Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Akateemisille äideille hoitovapaat ovat sudenkuoppa

Vierailija
02.11.2007 |

" Epävarmuus toimeentulosta siirtää perheen perustamista myöhemmäksi. Korkeasti koulutetut ja vanhemmat äidit suhtautuvat vakavasti äitiyteen: he pohtivat paljon, miten tarjota lapselle hyvä lapsuus. Ratkaisuksi nousee usein kotiin hoitovapaalle jääminen siihen saakkka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.



Perhevapaapolitiikalla tarkoitukset ovat olleet hyvät, mutta työmarkkinaseuraukset äidille ovat saattaneet olla huonot.



- Suomalaisesta yhteiskunnasta on tullut viimeisen 15 vuoden aikana kotiäitiyhteiskunta, sanoo tutkija Anna-Maija Castrén Helsingin yliopistosta viitaten viime vuonna julkaistuun Stakesin tutkimukseen.



Kotiäitiyden jälkeen voi olla vaikea päästä kiinni työuraan tai kuroa kiinni miehen palkkapussia, joka on peräisin yhtenäiseltä työjaksolta.



Akateemisilla miehillä on työn suhteen naisia vähemmän epävarmuutta, joten heillä on enemmän varaa valita, kuinka osallistua vanhemmuuteen. Suomalaisessa yhteiskunnassa he ovat edelläkävijöitä, jotka tiedostavat isyyden merkityksen ja haluavat osallistua lapsen hoitoon. --- pohjoismaisittain suomalaisperheet jakavat vähiten vanhempainvapaita."



Yhteenvedon (Akavan erityisalojen jäsenlehti) numerosta 5/2007







Kommentit (53)

Vierailija
1/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä (kunnalla) pitkiä hoitovapaita pitäneet saa ihan sitä samaa peruspalkkaa + ammattialalisää kuin katkeamatonto työuraa tehneet. Toki työpaikalla saattaa joutua sivuraiteelle, jos ei ole aktiivinen kun palaa töihin, mutta palkassa se ei näy.

Vierailija
2/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Lueskelin juuri uusinta Tekniikka&Taloutta ja tässä on juttu toimitusjohtajien vaihtumisesta. Jutun ohessa on listausta tämän vuoden toimitusjohtajanimityksistä. Pikaisella laskemisella listan 74 nimestä 5 on naisia. Kyllähän tähän asiaan vaikuttavat muutkin asiat, mutta aika kaukana vielä ollaan mistään todellista tasa-arvoa muistuttavastakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viimeisin palkankorotus on vuodelta 2003, sen jälkeen tulleet vaan yleiskorotukset. Palkka on siis ainakin jäänyt roimasti jälkeen muista. Ja kollegat päässeet tänä aikana eteenpäin, toki koska ovat olleet koko ajan töissä. Mutta ei tämä äitiys sitä uraa tosiaankaan edistä. Oma valinta kuitenkin.

Vierailija
4/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Määräaikaisia työsuhteita taustalla, ja viimeisimmässä työsuhteessa sain itse asiassa pienempää palkkaa kuin ennen äitiyslomia. Tehtävänimikkeissä poljen paikoillani, lapsettomat kaverit sen sijaan ovat jo päällikkötasolla. Eikä minulla ole kuin " normaalit" kaksi lasta. Toisaalta pari sellaista kaveriani, jotka ovat palanneet töihin aika pian äitiysloman jälkeen, ovat ihan hyvässä uraputkessa.

Vierailija
5/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palasin töihin lapsen ollessa vuoden ikäinen, mutta olin jatkuvasti hoitamassa joko sairasta lasta tai potemassa itse päiväkotiflunssia, joten kovin vastuunalaisia hommia en raskautta edeltävistä puheista huolimatta ole saanut. Sitten, kun sairastelut oli saatu kuriin, oli 2 vuotta ihan tehokasta työaikaa, mutta ilmeisesti odottivat, että tulen pian uudelleen raskaaksi, eivätkä uskaltanaeet antaa parempia hommia.



