***TAMMITENAVIEN ALKUVIIKKO 43***
Huomenta
Pistänpäs aloittaen uuden viikkopinon. Edelliset jutut löytyvät täältä:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=11528319&p=2&mpage=1&tmod…
Onnittelut Poreelle uudesta kodista! Hmm, me ollaan asuttu uudessa kaksi ja puoli vuotta eikä vieläkään ole yhtään verhoa paikoillaan. Lasten makkareissa on tangot, mutta muualla ei niitäkään. Asutaan kaupunkialueella, mutta talo on silti niin sijoittunut, ettei niin haittaa vaikkei verhoja olekaan. Tosin aamupalaa ei tahdo voida syödä kun aurinko paistaa silmiin. :)
Vatsassa voidaan täällä hyvin, mutta äidillä menee huonommin. Noin joka toinen päivä tuntuu olevan aivan toivoton. Masentaa ja on tosi paha olla, vaikka kaikki onkin ihan hyvin. Tietäähän sen, että hormonit ne vaan heittää taas häränpyllyä, mutta valitettavasti tietoisuus siitä ei auta oireisiin. Miehellekin rasittavaa kun vaimo tihrustaa illat pitkät. Aargh! Samanlaista tämä on kuin kakkosen syntymän jälkeen ja jos jatkuu vielä tämän synnyttyä, niin onneksi tiedän, että estradiolilla helpottaa. Vielä kun pysyisi järjissään tuonne tammikuun loppuun. Oliskohan toivoa, että kroppa hoitaisi homman kotiin jo sitä ennen ja tasaantuisi tuo hormonipuoli taas vähäksi aikaa?
Tämä valitusvirsi riittänee tältä kertaa, sorry. Lauantai oli kuitenkin hyvä päivä. Tehtiin miehen kanssa raksahommia ja vähän pihahommiakin sain tehtyä. Tiedä sitten oliko raitis ilma vai miehen seura hyväksi, molempia pitää yrittää annostella jatkossakin riittävästi.
Strutsi ja minihupi 25+5
Kommentit (42)
On mullakin mennyt taas tovi kun olen viimeksi kirjoitellut. Jotenkin vaan ei ole saanut aikaiseksi, ja kun ei mitään ihmeempiä ole kerrottavana niin se on sit jäänyt. Lukenut olen päivittäin teidän muiden juttuja ja niitä on kyllä tosiaan mukava lukea. Ei muakaan haittaa omanapaiset tekstit että kirjoitelkaa kaikki vaan just sen verran kun hyvältä tuntuu.
Mittailin tässä huvikseni mahanympärystä-nyt se oli 106cm! En kyllä muista mitä se viimeksi oli, mutta on se ainakin kasvanut.. Sit kun on tälläinen 160cm niin tämä masu näyttää kyllä jo aikamoiselta. Mun siskokin sanoi tässä yks päivä, että " kylläpä toi sun maha on iso!" " Kuinka isoks se voi vielä kasvaa?!" Se on kyllä totta, tässä on kuitenkin vielä reilu pari kuukautta aikaa kasvatella masua.
ReettaE: Hui, kyllä minäkin pelästyisin tuollaista verilammikkoa! itse olisin varmaan lähtenyt samantien sairaalaan tarkistuttaan tilanteen, sen verran vauhko olen noiden vuotojen suhteen. Mutta hyvä jos sulla kaikki on kunnossa ja vauva liikkuu ym.
Vilmahiljalle liitoskivuista: Mulla myös liitoskivut aivan järkyttäviä. Tässä juuri mietin että jos nämä tästä vielä pahenee en kyllä pysty liikkumaan yhtään, tälläkin hetkellä mun liikkumiset on tosi vähäisiä kun yksinkertaisesti jokainen askel sattuu alapäähän ihan jumalattomasti. Ja pingviinikävely on myös tuttua täällä...Ei todellakaan kiva vaiva. Mun on pitänyt pari päivää soittaa neuvolaan ja kysellä et onko nää nyt ihan normaaleja kun tosiaan sattuu miltei koko ajan, mut taidan odottaa tiistaihin kun on aika neuvolaan. Joku puhui carriwellin tukivyöstä-onko kenelläkään kokemuksia tästä? Auttaako liitoskipuihin? Katselin sitä netistä eikä olis pahan hintanen...
Miina-liina: kannattaa rasvailla masua ja rintoja jos kutiaa. itse olen käyttänyt kylmäpuristettua rypsiöljyä masun rasvaukseen eikä kutise enää yhtään! Joka ilta suihkun jälkeen vaan pieni loraus sitä masulle niin varmasti auttaa. Siinä on muistaakseni e-vitamiinia mikä auttaa mm. estämään raskausarpien synnyn. Mulla ainakin toiminut vaikka kuulostaa vähän hassulta!
Pigmenttiviiva: mulla oli ensimmäisessä raskaudessa vahva viiva ihan alhaalta ylös rintojen alle asti ja tyttö tuli. Nyt ei ole viivaa lainkaan, saa nähä kumpi tulee...
Joululahjoja pitäisi myös minun ostella. Jotain on jo ostettuna mut vielä on paljon ostettavaa. Omalle tytölle täytyy tietysti ostaa jotain, samoin siskon lapsille ja miehen siskon lapsille. Sit kummilapsille jotain pientä. Meillä ei kyllä ole tapana pistää satoja euroja yhden lapsen joululahjoihin, että olen ajatellut että 20-30¿/lapsi on riittävä. Tämä koskee myös omia lapsia. Niitä lahjoja tulee muutenkin niin paljon.
Sit tietty miehelle jotain sekä mummuille ja papoille... Että ideaparkiin pitäisi suunnata joku arki-ilta kun saisi aikaiseksi!
