ikäisenä, mutta musta tuntuu, että se nukkui kyllä vielä 3 päiväunet silloin. Nimittäin Aatu nukkuu usein enää vaan 2 päiväunet, kun unipätkät on sen verran pitkiä ja kun nukkumaanmenoajaksi on vakiintunut klo 20, tai joskus jos ollaan oltu illemmalla autolla liikenteessä ja Aatu on nukkunut enemmän niin poitsu nukahtaa yöunille vasta lähempänä klo 21. Mutta siis pointti on, että musta noi kahdet päiväunet tavallaan vaikuttaa tosi vähiltä tässä vaiheessa, mutta ne rytmittää päivää kyllä aika mukavasti.



Aatu oppi tänään päristelemään, ihan hassun näköstä! Muuten se kieppuu kyllä jo niin mutkalla ja on ihan viittä vaille valmis kääntymään masulleen, mutta toinen käsi vaan harmittavasti aina blokkaa kaikki ponnistukset... :) Yöllä Aatu heräilee 3 kertaa syömään, joten pikkuhiljaa olis kiva saada jotain kiinteitä sitten aloitettua. Varmaan perunamaistiaiset aloitetaan joskus parin viikon päästä kun 4kk etappi on saavutettu. Ei vielä mitään kiirettä, mutta en toisaalta haluais, että noi yöt muuttuis enää yhtään katkonaisemmaks, kun alkaa se jatkuva heräily itseäkin vähän painaa, etenkin kun muutenkin on just vuoden synkimmät ajat käsillä.



Nyt on pakko mennä taas syömään, tää on ihan älytöntä kun vähintään parin tunnin välein on pakko syödä tai alkaa heti heikottaa!



Terveisin omanapaistakin omanapaisempi

-Q- ja pojat 2v3,5kk ja 3,5kk

Piti vielä ehdottaa, että kerroittais taas vähän lapsukaisten hauskoja juttuja ja sanomisia. Mä voin aloittaa kertomalla pari quun viimeaikaista:



- Kun tultiin muskarista niin quu katseli taivaalle ja sanoi sitten mulle: "Äiti pilvissä on nyt valot päällä."



- Tällä hetkellä quulla on tosi kova uhma ja se koko ajan kieltää vaan kaiken. Mm. aamulla kun sanoin sille "huomenta!" niin vastaus oli että "Ei huomenta ollenkaan!" Ihan paras juttu tosta vastaansanomisesta oli se kun ajettiin kaverin lapsen synttäreille auton navigaattorin avulla niin quu alkoi uhoomaan sille navigaattorinäänelle: "Ei! Mä sanon et ei!"



- Ope tais kysellä noista tän hetkisistä hittileikeistä. Meillä on tavallaan leikkinä se, kun quu tykkää hirveesti siitä, että väännellään sanoja, esim. litisee, lotisee, lätisee, läiskyttää, loiskuttaa, roiskuttaa, ritisee, ratisee, nitisee, natisee jne. Ja sit se on alkanut tosi luovasti keksimään noihin pötköihin omia sanojaan, esim. "banskuttaa" :)



- Autossa meillä ei ole enää hetkeäkään hiljaista. Jos yritetään miehen kanssa jutella jotain omia juttuja niin takapenkin komentajakapteeni ilmoittaa, että "Älkää jutelko!" Ja sit alkaa vaatimuslista, mitä kaikkea lastenmusiikkia ja nopeeta musiikkia ja enkelimusiikkia jne pitäis milloinkin kuunnella. Tai jos ei oo radio päällä niin sitten toi ehtymätön jukeboksi laulaa koko matkan. Yks suosikkilaulu on "Sataa sataa ropisee, pilipili pom... nallen varpaat KÄVELEE, pilipilipompompom..." Tohon kun yritin ehdottaa, että se on "nallen varpaat palelee", niin vastaus oli jyrkkä EI!



Jeps, tällaisia juttuja meillä, mitäs teillä muilla puuhataan???



-Q-

Tässä pari Milon hauskuuksista:





* Kerran kun oltiin koko perheen kanssa koiraa ulkoiluttamassa, niin minä kysyin Milolta että missä on äitin vauva? No Milo tietenkin osoitti itseänsä ja sanoi että "tää". hetken kuluttua kysyin että missäs isin vauva sitten on? Milo alkoi nauramaan ja osoitti koiraa ja sanoi "siellä" :D Tunnusti kyllä sitten myöhemmin että on hänkin isin vauva :)



* Milon tukkaa kun joudutaan leikkaamaan aikas usein kun se kasvaa kovaa vauhtia, niin viimeksi kun kaivoin koneen esille ja laitoin Milon istumaan tuolille, niin kun hetkeksi käänsin selkääni, Milo oli napannut koneen laittoi sen päälle ja meni koiran luo aikeena antaa koirallekkin pieni parturointi. Koira sai kyllä äkkiä jalat alleen kun tämä pieni "parturin alku" juoksi se raukan perässä :D



Tällaista tällä kertaa :D

Muuta ei nyt ehdi taaskaan, mutta meillä se laulu nallen varpaista menee muuten samoin kuin pikku-quulla, paitsi että nallen varpaat yleensä ropisee =)



Pesukarhulle kiitti hyvistä vinkeistä!



