MIKSI jotkut ostavat kymmeniä joululahjoja lapsilleen?

Lahjoilla kompensoidaan henkistä ja/tai fyysistä poissaoloa.

ja luullaan, että mitä enemmän ja kalliimpia lahjoja sitä enemmän rakkautta?!? Luulisin...

(Kuvassa ei siis näy lahjoja)

minusta on mukavaa antaa lahjoja. On niitä ihan kiva saadakin, mutta antaminen on aina varmempaa...

Mä sain lapsena tosi paljon joululahjoja, syy tylysti varmaan se, etät olin ainoa lapsi joten vanhempien ei tarvinnut jakaa joululahjarahoja monen lapsen kesken. Ja vanhempani kyllä olivat läsnä, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kaikkea mitä halusin en tietenkään saanut, ja osa lahjoista oli sellaista mitä muutenkin olisin tarvinnut (esim. vaatteita) ja jotka vaan annettiin joulun yhteydessä. Jälkikäteen kyllä tuntuu, että olisi vähempikin silti riittänyt :)



Omalle lapselle yritetään pitää lahjamäärä kohtuullisena, mutta vähän vaikeaa kun on kummankin suvun ensimmäinen lapsenlapsi :)

Silti jouluna saimme kasapäin ihania lahjoja, vanhemmat olivat panostaneet joululahjoihin ja muutenkin jouluun tosi paljon - eivät juoneet jouluna koskaan, vaikka muuten viinasta tykkäsivät.



Koska itse totuin saamaan paljon lahjoja jouluna annan myös lapselleni niitä paljon. Eikä meillä sitten muulloin leluja ostellakaan.

Kuin korkeintaan yksi lahja per lapsi - ja silti niitä lahjoja tulee niin kamalasti, että viimeisiä avatessaan lapsetkin ovat jo ihan kyllästyneitä. Se on kuitenkin se yksi-kaksi lahjaa joilla sitten leikitään ja jotka jää mieleen. Vähentäisin itse mielelläni tuota lahjojen määrää.

Ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että en kestä tavaraa tursuavia lastenhuoneita, mieluummin vähän laadukkaita leluja kuin hillitön kasa muovikrääsää. Tätä kertyy paketeista varsinkin noille 5-6 v tytöille. Jos meille tulee vielä yksikin barbi tai poni tulen hulluksi :)

... ja täytyy sanoa, että niillä vähävaraisilla kyllä lahjojen suhteen mopo karkailee pahemmin käsistä. Kuulemma jouluna pitää olla paljon (kalliitakin) lahjoja kun muulloin niitä ei ole varaa ostaa. Sitten ollaan alkuvuosi ihan p.a. kun luottokorttilaskut/pikavipit erääntyy....

mutta olen sitä mieltä, että vähempikin riittää. Ostimme viime jouluna pojallemme vain yhden lahjan ja kyllä sitä kauhisteltiin. Lahja ei suinkaan silti ainoaksi jäänyt. Onhan pojalla isovanhemmat (4), isoisovanhemmat (4), kummit (2), tädit, sedät, enot, serkut ja muut, joilta sai myös lahjoja. Ei ollut kukaan lainkaan pettynyt meidän ihanassa pikku perheessämme lahjojen määrään.

viime jouluna silloin 3-v tyttäreni sai SOHVALLISEN lahjoja. Siis koko

olohuoneen sohva oli täynnä tytön lahjoja. Tämä on mielestäni sairasta.

Me itse ostimme 2 lahjaa, mutta meillä on iso suku ja paljon lahjojia. Lisäksi isovanhemmilla oli karannut mopo vähän käsistä.



Tänä jouluna annoinkin isovanhemmille ja kummeille selvän ohjeen: vain yksi lahja, ei enempää. Ja jos useampia tulee, valitsen randomina yhden paketin ja vien loput pelastusarmeijan joulupataan. Ja näin aioin myös tehdä.