Itse olen myös alkanut ajatteleen tuota pelkopolia. Esikoisen synnytys jätti sellaiset arvet mieleen(vaikka kaikki meni loppujen lopuksi hyvin eikä kenelläkään ollut mitään hätää) että olisi varmaan hyvä käydä esikoisen synnytys läpi jonkun kanssa ja muutenkin keskustella asiasta.
Taidankin siitä puhua seuraavan kerran neuvolassa.
Meillä isä on ehdottomasti tulossa mukaan synnytykseen. Itse tätä haluan ja niin haluaa myös mies. Kunhan saadaan vaan joku hoitaja tänne esikoiselle....
Mitäs muuta.Itsellä on muuten kaikki hyvin, liitoskivut vaan vaivaa ja vähän selkä kun jotain touhuaa. Supistuksia ei pahemmin ole ja muuten kin oma jaksaminen yllättävän hyvää luokkaa. Koko ajan olen jotain touhuamassa, ehkä se on sit sitä pesänrakennusviettiä... Mies haki tänään hoitopöydän meille, että jos niitä vaatteita alkaisi pesemään vaikka tässä tätä aikaa vielä on reilusti. Mulla vaan äitiyspakkauksen laatikko odottaa olohuoneen ruokapöydällä, et jos pesis ne vaatteet jo nyt ja laittaisi hoitopöydän paikoilleen niin saisi sen laatikon vietyä tyhjänä varastoon.
Nyt taidan jatkaa hommia... Mies ja tytsy ovat ulkoilemassa joten mulla on hetki omaa aikaa! Ihanaa!
satsuma81 rv 30+1 (kolmekymppiä ylitetty- että kyllä ne viikot vaan vähänee vauhdilla)
Nostan vain pinoa kun se oli hukkunut tuonne jonnekin kauas....
Eilen oli niin aktiivista keskustelua-missä kaikki ovat tänään?
Mä meen tänään pitkästä aikaa uimaan, odotan oikein innolla kun tää liikkuminen on vähä jäänyt kun noi liitoskivut tekee kävelystä niin vaikeaa. Muuta ihmeellistä tänne ei nyt sit kuulu. Kohta painutaan tytön kanssa päiväunille, jos vaikka neito suostuisi nukahtamaan.
Mukavaa keskiviikkopäivää muille tammimammoille!
satsuma rv 30+2
ps. saatiin eilen hoitopöytä ja tän aamun olen sit pessyt äitiyspakkauksen vaatteita et saa ne tonne hoitopöydän alle laatikoihin. :) Muita vaatteita en aio vielä pestä, onhan tässä aikaa.....
Huhuu mammat,
Minä istun vastaanotossa ja päivystän kun meidän sihteeri on sairaana. Täällä tuntuu sekä vatsatauti että flunssa vaivata tosi monia just nyt ja minua jännittää, että joskos on kohta minun vuoro - en haluaisi kumpaakaan tautia, mutta flunssa on ehkä helpompi klaarata mahan kanssa kuin mahatauti???? Solmin sormet ristiin ja yritän muistaa vitamiinit illalla.
Iltapäivällä on aika rv28 neuvolaan, ei näistä neuvolavisiiteistä nyt silleen ole juurikaan apua/hyötyä kolmannella kerralla kun nuo imetys jutut ja vauvan hoito on jo tuttua puuhaa. Mutta tietty nyt tällä kertaa on joitain käytännön kysymyksiä (minne minun tarkalleen pitää soittaa, jos yhtäkkiä pitää lähteä synnyttämään etuajassa jne). Suomessa asiat olivat paperilla ja selkeät, mutta täällä Tanskan päässä on eri vaihtoehdot riippuen kuinka pitkällä on raskaudessa ja mitä vaivaa on. Monimutkaista, sen sijaan että aina voisi soittaa synnärille.
Minä alan olla jo suht väsynyt kommentteihin suuresta mahasta, itse kun vauvan nukkuessa ei juuri edes " ajattele" mahaa. Sitten kun taas tulee särkyjä, vauva potkii tai huomaa suuren peilikuva niin muistaa itsekin kokonsa. Mutta tämä nyt kuuluu asiaan. Sain yhdeltä tutulta hyvän kommentin, jonka voi laukaista takaisin ikäville ihmisille.
" voi olla että tänään minä olen iso ja sinä ruma, mutta ensi helmikuussa minä olen laiha mutta sinä edelleen ruma!!!" Se on sulkenut suun muutamalta innokkaalta kiusaajalta ;o)
T. Pia ja tytteli rv28
Kirjoittelen minäkin, vaikkei nyt mitään ihmeellisiä uutisia olekaan jaettavaksi. Pallero on pitänyt melkoista jumppaa viime päivät, ja sekös on hauskaa. Meidän esikoinen lauloi eilen vauvalle masun läpi mörrimöykky tanssii -laulun ja sitten selitti vielä leikkiohjeitakin siihen, miten korvat kuuluu kääntää ym. Aika ihanan liikuttavaa. Poitsu ajatteli, että osaa vauvakin sitten leikkiä kun syntyy, kun kerroin, että nyt vauva jo kuulee ääniä masun läpi...
Viime viikolla oli taas masennusta ilmassa, lähinnä työjuttujen takia. Ajattelin perjantaina neuvolassa kysyä, josko saisin vähän vaikka sairaslomaa, kun tuntuu, ettei millään jaksaisi olla töissä. Täällä on kaikki asiat ihan levällään ja mihinkään sanomisiin ei voi luottaa. Itse koitan parhaani mukaan saada omat työni siihen kuntoon, että voin hyvällä omatunnolla jäädä sitten äippälomalle ja siitäkään ei kukaan tunnu välittävän p:n vertaa! Levon tarvetta siis olisi. Yöt kun on jo vähän levottomia eikä päiväunille oikein ole aikaa, kun viikonloput menevät kuumeisesti talon kimpussa, että jouluksi päästäisiin uuteen kotiin... Nyt on kyllä rannekin niin kipeä maalaamisesta, että tänä viikonloppuna voi olla, että jää maalisudit jonkun muun harteille.
