Eipä sitä anoppia kiinnosta...
Mä olen täällä kertonut kuinka anoppi haukkui mut joku aika sitten tosi pahasti kaikenlaista että olen saanut toimillani lapsen sairaaksi jne. Siis niin että ihan oikeasti todella pahoitin mieleni aiheetta.
En kuullut sen jälkeen anopista mitään, en anteeksipyyntöä ja ajattelin että olkoot koko akka :)
No jossain vaiheessa koitin olla aikuinen ja laitoin tekstarin että on yhä tervetullut lapsia katsomaan jos haluaa. Vastasi vain että haluaa ja on ikäväkin. Sitten laitoin vielä että ymmärtää varmaan miksi minusta ei kuulu kun en kaipaa tuollaisia haukkuja. Sen jälkeen ei taas kuulunut mitään enää, ei todellakaan pyydä koskaan anteeksi.
Tänään esikoinen sanoi että on mummoa ikävä joten laitoin vielä kerran anopille viestin että poika ikävöi että tulisi vaikka käymään. EI VASTAA MULLE MITÄÄN! Mitähän pahaa mä olen tehnyt vai onko yhtäkkiä alkanut vihata mua niin paljon? Olen lasten takia yrittänyt niellä ylpeyteni ja ottanut yhteyttä ja toivoin että nuo lapsenlapset edes mummoa kiinnostaisivat, mutta ei. Itse olen yrittänyt sopua hakea. Tuli paha mieli ettei anoppia kiinnosta.
Tähän kyllä sitten jää mun osalta tämä sovun löytämisen yritys. Toinen haukkuu mut lyttyyn ja mä nyt sitten yritän lasten takia, mutta ei. Olkoon mokoma.
Mitä ootte mieltä? jos ylireagoinkin aluksi (mitä en kyllä kenenkään mielestä tehnyt) niin nyt riitti jos ei vaivaudu lasten takia tulemaan tai vastaamaan.
Kommentit (78)
yritän nyt hillitä itseni ja antaa olla. Kun on tuollainen, niin on tuollainen. pahinta on etten voi miehelleni oikein puhua miltä musta tuntuu. Mutta yrittänyt olen enkä enää edes ymmärrä miksi. Antaa olla.
Meillä ihan sama juttu ja terapeutti sanoi minulle et silloin anoppi vastaa kokee miniän todella kilpailijakseen ja siitä johtuu tämä käytös. Anopin viimeinen hetki jolloin napanuoraa katkeaa tai ainakin sen pitäisi....
Meillä meni huikean hyvin esikoisen syntymän jälkeen mutta kun kuopus syntyi niin alkoi riidat.
ap
Mulle anoppi ilmoitti et jos aion hankkia toisen lapsen niin pilaan hänen poikansa elämän koska hänen poika haluaa sijoittaa elämisen laatuun ja ajaa hienolla autolla. Tosin en kyllä saanut onne toivotuksia ekastakaan raskaudesta saati tokasta.
vai pilaat poikansa elämänlaadun? no huh huh, kai se mieskin niitä lapsia tekemässä on ollut :)
Minun anoppi kai on sitä mieltä että kuopuksen tulo pilaa täysin esikoisen elämän. Tuntuu et lapset on anopille täysin eriarvoiset. Vauvallehan saa kuulemma huutaa ja purkaa pahaa oloa jos sellaista on mutta esikoiselle ei saa sanoakaan mitään, eikä kieltää mitään jne.
ap
että miksi niin moni oli anopin puolella, ei miniän? Siis alkuun?
siis en mitenkään haukkua vaan sitä että esikoinen ikävöi eikä mummo vastaa viestiin tai tule käymään, ihmettelin. Niin ei mies halua oikein edes koko asiasta puhua. Tietty hän on puun ja kuoren välissä tavallaan, mutta ei tässäkään mitään järkeä ole etten voi miehelleni puhua että kurjalta tuntuu.
anoppi ei vastannut koko päivänä, tiedän että aikaa hänellä on. Nyt sitten on pakko antaa olla ja uskottava että kun ei halua, ei halua...halua ainakaan olla minun kanssani missään tekemisissä. Ei ymmärrä.