Urakehitys on siis ollut nolla viimeiset 5 vuotta eli siitä asti, kun tulin ekan kerran raskaaksi. Myönnän olevani tästä hiukan katkera, varsinkin kun projektipäällikkötehtävistä puhuttiin esimieheni kanssa ennen raskaaksi tuloani, mutta mitään ei ole asian suhteen tapahtunut. Nyt sitten odotan toista lastani. Töihin aion palata lapsen ollessa 1,5-vuotias, jolloin olen itse 36-vuotias. Kuvittelin, että siinä iässä olisin jo vähintäänkin projektipäällikkönä tai jonkinlaisissa esimieshommissa, mutta eipä siltä näytä. Täytyy varmaan äitiysloman aikana pohtia työpaikan vaihtoa, jos joku minut sitten uskaltaisi palkata, kun on standardin mukaiset kaksi lasta tehtynä. Nykyinen työpaikkani on muuten ihan hyvä, mutta ura polkee lupauksista huolimatta paikallaan.

Vierailija
6/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässähän on vielä se, että naisilla uramahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti heikommat kolmekymppisenä naisena, koska koko ajan ajatellaan, että kohta se jää hoitovapaalle. Tämä vaikuttaa siis jonkin verran kaikkien naisten urakehitykseen.



Toinen on sitten tämä eläkekertymä. Tän päivän NYT-liitteessä Anna-Stina Nykänen kirjoittaa kolumnissaan hyvin myös tästä. Sen lisäksi, että naiset tienaavat vähemmän vuosia (koska hoitavat lapsia välissä), he saavat huonompaa palkkaa (koska ura ei kehity samaan tahtiin kuin miesten) niin he vielä maksavat tätä asiaa eläkkeissäänkin, koska työvuosia on vähemmän ja palkka on ollut vuosikausia pienempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on firman pisimmän hoitovapaan ennätys kun vein lapsen hoitoon " vasta" 1,5-vuotiaana. Kollegat on palanneet aikaisemmin, mutta yhtä tervanjuontia toi työnantajan suhtautuminen tuntuu olevan yhtä kaikki.

Vierailija
8/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitiysvapaat ovat pysäyttäneet ura- ja palkkakehityksen. Mieheni on samalla alalla ja tienaa paljon enemmän, vaikka ollaan oltu yhtä kauan alalla ja miehellä on pelkästään opistotasoinen koulutus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

palkka oli jo lähtökohtaisesti 1/3 osan suurempi kuin omani vaikka minulla on 1/3 piodempi koulutus. Omaa palkkaani säätelevät sellaiset systeemit, ettei sitä voi pyöritellä suuremmaksi, miehelläni taas on sellainen sopimus, että palkan voi määritellä pärstän tai sukupuolen mukaan vaikka onkin olevinaan joku tasosysteemi.

Vierailija
10/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

on sentään tapahtunut edistystä, kun OPM on määrännyt yliopistot kattamaan hoitovapaan kustannukset.



Käytännössä kuitenkin lopullinen päätös hoitovapaan kustantamisesta on yliopistolla eli käytännössä laitoksilla, ja jos rahaa ei ole, sitä ei silloin ole. Hoitovapaa on näissä tapauksissa käytettävä kahteen työhön, eli väitöskirjaan ja lapsen/lasten hoitoon, mikäli aikoo valmistua ennen rahoituksen päättymistä.



Toinen vaihtoehto on toivoa, että rahoituksen päättymisen jälkeen saa jostakin apurahan väitöskirjan loppuunsaattamiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että voisitte itse palata sinne työpaikalle etenemään urallanne? Tuskin sellaista naista syrjitään, joka osoittaa, että hänen omassa perheessä lapset hoidetaan puoliksi. En minäkään työnantajana uskaltaisi pistää pomoksi sellaista naista, joka satavarmasti hoitaa yksin lapsensa. Pitää olla riittävän sitoutunut työhön.

Vierailija
12/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taisin olla numero 6. Eli en pitänyt pitkiä hoitovapaita, mutta silti ura katkesi. Lapsen sairastelut hoidettiin puoliksi ja tein töitä sitten vaikka iltaisin ja öisin, että hommat tuli hoidettua sairasteluista huolimatta. Eipä näkynyt mitenkään palkka- tai urakehityksessä.

Vierailija:


Miksi sitten ette kannusta miehiänne jäämään hoitovapaalle?