Siitä tulikin mieleeni, että onko jotain mobilat-tyyppistä kipugeeliä, jota saisi käyttää näin raskausaikana? Olen koittanut etsiä, mutta kaikissa on ketoprofeiini vaikuttava aine ja se kai ei ole suositeltavaa?
Muuten odotan vaan neuvolaa kun edellisestä kerrasta on aikaa taas se 4 vkoa. Nyt en ole käynyt vaa' alla lainkaan, joten en tiedä kuinka käy, onko kilot nousseet paljon vai vielä enemmän? Aika norsumainen olo alkaa jo olla.
Joopa joo, josko jatkaisi kärvistelyä täällä töissä... Ei ihan hirveästi nappaa.
Voikaahan paksusti!
Popin_äiti ja pallero rv 26+ (huh kun viikot vierivät, ekat tammimammat ovat jo 30 viikkoa ylittäneet!)
Heippa,
Lääkäri takana, sielä kaikki entisellään. HUH! Ihana vauva. Jännitän aina käyntejä ihan hirveästi, edellinen yö menee heräillessä ja unia tilanteesta jo nähden. Olenko ainut jännittäjä täällä? Söin äsken leipomiani mokkapaloja, punnitus kun on taas hetkeksi takana..heh
Strutsille tsemppiä! Toivotaan, että jokin hormonivaihe ja menee pian ohi. olen myös itse niin herkkä, että välillä tuntuu aivan järjettömältä. Säälittää myös oma mies: vaimo itkee silloinkin kun kaikki on hyvin. Pelottaa myös, että saako masuvauvelikin jo jotain traumoja mun tuntemuksista. Kaikkialla kun jauhetaan että äidin pitäis koko ajan nähdä maailmaa ruusuisena (ja mieluiten hoikkana....;)) ja kaikki stressi yms. paha mieli pitäisi karsia pois. Koen jo syyllisyyttä mun tunteista, vaikka vauva ei ole edes syntynyt.
Sokerirasituksesta: Kyselin tänään lääkäriltä, että miten mun verensokeriarvoja seurataan. Sanoi vain että sokeri on tsekattu joka kerta virtsanäytteestä ja jos ei siinä ole ei asiaa viedä pidemmälle. Paitsi jos äidin paino nousee nopeasti lyhyessä ajassa tai vauva kasvaa liian rajusti. Miten käytäntö teillä muilla. Tästä moni kommentoi ja mä olen vaan ihmetellyt kun mulla ei asiaa ole otettu sen enempää puheeksi. Nämäkin käytännöt taitavat sitten vaihdella paikkakunnittain?
Miina-liina mainitsi maidosta: mietin että joko itsellänikin voisi hiukan heruttaa sitä, koska mies huomasi kesken seksin aivan kuin kuivahtanutta maitoa rinnan päässä.. Tosi eroottinen olo.... ;)) ja nyt sitä on alkanut esiintyä aika täsmällisesti. Ehkä kyse on jotenkin hormooneista muuten.. mene ja tiedä.
Sammermanni Allu: olette kyllä olleet tosi reippaita joululahjojen suhteen! Allulle myös tiedoksi että olen valmis alkamaan teidän sukulaiseksi, jos tarvitsette niitä lisää.. ;) (älä säikähdä)
Mulla tämä lahjaprojekti on vielä melko vaiheessa (onneksi edes jotakin olen tajunnut ostella). Tuntuu vaan että itselle löytyy aina niin paljon kaikkea, ettei lopulta enää lompakko anna siimaa muiden ostoille...noei.. en kai näin itsekeskeinen sentään ole ;) kai
Tolleroinen: Käyn itse vielä jumpassa. Tosin joka kerta otan iisimmin ja iisimmin. Hypyt pitää jättää väliin, mutta lihaskuntoliikkeitä pystyy hyvin tekemään.Vatsalihasten tilalla teen kylkiä. Varmasti voit vielä mennä salille ja tehdä kevyemmillä painoilla. Paras olisi pyytää ohjaajalta vinkkejä turvallisesti tehtävistä perusliikkeistä. Ja oma kroppa kertoo tosi paljon. Kuuntele siis sitä.
LOPPUUN
GalluP: Joku mainitsi viinistä. Millainen teidän suhtatuminen on? Voiko joskus ottaa sen lasillisen? Tai onko aivan totaalikielto?
Olen ottanut lasillisen kuohuviiniä (joka on herkkua mulle). Viimeksi otin lasin, kun juhlittiin 1-vee hääpäivää. Tämä on varmaan vähän arka aihe ja tuomioita tulee tuosta meikäläisenkin yhden lasista, otan silti riskin ja mainitsen asiasta.
Voi, kovasti tsemppiä taas kaikille taplailla eteenpäin!
Magdalena
Heippa!
Päätin vastata tähän Popin äitin laittamaan viestiin, kun kyselit siitä kipugeelistä. Minä muistaakseni uskalsin käyttää Ice Power nimistä kylmägeeliä viime raskaudessa, vaikken sitä hirveästi laittanutkaan.
Kamalaa kun töissä on huono olla ilmapiirin takia. Toivottavasti tilanne paranee/pääset saikulle niin ei tulisi turhaa stressiä, kun tuntuu olevan teillä riittävästi jo muutenkin uutta kotia laittaessa.
Esikoinen meilläkin kovasti odottelee pikkuveljeä saapuvaksi ja eilen illalla rupesi peräti itkemään, kun on kuulemma niin kova ikävä vauvaa... Herttaista!