ap
Keskity elämän hyviin puoliiin ja aina kun mies menee äidilleen ja kysyy esikoista mukaan niin sano et sorry me ollaan jo sovittu muuta, keksi jotain. Jossain vaiheessa mies alkaa puhumaan tai anoppi. Ilmoita sit vaan et jos ei ole välejä eikä tavata niin ei sitten mutta sinä haluat viettää aikaa lastesi kanssa. Äläkä vaan anna lasta anopille hoitoon. Miehellesi voit selittää että tämä ei onnistu kun teillä on niin huonot välit ja et pysty anoppiin luottamaan.
En annakaan hoitoon ennekuin jotain tapahtuu. Hoidon tarvetta tietty olisi ;) mutta aion selvitä ilman hänen apua! Viimeksihän vain kävi niin et mies vaan otti ja lähti esikoisen kanssa ja vei tämän mummolle kun itse kävi siskolla. Ei asiassa sinänsä mitään pahaa ollut, mutta heidän lähteissä silti sanoin kuinka pahalta tuntuu että esikoinen menee sinne jo nyt niin pian riidan jälkeen kun anoppi ei ole tehnyt elettäkään sopiakseen. Ei miestä kyllä liikuttanut.
ap
Minä sanoisin että älä nöyrry. Anoppi varmaan tekeytyy marttyyriksi tai muuten vain testaa että kuinka paljon paskaa saa nakella ilman että joutuu pyytämään anteeksi. Voihan anoppisi olla sellainenkin että soittelee nyt tutuille ja sukulaisille ja valittaa kun ei lapsiakaan nää ja tekee sinusta syyllisen. Jos annat piiruakaan periksi niin teidän suhteestanne tulee näin ikävä ikuisesti.
Miehellesi sellainen vinkki että hänen kuuluu AINA olla lapsen puolella, eli kannattaisi ottaa ja selvittää tätä asiaa. Ja miehen kuuluu olla vaimonsa rinnalla ja katkaista napanuora.
Aika loogista mielestäni myös. Varmasti silloin viimeistää anopitkin tajuavat että heidän poikansa ovat tosissaan naisensa suhteen kun vielä lapsenkin hankkivat yhdessä. Ja miniästä tulee anopille kilpailija, kun miniästäkin tulee äiti! Siihen saakka kun anoppi on ollut se kaikkitietävä äiti.
Meillekin tuli ongelmia. Lähinnä sillai, että anoppi ei oikeasti tajunnut olevansa vain mummo meidän kaksosille... Voitte vain kuvitella kun syntyy kaksi, miten anoppi meni sekaisin! Pahinta oli kutienkin se, että meidän olisi jatkuvasti pitänyt antaa toinen lapsista anopille hoitoon... En tykännyt yhtään ja se tuntui luonnottomalta. Pienet hetket ymmärrän, mutten sitä että pyydetään kuukauden ikäistä vauvaa viikonlopuksi yökylään että voidaan leikkiä äitiä...:(.
Välit menivät huonoiksi useiksi vuosiksi juuri sen takia että koin että anoppi jatkuvasti arvosteli kaikkea mitä tein. Syötin, puin ja nukutin väärin.
Nykyään on asialliset välit kun kaksosetkin ovat jo sentään 6-vuotiatia!
77, koenkin että olet nöyrtynyt jo liikaakin kun sentään yritin! Turha puhua paskaa ettei saisi lapsenlapsia nähdä kun olen kylään pyytänyt eikä tule ym. Ja kyllä miehen pitäisi olla minustakin sillä tavalla puolellani että vaikka saakin tietty olla tekemisissä äitinsä kanssa niin kunnioittaisi hiukan minunkin tunteitakin kun kuitenkin tuollainen anopin käytös loukkaa.
78, hienoa että välit ovat vihdoin kunnossa! Minusta tuo on niin ärsyttävää kun saa anopin seurassa jatkossa (kai niitäkin tilanteita tulee) varoa jokaista sanaa ja tekoa jos ei halua kuunnella jatkuvaa arvostelua mitä tekee väärin.