T. Ope joka lähtee kokkailemaan päivällistä ja Aino omissa touhuissaan

Sonja nukkuu yleensä kahdet pitkät päikyt ja yhdet lyhkäsemmät ja sitten vielä parit lyhyet torkut. Ekat pitkät päikyt on keskipäivällä ja kestää noin 3 tuntia. Sitten ollaan pari tuntia hereillä ja nukutaan 1-2 tuntia ja illalla vielä ehkä tunti, jos ei yöunet alakkin ajoissa. Yöunille Sonja menee puolenyön aikaan (ellei siis nukahda jo aikasemmin esim kantoliinaan ja jatka siitää unia omassa sängyssä niin kun eilen). Sonjakin herää kolme kertaa yöllä syömään ja herää yhdeksän aikaan aamulla niin kun Jonskukin. Sitten saattaa vielä torkahtaa ennen, kun taas menee päikkäreille keskipäivällä. Kovasti siis nukkuu vielä. Ihan eri maata, kun Jonsku, joka nukkui vastasyntyneestä saakka kolmet päikyt tunnin pätkissä eli huomattavasti vähemmän unta tuli vuorokauteen.



Hauskoja juttuja pikku-quulla ja Milolla. Tuun kans paremmalla ajalla kertomaan Jonskun tempauksista. :)



Sit kauppaan...



pesukarhu

..ehdin parin päivän tauon jälkeen koneelle joten täytyy nyt hyödyntää hyvin tämä hetki, tyttö katselee pikkukakkosta ja poika seurustelee isänsä kanssa toistaiseksi hyväntuulisena, Eeka on alkanut itkemään kovasti äidin perään ja saa armottomat raivarit jos näkee mut tai kuulee mun ääneen kun on jonkun muun sylissä.



Ihania juttuja teidän taaperoilla on, äkkiseltään tuli tytön jutuista mieleen vain se kun viime perjantaina oli nenäpäivä ja tyttö sitten kysyi maanantaina että onko tänäänkin nenäpäivä, sanoin että ei ole ja tyttö totesi siihen että tänään on sitten napapäivä:) laulut menee meilläkin omien sanoitusten mukaan ja esim. tuiki,tuiki tähtösen "katsot alas maailmaan" on tytön mukaan "katsot ulos ikkunaan" ..meillä kanssa tämä neiti uhmis vastaa vähän kaikkeen kieltävästi ja on aina menossa ulos "ihan yssin" ym...sitten toteaa monta kertaa päivässä naama punaisena "minä olen vihainen!"..



Quu kyseli vauvojen unista, meillä Eeka on nyt noin kuukauden nukkunut kolmet unet päivässä, aiemmin nukkui vain pieniä torkkuja eikä unet nytkään pitkiä ole, yhteensä nukkuu päivän aikana n.3tuntia..mutta hiphei, tällä viikolla olen saanut pojan ensimmäistä kertaa nukkumaan vaunuissa, tähän asti on ulkoiltu kantoliinaillen koska vaunuissa poika on huutanut vaan ihan loputtomasti mutta nyt siis sujuu..tosin kokoajan pitää heijata vaunuja että kaveri pysyy unessa ja ennätys on yksi tunti mutta tosi hyvä juttu kuitenkin..näillä keleillä ei kantoliinailu oikein enää toimisi, ainakaan ilman kantotakkia,sisällä nukutan kyllä edelleen päikkäreille liinaan kun ei Eeka muualla nuku. Meillä on myös aloitettu soseiden maistelu, aloitettiin päärynällä herkän masun takia ja kylläpäs poika söikin hienosti heti, suu aukeaa reippaasti ja hyvin kelpasi porkkanakin kun eilen maisteltiin, kiva jos ei olisi edessä sama ruokakamppailu kun tytön kanssa, Liia muuten tahtoo myös aina nykyään syödä purkillisen hedelmäsosetta vaikka ne eivät ole enää aikoihin muuten maistuneet:) Pojan öihin en odottanutkaan soseista olevan apua eikä se mitään vaikuttanutkaan, edelleen herätään n.20kertaa yössä:/



Viiperolla oli ongelmia mustasukkaisuuden ja nukuttamisen kanssa, meillä mustasukkaisuus jatkuu edelleen, välillä vauva on tosi ihana mutta välillä tyttö sitten yrittää satuttaa veikkaa minkä kerkeää..vielä ollaan onneksi päästy ajoissa väliin eikä pahempaa ole sattunut. Meillä mies on usein töissä niin myöhään että joudun vauvan kanssa tytön nukuttamaan ja se on kyllä aika hankalaa kun Eeka hölöttää nykyään niin kovaan ääneen tai sitten kiukkuaa väsymystä jo siinä vaiheessa..miehen ollessa kotona isi kyllä kelpaa nukuttajaksi kunhan käyn vaan antamassa halit ja pusut, toivottavasti teillä alkaa nukuttamiset sujumaan.



Liia on aivan tohkeissaan lumesta ja uloslähtökin on sujunut super reippaasti parina päivänä kun se yleensä on sellaista vitkuttelua ja raivoamista, uusi punainen isojen tyttöjen pulkka on suuri ylpeyden aihe:)



ääh..nyt mä sitten kuitenkin juutuin tänne löpisemään vaikka piti ehtiä tehdä vaikka mitä..moikka moi!



Queen,tyttö 1v3kk ja poika 5kk