Että voisitte itse palata sinne työpaikalle etenemään urallanne? Tuskin sellaista naista syrjitään, joka osoittaa, että hänen omassa perheessä lapset hoidetaan puoliksi. En minäkään työnantajana uskaltaisi pistää pomoksi sellaista naista, joka satavarmasti hoitaa yksin lapsensa. Pitää olla riittävän sitoutunut työhön. .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuskin se mistään kannustuksesta on kiinni, vaan miesten itsensä ja työpaikkojen asenteista. Monet miehet eivät halua jäädä kotiin hoitamaan lapsia ja pelkäävät naisia enemmän (ihan aiheellisesti) hoitovapaiden vaikutusta urakehitykseen. Yksi syy siihen, että nainen yleensä jää kotiin, on tietenkin se, että akateeminen koulutus tai ei, mies yleensä tienaa enemmän. Perheen pääelättäjä

ei halua vaarantaa omaa uraansa. Toki olisi toivottavaa, että miehet näitä vapaita enemmän pitäisivät ja jos näin enemmän tehtäisiin, vaikutus ura- ja palkkakehitykseenkin olisi varmasti vähäisempi.

Omalla kohdalla miehen hoitovapaa ei onnistu, koska mies on yrittäjä, mutta jos olisi toisella töissä, olisi tietenkin tosi hienoa, että jäisi kotiin.

Vierailija:


Miksi sitten ette kannusta miehiänne jäämään hoitovapaalle?

Että voisitte itse palata sinne työpaikalle etenemään urallanne? .

Vierailija
14/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli vakituinen työ ennen lapsia ja erittäin nousujohteinen ura. Olin 28-vuotiaana paljon pidemmällä kuin miespuoliset kurssikaverini ja sitten se alkoi: äitiysloma, paluu töihin 1,5 vuodeksi ja taas uusi äitiysloma. Nyt olen taas ollut töissä yli vuoden. Ikää on 33 ja palkka sama (plus tupot päälle) kuin 28-vuotiaana ja urakehitys on tyssännyt. Toisaalta ei kai ihmeitä voi odottaa, kun on ollut kaksi vuotta poiskin, mutta tuntuu toisaalta pahalta katsoa, kun ne takana olleet miehet on menneet edelle ja tienaavat 500-1000 Euroa enemmän...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/53 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aion olla kotona siiheksi kunnes vauva on 1,5v.

Jo raskausaikana ilmoitin, että aion olla töissä kunnes laskettuun aikaan on 1kk. Miespuolinen pomoni nauroi ja sanoi, että hänellä on asiasta pidempi kokemus (alalla yli 20v ja paljon naispuolisia alaisia) ja hän kyllä tietää, että jään kuulemma sairauslomalle paljon tuota aiemmin... Joten hän sanoi suoraan suhtautuvansa minuun työntekijänä epäillen, koska muutkin naiset ennen minua olivat jääneet sairauslomalle raskausoireiden vuoksi ennen äitiysloman alkua.

Pihisin raivosta, mutta... niin siinä kävi, että olin jo 1kk ennen äippäloman alkua sairauslomalla! Eikä edes kismittänyt, vaikka ainakin nuorena olin mielestäni jonkin sortin naisasianainen.

Mutta kyllä naisiin suhtaudutaan sen perusteella mitä muut naiset tekevät, vaikka itse ei tekisikään, niin esimiesten odotukset ja käsitykset varmasti vaikuttavat uraan.

Itse sain lapsen aika myöhään eli 36v ja haluaisin saada toisen ennen kuin täytän 40v. Saa nyt nähdä, mutta enpä usko että mitään ylennystä on tiedossa, enkä kyllä lähtisi vastuullisempaa tehtävä tässä vaiheessa hakemaankaan kun tiedossani on toisen vauvan yrittäminen muutaman vuoden sisällä.

Mutta sitten töihin palauttuani minulla onkin ikää jo piirun päälle 40v ja tokkopa senikäisiä naisia enää ylennetäänkään... *huoh* Tiedä tuota.

Vierailija
16/53 |
04.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Komppaan edellisia siina, etta jo vanhemmuus on uralla oikea sudenkuoppa. Itse onnistuin tekemaan toita synnytykseen asti, mutta jouduin hatasektioon ja sen jalkeen olikin sen verran kipea olo, ettei ihan heti tehnyt mieli palata kokouksiin. Ja eikos tyonantaja heti ottanut yhteytta ja epaillyt tyomotivaation lopahtaneen. Huoh... Yhteensa olin " lomalla" 6kk ja sita katseltiin jo pahalla kollegoidenkin toimesta ja epailtiin, etta paluu ei olisi kovin ruusuista. Ura onneksi nayttaa etenevan - tutkijaopiskelijasta tutkijaksi, projektipaallikoksi ja nyt tutkimuspaallikoksi - mutta toista lasta en uskaltaisi alulle panna. Eika kylla mieskaan, sen verran on lapsen sairastelu verottanut hanenkin kredibiliteettiaan (hoidamme lapsen sairastelut vuorotellen)!