Magda_lena: Minä en ainakaan millään tavoin tuomitse jos ottaa lasillisen joskus vaikka raskaana olisikin. Tällä kertaa en ole ottanut kuin pari siemaisua kuohuviiniä, koska sain tietää raskaudesta suhteellisen myöhään ja keskenmenoja on takana. Mutta esikoista odotellessa taisin ottaa puoli lasia punaista kerran ja lasillisen kuohuvaa toisella kerralla. Siitä kun kerroin neuvolassa, terveydenhoitaja rupesi heti kyselemään olenko huumeita käyttänyt... On se kumma, että tuo alkoholin käyttö on täällä Suomessa niin arka aihe. Miehenikin oli tuossa jonain päivänä lehdestä lukenut jostain brittitutkimuksesta, jossa todettiin, ettei kohtuullinen alkoholin käyttö vaaranna sikiön terveyttä lainkaan.
Toisaalta taas, ehkä se edelleenkin on tosiaan Suomessa niin, että liian monet ihmiset eivät tiedä mikä on kohtuullista.
Meillä on tulossa ensimmäistä kertaa miltei vuoteen (viime vuoden marraskuussa oli edellinen kerta) kun esikoinen menee yöksi hoitoon. Meillä on niin ihana naapuri, joka kysyi pojalta itseltään tulisiko hän lauantain leikkimään heidän lastensa kanssa ja olisiko yönkin siellä!
Tilannehan meillä on se, ettei esikoinen suostu yöpymään isovanhempien luona, vaikka pari kertaa on yritetty. Edellinen kerta onnistui kun entiset naapurit, joilla samanikäinen poika ottivat hänet yökylään. Ihanaa saada kahdenkeskeistä aikaa vielä ennen vauvan tuloa...
Mukavaa loppuviikkoa!
T: Emem03 rv27 tasan
Heh, tuli niin mielenkiintoinen gallup, että piti tulla vastaamaan, vaikka olenkin tässä takki päällä lähdössä töistä kotia... Vähänkö sitä jää koukkuun tähän palstailuun, pitää vielä viime tipassakin tulla lukemaan kommentteja :)
Esikoista odottaessani olin täysin totaalikieltäytyjä alkoholin suhteen. Nyt olen pari kertaa ottanut puoli lasillista kuoharia. Ekan kerran juhannuksena, kun raskaana ollut kälynikin otti, ja ajattelin, etten voi näin kokeneempana " odottajana" (hänellä esikoisraskaus) jäädä niuhottamaan pikkuasioista. Toisen kerran sitten kummipojan ristiäisissä. Mutta aina olen siis vain ottanut n. puoli lasillista ja antanut miehelle loput... Vähän siis pitää kuitenkin niuhota. Lisäksi olen maistanut kaksi kertaa siideriä, siis ihan vaan hörpyn, kun miehellä oli uusia makuja testissä. Muutenkin huomaan, että näin toisella kerralla olen vähemmän neuroottinen esim. kiellettyjen ruoka-aineiden suhteen. Totesin, etten ota niistäkään turhaa stressiä, kun esikoisen kohdalla se alkoi mennä jo liiallisuuksiin. Mutta missään nimessä en joisi enempää kuin tuon lasillisen tai puoli, kun muuten ei mielenrauhaa olisi ennen kuin vauva olisi kasvanut terveeksi aikuiseksi!!
Nyt kotiin, vihdoinkin :)
Popin_äiti
Tuosta takista, että on se vaan kummaa tämä raskausdementia. Eilen tuskailin töissä, että hankalaa, kun ei mikään välikauden siistimpi takki mene enää kiinni, ja että kohta pitää siirtyä talvivaatteisiin, ettei palele, niin työkaverini siihen totesi, että mitä sille sun ihanalle A-linjaiselle vihreälle kevät-syystakille on tapahtunut. No ei ollut muuta tapahtunut, kuin että tämä rouva oli autuaasti unohtanut koko takin olemassaolon :) Löytyi muuten lastenhuoneen tankokaapista, eli sillä vähän perustelin, että siellä on muutenkin sellaisia vähemmän käytettyjä juttuja... Kivaa kun työkaverit muistavat paremmin vaatteeni kuin itse. Minullako liikaa vaatteita?? On se sentään onni, etten mennyt ostamaan mitään, sillä takki menee päälle, ja jää vielä tilaakin!
Mutta ensin siihen kipugeeliasiaan: minä myös olen käyttänyt raskaus- ja imetysaikana pelkästään kylmägeeliä. Mikään lääkevoiteista ei sovi raskaanaolevalle, harmi ettei parasetamolista ole pystytty kehittämään paikallisesti vaikuttavaa voidetta =)
Alkoholista... Raskausaikana noudatan itse 0-linjaa (ainakin silloin kun olen tietoinen raskaudesta). Mullehan tämä raskaus selvisi varsin myöhään (11+5) ja alkukesään mahtui muutama kosteanpuoleinen illanvietto. Minunhan ei pitänyt olla minkään järjellisen selityksen valossa raskaana, menkat tuli pari ekaa kk, testasin negaa jne. Raskauden selvittyä olin ihan paniikissa siitä mitä nuo pari alkoholinottokertaa ovat voineet vauvalle aiheuttaa, ravasin yksityisillä ultrissa ja kahlasin netistä läpi joka ainoan aihetta käsittelevän sivuston... Pari kuukautta meni tuollaisissa pelonsekaisissa tunteissa, ja monta unetonta yötä tuli vietettyä, mutta nyt olen viimein tullut järkiini. Luultavasti enemmän vahinkoa vauvalle aiheuttaa se jatkuva stressaaminen asian suhteen kuin satunnaiset juomakerrat. Tottakai toisinaan mietin vieläkin asiaa ja varmasti tulen seuraamaan vauvan kehitystä ym. tavallista tarkemmin, mutta tehtyähän ei tekemättömäksi saa!
Ei silloin tällöin nautittu viinilasillinen varmaankaan vauvalle mitään vaurioita aiheuta, mutta itse koen suurta vastenmielisyyttä edes ajatella alkoholia juuri tuon alkuraskauden vuoksi. Absurdia sinänsä, että juon alkoholia muutenkin tosi harvoin, 1-2 kertaa vuodessa, miksi ihmeessä nuo kerrat piti sitten ajoittua raskausaikaan...