Just viime joulu oli tavaramäärässä ynnä muussa mässäilyssä niin oksettava, että mua ahdistaa koko joulu tänä vuonna. Olemme myös miehen kanssa suunnitelleet jouluksi salamatkaa lappiin..........

Vaikka paketeissa olisikin vaikka pikkuautot yksitellen. Ei mikään ollut itselläkään lapsena parempaa kuin se, että paketteja oli iso kasa kuusen alla. Ei niitten arvokkaita tarvinnut olla, kunhan oli monta.

se on osa sitä joulun tunnelmaa, että voi avata niitä lahjoja kymmenittäin, vaikka osa niistä olisi vaan sit jotain pikkujuttuja. On ihanaa katsoa sitä lasten riemua niiden värikkäiden paperikasojen keskellä, siinä on joulun tunnelmaa!! Synttäreillä ym. sitten saa vaan avata sen yhden, kaksi pakettia, mutta jouluna pitää lahjoja olla kasakaupalla! Ja tosiaan, lahjojen antaminen on ihanaa!!

omia vanhoja kirjojani :) Tarkemmin sanottuna 10 rakasta Beatrix Potterin satua. Lapsi tuskin pahastu vaikkeivät kirjat olekaan uusia (hyväkuntoisia tosin), pääasia että saa uusia satuja kuunneltavaksi.

Hän saa pelkästään sukulaisilta ja kummeilta niin hirvittävät lahjavuoret (isot suvut), että meiltä tulee korkeintaan pari pakettia! Kun olen sukulaislasten reaktioita seurannut useampana jouluna, niin päällimmäinen lahjojen avaamista kuvaava sana on ÄHKY! Lapset hämmentyvät ja jopa hermostuvat liian isosta tavaramäärästä. Sitäkö te lapsillenne haluatte???

meidän lapset ovat saaneet aina paljon lahjoja meiltä ja muilta. ja ovat tykänneet. kymmenen lahjaa tulee helposti meiltä vanhemmiltakin. esim. karkkia, lukemista, vaatetta, kamera/puhelin/digiboksi, musiikkia, kosmetiikkaa. nyt siis lapset jo 13 ja 16. pienempänä tietysti leluja ja filmejä jne.

Kyllä meidän lapset varmaan saavat ainakin 15 lahjaa/lapsi. Minusta antaminen on vain mukavaa.



Meillä se menee tähän koska emme juuri muuten koskaan osta mitään tavaroita lapsille. Esim. usein joululahjaksi annan pyjaman tai kirjoja tai palapelin tai kyniä. Sellaisia asioita joita muut kai ostavat muuten vain!!?



En oikein siis ymmärrä teitä jotka kyseenalaistatte tämän. Ymmärrättekö te sitten yhtään että se lahjamäärä on se mikä se on juuri siksi, koska emme muuten osta lapsille juuri mitään? Emmekä kuitenkaan osta jouluksi niin paljon että ihan luotolla ostamme. Noup, ostamme vain sen verran mihin on varaa!

Myös lapsille. Uskokaa tai älkää.

Köyhemmät ostaa enemmän lahjoja. Se on samanlaista kuin se, että yh:ien lapsilla on enemmän ja parempaa tavaraa kuin muilla. Kyse on varmasti siitä, ettei halua lasten jäävän paitsi mistään mitä muillakin. Ainakin itselleni yh:na ollessani oli tärkeää se, että lapsi saa kaiken sen minkä ydinperheen lapsetkin.

Vierailija:

En oikein siis ymmärrä teitä jotka kyseenalaistatte tämän. Ymmärrättekö te sitten yhtään että se lahjamäärä on se mikä se on juuri siksi, koska emme muuten osta lapsille juuri mitään?

Vaatteita tietenkin ostamme muutenkin, ja joskus hyvin harvoin on tullut ostettua jotain pientä, kuten kynät ja värityskirja.

En halua saattaa lastani siihen sukulaisperheiden tilanteeseen, että koti kirjaimellisesti pursuaa tavaraa, eikä mitään osata enää arvostaa, kun kaikkea on niin paljon.

T.numero 18 joka kristillisessä uskossa