Vierailija
17/53 |
04.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me ollaan lapsiystävällisissä firmoissa, kaksi lasta on 2 vuoden ikäerolla. Nuorempi sairastaa paljon.



Ja samaten siitä, missä vaiheessa uraa lapset tulevat. Kun on jo itse esimies ja asema vakiintunut, ei ihan jokainen hypi silmille.



Vierailija
18/53 |
04.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosin kun palasin ensimmäiseltä äitiyslomaltani töihin osittaiselle hoitovapaalle vieläpä, minulle luvattiin projektipäällikkyyttä ja muutenkin melko vastuullisia tehtäviä. Ihmettelinkin silloin että eivätkö he ollenkaan tajua että minulla saattaa olla useampi lapsi mielesstä :). Nyt olen taas muutaman kuukauden päästä jäämässä äitiyslomalle ja kaikki aiemmat em. puheet on lakaistu maton alle. Kollegat ovat saaneet palkankorotuksia, minä en, olenhan minä raskaana. Minulle on kyllä sanottu, että minua kaivataan sitten takaisin, ja mahd. pian, joka tuntuu tietenkin mukavalta. Tosin olin ajatellut pitempää hoitovapaajaksoa kahden lapsen kanssa. Tuon ekankin pystyin viemään hoitoon niinkin nuorena vain siksi että ajattelin että hän saa esikoisena olla loppujen lopuksi lapsista eniten kotona ennen kouluikäänsä.



Työpaikallani on jonkinlainen vainomieliala äitiyslomia ja hoitovapaita kohtaan joillakin päälliköillä. Sivulauseissa valitaan niiden aiheuttamia kustannuksia firmalle. Lisäksi ovat jopa töksäyttäneet miten naisia ei kannattaisi palkata ollenkaan. Lisäksi naristaan juuri näistä raskausajan sairaslomista, vaikuttavat merkittävästi tulokseen. Itselläni ei ole sairaslomapäiviä tullut ekassa raskaudessa ja tässä toisessakaan ei tähän mennessä, töitä jäljellä enää 5 viikkoa ennen älomaa. Olen muidenkin naisten asialla, enkä tosiaan aio jäädä muutenvaan sairaslomalle raskaaana, niinkuin se tosiaan tuntuu olevan tapana.

Vierailija
19/53 |
04.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en normaalisti ole pois töistä kuin pakosta, lääkärin määrämällä sairaslomallakin yleensä teen töitä kotona ja pistäydyn työpaikalla sen, mitä jaksan.



Esikoista odottaessani jämähdin selkävaivaisena kotiin pariksi viikoksi, kun raskausaikana ei voi syödä järeitä lääkkeitä, toista odottaessani jouduin astman pahentumisen ja monien muiden syiden takia sairaslomalle kuukauden ennen laskettua aikaa, en vain yksinkertaisesti enää jaksanut. Myös moni ystäväni on ollut pitkällä sairaslomalla, mm. raskausmyrkytyksen tai supistelujen takia.



Työnantaja ei saa näistä asioista puhua, mutta pakkohan nämä on ottaa töiden suunnittelussa huomioon. Raskaana olevaa ei mielellään halua laittaa vastuuseen isosta projektista, joka päättyy myöhemmin kuin 2 kk ennen laskettua aikaa ja raskaana olevalla vastuuhenkilöllä on olisi hyvä olla koko ajan varamies tiedossa, koska pitkä sairasloma voi pätkähtää päälle tunnin varoitusajalla. Tietysti sairaslomia voi tulla muillekin työntekijöille, mutta riski jäädä pitkälle sairaslomalle raskauden aikana on merkittävästi suurempi.

Vierailija
20/53 |
04.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

En lähde yleistämään tuon pohjalta. Myöskään en allekirjoita sitä asiaa että moni akateemisella tutkimusuralla oleva nainen jää kotiin 3 vuodeksi. Osa jää, osa ei.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme yksi