Synnytyspelosta on ollut myös puhetta. Mulla on takana yksi kamala käynnistetty synnytys ja yksi helppo luomusynnytys. Sinänsä synnytys ei pelota, lähinnä mietin ehdinkö sairaalaan, saanko sanottua toiveeni jne. Synnyttäneiden osastolta sen sijaan minulla on kamalia kokemuksia lähinnä yksittäisistä kätilöistä ja lastenhoitajista. Esikoinen oli syntyessään pieni ja minä nuori äiti. Tämä yhtälö ilmeisesti kirvoitti erään lastenhoitajan osastolla tokaisemaan minulle: " pienihän se on, mutta sitä se tupakka ja alkoholi teettää" . Hormonimyrskyissäni en kyennyt kuin haukkomaan henkeäni, eikä ollut voimia silloin tehdä valitustakaan . Mutta oli tuosta sen verran hyötyä, kun itse vasta siihen aikaan opistelin sairaanhoitajaksi, päätin ettei minusta tule koskaan tuollaista hoitajaa...
Nyt ruokkimaan nälkäisiä poikia
aksiina 26+0 (kai?)
Itse olen käyttänyt tarvittaessa kipugeeliä, mobilatia ja zonia, koska viime raskaudessa lääkäri sanoi että harvakseltaan voi käyttää ja tämän raskauden alussa soitin teratologiseen neuvontaan ,jossa myös annettiin synnintunnustus, jos satunnaisesti ja harvoin käyttää. Mitä lähempänä kohtua kipualue on, sitä harvemmin kannattaa käyttää eli esim.alaselän kipuun kannattaa kyllä ensisijaisesti laittaa Ice Poweria ja hierontaa+venyttelyä, kun taas hartiakipuun voi huoletta salvaa laittaa silloin tällöin, jos ei esim meinaa kivultaan saada nukuttua.
Alkoholia en ota muutenkaan, joten en tietenkään sitten raskaanakaan.
Ostimme tänään hienot tuplat vauvoille: Happybabyb Spiderit ja kyllä ne maksoikin!!Mutta nyt on sellaiset pelit, jotka halusi ja uuden uutukaiset. punaiset ovat, kauniit=) Saahan niistä sitten jotain takaisin, kun myy käytettynä eteenpäin. on iso ostoskori, kevyet työntää, kopat saa eri suuntiin ja molemmille on omat kuomut ja jalkapeitteet. Halusin nuo erisuuntaan saavat kopat ettei isompi pääse " hoitelemaan" vauvaa niin helposti eli närppimään naamasta ja ottamaan tuttia ym.
öistä on tullut repaleisia, kun pissahätä ja nälkä ja vilkkaat unet vaivaavat, kuten myös kohtu painaa keuhkoja ja jäsenet puutuu, jalkoja särkee ym, mutta kyllä kai tämänkin kestää...
rv 29+3
Nyt olemme me tammikuiset jälleen heränneet ilmeisesti " henkiin" ...
Kävin eilen lääkärineuvolassa.. kaikki ok, paikat tiukasti kiinni ja kaulaakin oli edelleen se 3cm. Vauva oli pää alaspäin, mutta tuntuu kyllä vielä pyörivän, lääkärikin sanoi että on sen verran korkealla pää vielä että hyvin mahtuu kääntymään moneenkin suuntaan. Ja pojalta edelleen näytti! =)
Hemoglobiini 115 eli raudantarve on. Obsidania olen ottanut yhden päivässä, maha ei kestä enempää joten se saa nyt riittääkin. Terkka lisäksi suositteli d-vitamiinia lisäksi nyt pimeimpänä aikana.
Seuraava neuvola noin 2,5 viikon päästä.. Aika kuluu toisaalta hirveän nopeasti, mutta silti olen jotenkin jo työlääntynyt tähän raskauteen! Kai nuo iskias- ja selkäkivut sekä liitoskivut vievät mehut kokonaan! Töitä olisi vielä marraskuun loppuun asti jaksettava.
Alkoholista... joitain kertoja olen saunan jälkeen ottanut ykkösoluen, muuta alkoholia en ole ottanut. Tykästyin Kopparbergin alkoholittomiin siidereihin vallan, niitä olenkin juonut senkin edestä! =D Eivät nekään tosin taida olla mitenkään terveellisiä..
Muuten (raskauden ulkopuolella) otan alkoholia kohtuudella, viikonloppuisin saunasiiderin ja ehkä viiniä joskus.
Täytyy myöntää etten muista nyt kaikkea mihin piti kommentoida.. Miten te jotkut muistattekin vastata/kommentoida kaikkia aiheita täällä kun itse en todellakaan muista vaikka kaikki tekstit lukisinkin! =D
Noh, palaillaan taas! =)
vilmahilja 27+4
IUIU, kerroit hankkivasti Anitan tukivyön lisäksi Carriwellin vyön. Kerrotko sitten käyttökokemuksia ja vertailua noiden kahden välillä!
Mulla on siis myös tuo Anitan tukivyö ja pärjäsin sillä loistavasti ekan raskauden ajan. Nyt tuntuu, että lisätuki ei olisi pahitteeksi.
Mulla on kehon painopiste muuttunut ja huomaan sen heti selässä + olen alkanut astumaan linttaan toisella jalalla. Linttaan astuminen tapahtui ekassa raskaudessakin. Mutta huomasin sen vasta synnytyksen jälkeen.
Mulla oli eilisessä neuvolassa kaikki muut ok, mutta pissassa oli sokeri kahdella plussalla. Tänä aamuna vein aamupissan ja kaikki ok.
Onko muille käynyt noin, että pissasta on löytynyt sokeria? Neuvolatäti sanoi, että joskus sokeri pääsee läpi, vaikka söisi pelkkää puuroa. Perin kummallista. Osaako kukaan kertoa, mistä johtuu?
