Lue keskustelun säännöt.
Puolitutun äidin raivonpurkaus minua kohtaan
23.10.2007 |
Oli lähikaupassa ostamassa itselleni lounasta ja sain niskaani hyvänpäiväntutun leikkipuistosta. Hän kiivaili minulle siitä, että teen ostoksia, vaikka lapseni on hoidossa. Hän tietää varsin hyvin, että teen jatko-opintojani pääasiassa oman kodin työhuoneessa. Ilmeisesti en saa poistua neljän seinän sisältä kuin hakemaan lastani?
Kommentit (93)
kauppoihin ja marketteihin useita kertoja viikossa. Sitten ihmetellään kun lapsi kiukuttelee Hennesin sovitusjonossa. Tuskin kovinkaan lapsilähtöistä ajattelua. Kyllä kait sitä saa shoppaila aikuisena ihan riittämiin. Parempi lapsen on ulkoilla ja leikkiä sekin aika. Itse käyn usein kaupassa ja isä jää kotiin tai sitten poikkean töistä tullessa ennen kuin haen lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei nuo ole vaihtoehdot.
Ruokakaupassa voi käydä kerran viikossa isommin, kerran täydentää. Vaatteita ei tarvitse ostaa kuin kerran tai kaksi vuodessa.
Mutta harvoin kyllä menen kauppaa töiden jälkeen yksin tai lapsen kanssa, sillä pääsen usein lähteämään vasta sen verran myöhään töistä ja lapsella on minusta oikeus päästä suoraan kotiin syömään ja katsomaan lastenohjelmat. Mies käy yleensä kaupassa sitten vähän myöhemmin illalla. Teen välillä töitä kotona ja silloin saatan käydä kesken päivän vaikka lenkillä...
Vierailija:
Onneksi ei tarvinnut olla äitinä Suomessa.
" Kaikkialla" muualla maailmassa lapset _pääsevät_ tarhaan, se kuuluu normaaliin lapsuuteen. Suomessa sinne joudutaan eikä sinne saisi edes tarhasta tykkäävääkään lasta viedä, jos on itse kotona.
t. ulkomailla äidiksi tullut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paukuttaa nämä kliseet " minun lapseni viihtyy tarhassa" jne. jne. kuin myöntää, että päiväkodit on ikäviä laitoksia.
56
silloin tällöin ja hakee lapsen vasta myöhemmin tarhasta!!! Hui! Ja jos joudun käymään kaupassa niin käyn ennen kuin haen lapsen tarhasta. Helpompaa, nopeampaa. Lapsi viihtyy tosi hyvin tarhassa, ehkäpä siksi että me vanhemmat ei olla tehty siitä hänelle mitään laitospaikkaa mihin lapset laitetaan kärsimään ja kaipaamaan vanhempiaan. Joskus jos en ole ehtinyt käydä urheilemassa niin ennen kuin haen lapsen tarhasta niin käyn lenkillä, teen ruoan puolivalmiiksi tms. Onko muka kamalaa???? Voi apua, tosiaan onkohan tää joku suomalaisten ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ei koskaan ole oikeassa paikassa. Jos otat heidät mukaan virastoon, ruuhkabussiin, ostoksille jne., saat tuomitsevia katseita " prkl, täytyykö ne lapset joka paikkaan rahdata mukaan..." ja jos jätät heidät hoitoon olet huono äiti.
Tosin meillä kuopuksen hoitajat (pk!) aina ehdottelee, että voisin jättää hänet vielä hoitoon kun lähden viemään isompaa harrastuksiin eli itse en ole edes tullut ajatelleeksi, että hoitajat miettisivät mun aikataulujani, kun lapset on hoidossa.