Meillä tosiaan välit meni kun kuopus syntyi, esikoisen kanssa ei mitään ongelmia. Oman äitinikin korvaan on joskus pistänyt kuopuksen syntymän jälkeen erinäiset asiat ja etenkin se että esikoinen tuntuu olevan kaikki kaikessa, kuopus ei mitään. kärjistettynä-
ap
pistäisin miehen kovaa vasten. Kysymyshän on kuitenkin vain siitä että miehesi äiti kokee sinut kilpailijakseen ja pelkää menettävänsä poikansa. Napanuoraa ei ole katkaistu. Sanoisin miehelle et valinta on tehtävä minä ja lapset tai äitisi. Ja anopille tekisin asian tulevaisuudessa hyvin selväksi että lapset ovat sinun ja teet miehesi kanssa kaikki päätöset lapsiin liittyen. Jos anoppi esim arvostelee tai antaa " typeriä" meuvoja puuttuisin siihen tiukasti sanomalla vain: Minä olen lasteni äiti ja teen mitä parhaaksi katson. Ajat ovat muuttuneet ja sinun taitosi ja kokemuksesi eivät ole enää välttämättä ajan tasalla. Miehellesi voit ilmoittaa et hän voi puhua äitinsä kanssa ja jos anoppi haluaa välit selvittää se on sinulle ok. Jos miehesi ei tätä halua niin ilmoita et siinä tapauksessa toivot ettei sinun ja lastesi tavitse miehen äitiä enää ikinä tavata ja mies voi tehdä äitinsä kanssa mitä haluaa. Kyllä mies seisoo perheensä rinnalla 100%.
edellinen kuitenkin...
Annan tilanteen rauhoittua. Mutta sen kyllä tosiaan teen selväksi miehelle että jos anoppi ei ole valmis elettäkään tekemään nähdäkseen lapsenlapsensa niin ei sinne kyläänkään kyllä tarvi poikaa viedä. Ei ole mikään sääntö lapsenlapsi viedä mummon luo, voihan sen tehdä toisinkin päin.
Äh, olen vaan todella ihmeissäni! Ei käsitä että tuollainen haluaa olla.
ap
anoppia joka ihan kokonaan katkaisisi välit miniän takia?
Miksi et ap voisi vielä " nöyrtyä" ja soittaa anopille? Ihan selvästi, kirjoittamasi viestien perusteella, voi sanoa, että asia sinua häiritsee ihan kamalasti. Ja haluaisit välinne kuntoon! Et varmaan muuten jaksaisi pohtia ja kysellä asiasta keskustelupalstalla useampana päivänä?!
Ei kannata ottaa marttyyrin viittaa ylleen ja vedota " minä ainakin yritin" , kun oikeasti haluaisit yrittää vielä enemmän.
Soita siis anopillesi ja keskustelkaa asiat halki. Jos puhelusta ei tule mitään, ja se menee riitelyksi, niin sitten voit antaa hänen elää omaa elämäänsä.
jos tilanteessa olisikin vastassa oma äitisi eikä anoppisi. Kummasti tuntuu monella olevan eri tyyli käsitellä näitä mummoja. Omaa äitiä kyllä paapotaan, mummo on niiiin tärkeä, mutta sitten tämä anoppi- mummo ei olekaan samalla tasolla. Anoppi-mummo ei saa sanoa tai tehdä läheskään sitä mitä oma-äiti-mummo. Mietipä sitä! Menkää kylään koko perheen voimalla ja unohda koko episodi!!! Life goes on! Kaikki isovanhemmat on rikkaus, toisilla niitä ei ole enää elossa!
Minusta sinun ei kyllä kannattaisi enää yritää ottaa anoppiisi mitään yhteyttä, on hän sen verran törkeästi sinulle sanonut. Ihan paha mieli tulee, että on tuollaista suustaan päästänyt.
Itselläni vähän samantyylinen anoppi ja olen jättänyt tapaamiset ihan minimiin. En vain jaksa sitä, että vaikka itse käyttäytyy kivasti niin toinen v**tuilee koko ajan rivien väleissä.