G: Oletteko huomioineet tai aikoneet huomioida isommat lapset jotenkin erityisesti, kun vauva syntyy?
Itse olen ajatellut hankkia jonkun lahjan, minkä isoveli saa sairaalassa, kun tulee katsomaan vauvaa ja äitiä.
Tämä viikon keskustelujen lukeminen on vielä vaiheessa. Tänäänkin ravasin koko päivän rautakaupoissa ja nyt sen kyllä tuntee: supistelee ja kipeesti supisteleekin :(.
Jatkan loppu viikosta paremmalla ajalla.
Justus rv28+1
Sama juttu kuin jollai toisella, nikit kateissa. Ekassa raskaudessa en tehnyt mitään " kiellettyä" . Nyt syön kaikkea vapaammin. Olen juonut vähän kuohuviiniä ja viiniä. Ekassa raskaudessa join kesällä alkoholitonta olutta. Nyt voisin maistella sitä myös.
Juon alkoholia todella harvoin muutenkin.
Olen nyt sairaslomalla äitiysloman alkuun saakka. Verenpaineet koholla ja väsyttää. Tulee vaan taloudellisesti takkiin. Täytyy kutistaa menoja.
Satsaan ruskovillan villa- ja silkkivaatteisiin ja petivaatteisiin. Kaikki muu hankitaan käytettynä.
Jotain hyvää; mulla ei ole mitään liitoskipuja tai selkäkipuja ja ruokahalu on mahtava! Painoa on tullut lisää siinä 11kg ainakin.
Jatkan lepäilyä.
Hakekaa ihmeessä sairaslomaa, jos ette jaksa töissä. JOS miehet olisivat raskaana, he eivät kävisi töissä ja heille maksettaisiin suurempaa palkkaa, että voisivat hankkia kaikki vermeet vauvalle!
Voikaa ja tukevoitukaa!
T. Ametisti ja Esko 26+
aamusella oli neuvolalääkäri. HB oli 94 ,vaikka rautalääkettä olen ottanut yhden tabletin päiväsä. Määrä tuplattiin seuraavaan neuvolaan saakka, kahden viikon päähän. Verta ottivat taas neljä putkea (eilen oli sokerirasitus...) ja testaavat puuttuuko joku vitamiini tai joku. Ei tietoa. Pelottaa sinänsä että kun on noin alhainen HB...
Kohdun suu oli kiinni ja kaulalla(?) pituutta 3cm. Viikossa sf-mitta oli kasvanu 2,5cm, eli nyt oli 29cm. Kasvaa kovaa vauhtia. Sydänäänet olivat erinomaiset, samaten sokeriarvot.
Sairaslomaa sain viikoksi. kohdun kannatin siteet (?) sattuvat kun kävelen ja muutenkin alkaa pistämään. Teen työkseni viikonloppuisin tarjoilijan hommia yötyönä ja en ymmärrä miksi antoi vain viikon ja kuulema pitää hakea lisää jos on tarvis. Tietenkin on. Ei kävelemisestä tule mitään....
Närästys on sanoinkuvaamattoman pahana.Pahenee vain. Kurkku tulessa ja suuhun asti nousee polttavana.Monta kertaa on melkein pitänyt mennä puhumaan vessanpöntölle.
Vauvanvaatteita olen pessyt illan ja silitellyt välillä.Saisi vain sen kaapin valmiiksi niin voisi asettaa paikalleen. Pinnasänky pitäisi hakea äitiltäni ja hioa vanha maali pois. Hommaa riittää :)
MiiKaro & Alpo rv28+2
Syysiltaa vaan kaikille tammimammoille!
Oli niin mielenkiintoinen gallupin aihe, että piti kans tulla vastaamaan itekin. Normaalisti käytän alkoholia " ei-raskaana" ollessani silloin tällöin, joskus harvoin enempikin. Nyt raskausaikana olen pitänyt kanssa 0-linjan, lukuunottamatta muistaakseni kahta kertaa noin puolta lasia kuoharia. En usko, että yksittäisesti käytettynä pieni määrä alkoholia pahaa tekee, mutta kai se vaara piilee siinä, ettei turvallista rajaa tai kertarajaa ole pystytty määrittelemään. Siihen brittitutkimukseen en kyllä taida uskoa, ettei siitä haittaa olis (en muista miten se tarkkaan meni) =)
Justukselta piti kysyä (ehkä oot jo kertonutkin), onko sulle tehty sokerirasitus? Täällä tehdään ainakin aina, jos pissassa on glukoosia eikä rasitusta ole vielä tässä raskaudessa tehty. Itekin jäin kiinni pissanäytteessä, rasitus onneks oli ihan kunnossa.
Ja taas unohdin, mistä muusta mielenkiintoisesta on keskusteltu.... Pahasti pätkii muisti. =) Väsyttää törkeesti, supistaa, alaselkää särkee, öisin on vaikee löytää hyvää asentoa, jalat turpoo kamaliks päivän mittaan sekä huimaa ja lepopulssi on välillä melko kova ja jotain sydämen (hyvälaatuisia) rytmihäiriöitä pukkaa (taitavat liittyä väsymykseen ja tohon verenkierron muutoksiin). Olikohan kaikki siinä? Mutta ihan kivasti menee =) Ei onneks mitään vakavaa; kohdunsuu kunnossa ja vauva liikkuu hyvin ja sydänäänet on kunnossa. Eikä paino oo ehkä noussu kuin n 5kg (tosin siitä on pari viikkoo....)! Töissä oon ollut, oon jotenkin aatellut, ettei pelkkä väsymys ja v...utus oo syitä jäädä saikulle, raskaana tai en. Totta kai sitten jään, jos jotain lääketieteellistä vikaa epäillään mulla tai vauvalla. Tai jos yöunet jää älyttömän vähiin, ilman unta kun ei tietty kukaan pärjää. Tosin oon aatellu, että ehkä näin ensarina on helpompaa, kun ei tarvi aatella kuin itteensä ja tulevaa vauvaa, ei ole muita pieniä, joista pitäis töiden ja seminaarien jälkeen huolehtia.