Vierailija:
paukuttaa nämä kliseet " minun lapseni viihtyy tarhassa" jne. jne. kuin myöntää, että päiväkodit on ikäviä laitoksia.56
Voisit oikeasti tulla meille ja saada esikoiseni uskomaan tuo! Harva se päivä hän valittaa kurjaa kohtaloaan kun ei saa olla päiväkodissa _koko_ päivää (on vain 4,5 tuntia/päivä). Olisin tosi kiitollinen.
t. 57
PS: 3v kuopus menee myös ilomielin leikkimään tarhaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä se ole mikään ihanteellinen kokopäiväsäilö alle 4 - 5 -vuotiaalle. Lyhyt päivä on ok isommalle, jos paikka on hyvä, mutta kaikki eivtä TODELLAKAAN ole, eikä yksikään lapsi tarvitse siellä 10 tunnin päivää. Kyllä ne päivät lähtee aikuisten tarpeista.
Ei kukaan oikeasti kiinnitä muihin ihmisiin noin paljon huomiota. Mä en vieläkään tunne lasteni kavereita edes naamasta saatika niiden vanhempia ja tuskin koskaan opinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Eikä se ole mikään ihanteellinen kokopäiväsäilö alle 4 - 5 -vuotiaalle. Lyhyt päivä on ok isommalle, jos paikka on hyvä, mutta kaikki eivtä TODELLAKAAN ole, eikä yksikään lapsi tarvitse siellä 10 tunnin päivää. Kyllä ne päivät lähtee aikuisten tarpeista.
Minusta jo 8 tunnin päivät ovat liian pitkiä ja kyllä, näinhän se on, lasten päivien pituus lähtee _useimmiten_ aikuisten tarpeista. Aikuiset haluavat tietyn elämäntyylin ja rahoittaakseen sen, lapset tekevät pitkiä päiviä pk:ssa. Minusta tämä on oikeasti tosi kurjaa:-(
Mutta myönnäthän toki ettet voi yleistää sanomalla päiväkotien olevan aina kamalia laitoksia? Minun lapseni käyvät siellä lyhyitä päiviään todella mielellään, joten vien heidät sinne myös, vaikkei minulla juuri nyt olisikaan töitä (vaikea saada edes pätkätöitä, koska en halua lasten olevan hoidossa enempää kuin kork. 5 tuntia).
t. alunperin 56,
Mies löytyy kyllä, mutta on yrittäjä ja tekee 12.15h päiviä ja joka ikinen päivä. Pieni yritys ja leipää ei tuu pöytään, jos ei itse tee töitä ja paljon...ei varaa palkata työntekijää siis..
Joten jos lapset tarvitsee ruokaa, uusia talvivaatteita, vaatteita kerhokuvaukseen, uudet kengät, koti uusia pyyhkeitä tai vaikka hyllyn, niin kyllä ne lapset on pakko olla aina ja kaikkialla mukana..Olen kotiäitinä, eikä lapset ole päiväkodissa vaan ihan kokoajan kotona äitin kanssa ja kulkevat aina mukana, mihin tahansa sitten mennäänkin. Yksinkertaisesti ei ole paikkaa minne laittaa lapset sillä aikaa, kun käyn ruokakaupassa tai vaikka ostamassa itselleni uusia pikkuhousuja! Joten turha moittia äitejä joilla muuta mahdollisuutta ei ole! Eikä ne lapset nyt siitä vaatekaupassa käymisestä kärsi.
Ihme kommentteja täällä! Tarhaan vievä äiti on huono äiti, lapsien kanssa vaatekaupassa käyvä on huono äiti jne... Pitäs joskus osata ottaa huomioon muutkin äidit ja tilanteet. Kaikilla ei ole miestä tai tukiverkkoa ollenkaan, mutta kaikki asiat on silti hoidettava ja ihan lasten kanssa! Toki ois kiva jättää kauppareissujen ajaksi lapset hoitoon isälle tai jollekin muulle, mut yksinkertaisesti ei ole sellaista mahdollisuutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päiväkodeissa on myös kivoja, mutta laitoksia ne ovat kyllä kaikki. Kivat vähemmän. Niitä kivoja vain on hälyttävän vähän.