No, olihan siinä taas omaa napaa!!!!
Hyvää illan jatkoa!!!!!! Kootkaa taas illalla hyvä tyynypino yöksi =)
Floora ja masuasukki 29+1(luullakseni...)
MiiKarolle vaan. Jos oot tarjoilijana ja yötyössä, pidä ihmeessä puoles, että saat sairaslomaas jatkoa! Vaikka sitten se kuppanen viikko kerrallaan - kyl se lääkäri jossain vaiheessa luovuttaa =)
Ei tollasta työtä voida olettaa jaksavan äitiyslomaan asti. Jo pelkkä yötyö on melkosen kova rasitus kropalle!
Ei mulla tähän hätään muuta =)
Floora ja masuasukki
Kiva lukea muiden viestejä, joita olikin kertynyt tosi paljon...
Alkoholista oli ainakin ollut puhetta. Itse en ole raskausaikana ottanut tippaakaan alkoholia, ei ole tehnyt mieli. Esikoista imettäessä en myöskään juonut alkoholia. En ole absolutisti, mutta normaalioloissakin juon tosi harvoin ja silloinkin lähinnä lasin viiniä ruuan kanssa. Juhlissa (häissä, työpaikan saunailloissa ym.) olen kyllä aina ollut ja on ollut niin ihana lähteä juhlista omalla autolla kotiin ja herätä seuraavana aamuna ilman krapulaista oloa. Ruuan suhteen olen kyllä rikkonut raskausajan suosituksia syömällä muun muassa aurajuustoa (jota siis ei ole kypsennetty), hyi minua!
Mä olen kade sulle sammermanni, kun olet saanut jo tuplavaunut/-rattaat hankittua. Meidänkin pitäisi sellaiset hankkia, mutta mä en millään jaksaisi vertailla eri vaunujen ominaisuuksia ja selvittää, että mitkä olisi juuri meille parhaat. Taitaa jäädä aika viime tippaan tuplien osto! Onneksi muutoin ei tarvitse uudelle tulokkaalle mitään hankkia, kun esikoisen jäljiltä on kaikkea mahdollista.
Olin tiistaina neuvolalääkärillä, kun maanantaina piti jo mennä, mutta lääkäri oli sairastunut. Tiistaina mut otti vastaan mieslääkäri, joka ei ilmeisesti yleensä hoida raskaana olevia äitejä. Käynnistä jäi vähän sellainen olo, että lääkäri oli vähän epävarma. Tosi mukava lääkäri ja asiallinen siis oli, mutta kokemusta raskaana olevista oli ilmeisesti vähän. Vauva on kuitenkin raivotarjonnassa ja kohdunsuu on kiinni. Eniten mua jäi vaivaamaan sf-mitta (25 cm), joka ei ollut reilussa kahdessa viikossa kasvanut yhtään (terkkari mittasi kaksi viikkoa aiemmin saman lukeman). Tiedä sitten, mittasikö lääkäri sf-mitan jotenkin väärin. Minusta itsestä kyllä tuntuu siltä, että vatsa on tipahtanut alemmas. Toivottavasti vaan ei enteile ennenaikaista synnytystä (esikoinen syntyi ennenaikaisesti).
Flunssa alkaa helpottaa, mutta yskä vaivaa edelleen. Täytyy mennä hörppäämään kuppi kuumaa ennen nukkumaanmenoa. Viime yönä en käynyt kertaakaan wc:ssä, mikä on kyllä historiallista, kun yleensä siellä saa ravata monta kertaa yössä. Hyvää yötä!
Aamuhalla rv 29+4
No onpas nyt ollut trafiikkia! Jee
Viime päivinä on mennyt vähän paremmin. Väsyttää ja masentaa vähän, mutta töissä ja lasten harrastuksiin viemisissä on kai ollut sen verran kiirettä, ettei ole ehtinyt pahasti ajatella edes omaa napaa ja oloa. Tiedä sitten onko se hyvä vai paha. Huomenna ei onneksi ole mitään pakollisia menoja töitten jälkeen! Kiitos tsemppaajille! Ihmeesti helpottaa kun vähän valittaa teille, jotka niin hyvin ymmärrätte tämän tilan kaikkine kommervenkkeineen.
Äitiyspakkauksen haluaisin jo minäkin, mutta mutta - palkanlaskenta ei ole saanut vielä sitä hiivatin lomaketta täytettyä. Huomenna voisi varmaan vähän potkaista kun eivät ole viikossa tehneet mitään. Mä haluan sen paperin tarkistettavakseni ja laitan sitten koko kasan kerralla Kelaan. Plääh.
Joululahjoja en ole vielä edes ajatellut yhtään. Ruokapuolta mietittiin sen verran, että jätetään laatikot ja kinkku väliin tai ostetaan kaupasta vähän jos joku lapsista niin haluaa. Laitetaan mieluummin aikuisten ja lasten herkkuja: jotain hyvää lihaa, riistaa tms., lapsille vaikka niitten suosikkia kinkkujuustokastiketta ja spagettia tai mitä muuta sitten toivovatkaan. Perinteiset ruoat on hyviä, mutta mulla ne tökkii jo joulupäivänä ja niitä tulee aina tehtyä enemmän kuin yhden illan tarpeiksi. Joulua vietetään mitä ilmeisimmin ihan vaan oman perheen kanssa kotona. Mä en halua istua autossa paria tuntia miehen sukulaisten luokse. Mun vanhemmat asuu ihan lähellä, mutta olivat meillä viime jouluna aattona ja edellisenä jouluna joulupäivänä, joten eivät välttämättä halua meille tällä kertaa. Pipareita kyllä aion leipoa mummon reseptillä, muuten ei joulu ole oikea joulu! Huomaako tästä kirjoituksesta mitenkään mikä mulle on se tärkein juttu joulussa?