Mulla on kaksi alle kouluikäistä lasta ja oikeasti olen ollut kauhuissani siitä, millaisissa hoitopaikoissa lapsia nykyään on ja mitä on tarjolla. Valottomia mutaisia pihoja, homeisia rakennuksia, tosi uupuneita alati vaihtuvia hoitajia. Liian suuret ryhmät ja jatkuva epämääräisyys ja vaihtuvuus. Meidän alueella on 10 päiväkotia, niistä yksi hyvä ja yksi siedettävä. Muihin en lapsiani päästäisi.
Silti lapselle se hoitopaikan, sen hyvyys tai huonous, on ihan ratkaisevaa elämän kannalta.
ne viikon ruokaostokset kerran, kaksi viikossa?
Ja paljonko niitä vaatteita oikeasti tarvitsee? Minä ostan kerran kevät/kesävaatteita ja kerran syys/talvivaatteita. Useimmiten lomilla, jolloin lapset eivät muutenkaan ole hoidossa.
Siis äidin (ei tietenkään isän) suurin synti on käydä kaupassa silloin, kun lapsi on hoidossa.
Jos se on kiellettyä, eikö ohjeistusta voisi saada kirjallisesti hoitopaikasta samalla, kun allekirjoitetaan hoitosopimusta:
" Täten vakuutan, että en 1) käy kaupassa, 2) istu kampaajalla, 3) viilaa kynsiäni, 4) jää suustani kiinni tuttavan kanssa kadulla, 5) haaveile, 6) surffaa netissä.... lapseni ollessa päivähoidossa. Allekirjoitus."
Haen lasta päiväkodista välillä ruokakassien kanssa. Käyn jopa välillä esim. kuntosalilla jos ei kirjoittaminen maistu-kun lapsi on päiväkodissa.
Olen myös opiskelija ja ehkä jatkossa jatko-opiskelija. On jotenkin hirveän säälittävää jos ihminen ajattelee niin suppeasti että ei siedä nähdä äitiä ruokakaupassa tai muuallakaan lapsen ollessa päiväkodissa. Olipa työn muoto mikä tahansa.
Homehtuminen työhuoneessa klo 8-17 yksin kotona ilman mitään taukoja ei ole kovinkaan tehokas tapa tuottaa akateemista tutkimusta. Siitä kärsii tieteentekijä myös fyysisesti ja psyykkisesti.
Jos joku kommentoisi minulle ap:n kuulemaan tyyliin pitäisin henkilöä hieman tärähtäneenä. Asumme suurkaupungissa (eikä sillä ehkä ole mitään tekemistä asian kanssa, mutta) tännehän noita mahtuu.
Mitä sitten avopuolisoni pitäisi tehdä tohtorina työskennellessään kotona? Oletan, että hänelle ap:n ystävätär sallisi myös esim. kävelyt päivisin. Onhan hän miestutkija.
Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon.
Kuitenkin joskus lasten päivät ovat pitkiä ja tuntuu että lapsia on liikaa päiväkodissa. On tosi hienoa, kun edes jotkut lapset haetaan aikaisin (ennen klo 16) päiväkodista.
Oli kyllä hieman noloa, kun yövuoron jälkeen nukkumaan mennyt äiti hakee aina lapsensa hoidosta klo 16.30. Sitten näin hänet kaupassa klo 15!! Tällä äidillä tosi reipas 5 -v. tyttö, josta ei kyllä haittaa kaupassa. Hieman voisi ajatella meitä työntekijöitä. Saatamme jäädä yksin lapsiryhmän kanssa klo 15.30 tai 16 kun aamu- ja välivuorolainen ovat lähteneet kotiin. Itse hain lapset sairaslomallani aina viimeistään klo 16. (oli hoidossa 10-16 sairaslomakuukausieni ajan)
työnantajan asia, mutta äiti voisi ajatella sitä lastaan!
Onneksi ei tarvinnut olla äitinä Suomessa.