Allu: ei mulla ole ollut mitään merkkejä - ainakaan sellaisia, mitä olisin huomannut - ennen synnytyksiä. Kaikki kolme alkaneet yllättäen säännöllisillä ja kivuliailla supistuksilla. Aina on supistellut pitkin raskautta, mutta joka kerta ekat kivuliaat on tulleet synnytyksen alkaessa. Olishan se näppärää, jos voisi jotenkin saada vähän ennakkovaroitusta. Mä yritän aktiivisesti olla liikaa tuudittautumatta siihen, että synnytys menee taas niinkuin edellisetkin. Tulee muuten isona järkytyksenä jos vaikka meneekin ensin vedet tai joudutaan käynnistämään tai kestää enemmän kuin viisi tuntia alusta loppuun jne.
Pia/Stage: Auts, säkin olet saanut tutustua ihastuttavaan suonikohjuja häpyhuulissa -oireeseen. Ei ole kivaa ei, eikä tosiaan edesauta tuntemaan itseään seksikkääksi! Mullapa onkin molemmin puolin, jotta symmetrisiä ollaan.
Miikaro: Mies tulee mukaan synnytykseen ja on ollut edellisilläkin kerroilla. Mä en osaa kuvitellakaan ettei tulisi, enkä oikein usko, että mieskään osaisi kuvitella olevansa poissa. Kunhan vaan ei ole sairas tai jostain syystä ei saada ketään muita lapsia hoitamaan tai jotain. Olisi aika hirveää, jos mies ei pääsisikään!
Närästys on mullakin aika hirveä. Muuten vielä pärjään, mutta nukkumaan mennessä otan Rennien, että uskallan mennä vaakatasoon.
Mulla on samankokoinen maha kuin Satsumalla, mutta mä olen neljä viikkoa jäljessä. Apuva, musta taitaa sittenkin tulla taas jättiläinen.
Magda_Lena: Äidit tuntevat kroonisesti syyllisyyttä ihan kaikesta. Tervetuloa joukkoon vaan. Onneksi taidat itsekin tajuta, ettei ole ihan reilua murehtia sitä, että murehduttaa, ja sitten murehduttaa vielä enemmän. Sama käytäntö täällä on sokeriseurannan suhteen. Jos pissassa on sokeria tai paino nousee tai maha kasvaa likaa -> rasitukseen. Jaa mutta, me taidettiin olla molemmat HUSin alueella ellen väärin muista.
Viiniä olen ottanut muutaman kerran vajaan lasillisen, sellaisen puolikkaan annoksen. Muistelisin lukeneeni jostain, että ei ole pystytty osoittamaan mitään haittavaikutusta edes yhdestä päivittäisestä annoksesta. Toisaalta ei tosiaan mitään turvallisen käytön rajaa ole pystytty määrittelemään. Mä pitäydyn kuitenkin varmuuden vuoksi tuossa alle yhdessä kerta-annoksessa ja sellainenkin korkeintaan pari kertaa kuussa. Tuon itse asettamani rajan olen siis alittanut reippaasti. Ekan kolmanneksen aikana olen ollut tiukempi ja välttänyt tarkemmin alkoholia. Viinin ystäviä olemme ja aina kun on oikein hyvää ruokaa, niin tekisi kyllä hirmuisesti mieli paria lasia viiniä sen kanssa. Vuoden päästä sitten. Magda-Lenan yksi lasillinen kuohuviiniä ei varmasti ole ollut mitenkään haitaksi.
Vilmahilja: siksihän näitä " muistaa" kommentoida kun kirjoitan omaani jollain tekstieditorilla samalla kun luen juttuja. Lopuksi vaan kirjoittaudun sisään ja kopioin juttuni kirjoituskenttään. Jos lukisin ensin ja kirjoittaisin sitten, en varmasti muistaisi yhtään mistä on keskusteltu!
Popin_äidin tavoin mä taidan olla addiktoitunut seuraanne. Nyt on jo huomenna :) mutta silti piti vielä lukea kaikki jutut ja kirjoittaa riesaksenne tällainen romaani. Nyt hyvää yötä!
Strutsi ja minihupi 26+1
Ei olis pitäny " kehuskella" kuinka hyvin voi-tänä aamuna on itkettänyt kaikki ja masentanut,
Uudet hienot tuplat ei mahdu meidän hiiren pyllyn kokoiseen vaunuvarastoon, joka olisi parempi esim. siivousvälinevarastoksi kokonsa puolesta (asumme siis kerrostalossa toistaiseksi). Sitä mietin koko yön ja valvoin (tooosi järkevää) ja aamulla oli synkät tunnelmat. Täytyy yrittää piristyä, mutta vaikeaa se on..
Väsymys on nyt sitä luokkaa kuin olisi krapulassa tai muussa sumussa...
Siirryn siis nyyhkimään tästä taka-alalle.
rv 29+4
täällä kyllä käy kamala vilske. Jostain tammimammat saaneet energiaa :)
Ajattelin pikaisesti vain käydä kirjoittelemassa...
Synnytyspelko: esikoista kun odottelen niin on alkanut pelottamana synnytys. Eihän siinä välttämättä mitään tapahdu mutta olen hirveä hermoilemaan ja panikoimaan asioista...kauheaa stressiä...:(
isä synnytyksessä: onko teillä mies tulossa synnytykseen mukaan? tai ystävä/sukulainen... Olen miestä yrittänyt saada mukaan ja yrittänyt udella häneltä tuleeko vai eikö tule. Pitää miettiä ja harkita...panikoin asiaa. Jos hän ei tule niin äitini tulee.Mutta tuntuu pahalle jos hän ei halua tulla. Tueksi ja turvaksi..
Nyt poistun askareiden pariin ja illalla palailen :)
MiiKaro + Alpo 28+1