~*~ HUHTIHIPPUSTEN vko 43 ~*~

Ensimmäisenä nuo kysymykset:



1.) Rinnat ollut tosi kipeenä alusta saakka mutta maitoa ei ainakaan vielä tule.



2.) En aio hyödyntää vyöhyketerapiaa ym.



3.) Massu on jo aikasen suuri, ei ole pitkään aikaan mennyt omat normaalikokoiset vaatteet (tosin kolmas odotus varmaan edistää asiaa)



4.) Aion ja sainkin sen jo tänään selville =)



Sitten oma napa:



Eli tänään kävin päivystyksenä taas äippäpolilla verenvuodon takia, ja diagnoosi edelleen uhkaava keskenmeno, mutta asiat hyvin ja pieni POIKA ilmeisesti tulossa lääkäri totesi että " 100% varmuudella haarojen välistä roikkuu jotakin, että siitä voi sitten itse päätellä), kahden tytön äitinä en uskonut lääkäriä mutta toisaalta ne sydänäänet on kyllä ollut edelleen alhaisemmat kuin noista tytöistä oli ja tällä kertaa ei ole ollut selkeää tyttö-oloa niinkuin oli edellisistä =)



Saikkua tuli nyt torstaihin asti ja sitten taas töihin mutta rauhallisesti pitää ottaa, hematooma on kutistunut jo erittäin paljon mutta vielä kummittelee 3,5cm pitkänä ja 1cm paksuna siellä.



Rattoisaa illanjatkoa kaikille.



Bzz 15+2

Vastaan heti tunnollisesti kysymyksiin:)





1.) Rinnat oli tosi kipeet ja turvoksissa ihan aluksi...nyt turvoksissa ja silloin tällöin kiristää. Huomattavasti parempi kuitenkin nyt!



2.) En ole ajatellut vyöhyketerapiaa tai muuta



3.) Vatsa on iso ja ollut jo aika kauan. Olisko ollut jo viikoilla 12/13 kun en enää saanut tavallisia housujani jalkaan. Minullakin kolmas raskaus ja luulenmpa, et se vaikuttaa vatsan kokoon



4.) Aikaisemmin en halunnut tietää sukupuolta, mutta nyt ollaan mieheni kanssa puhuttu, että jos mahis on niin haluttais tietää. Tuntuis helpommalta tehdä hankintoja ja muuta jos tietää kumpi olis tulossa.





Oma olo on ihan kiva. Minulla on vain kovasti jo liitoskipuja:( Häiritsee jopa työntekoa. Mulla on tuhrua ollut ja mennyt vähän välii ja vertakin tuli vielä viikko sitten. Viime maanantaina kuitenkin kävin lekurissa ja totesi, että raskaus on ihan normaali nyt. Paikat ovat täysin kiinni ja verta ei kohdussa enää ole. Sitähän oli siellä aika paljon aikaisemmin. Saan nyt elää ihan normaalisti. Lääkäri poisti minulta polyypin limakalvoilta ja sanoi et se voi olla syynä tuhruun. Näin siis täällä:)



Elisabeth 15+6

Minäkin taas pitkästä aikaa linjoilla. Ollut muuttoa sun muuta häslinkiä viime aikoina.



Gallup-vastauksia:



1.) Alussa oli mullakin rinnat tosi kipeenä, hyvä kun pysty rintsikoita pitämään ilman irvistystä. Nyt on jo ihan hyvä olla, vaikka tuntuu rintojen painavan vähintään 10 kiloa per kipale. Mulla tosin on normaalistikin sellaset D-koon rinnat, joten ne painaa jo ihan omasta takaa. Koko ei tosin mun mielestä vielä ole kasvanu, ainaki vanhat rintsikat menee ihan ongelmitta päälle. Odottelen siis esikoista ja olen yrittäny tutkailla rintoja sillon tällön, että millon ne muuttuis sellasiks " imettäjän rinnoiks" eli että nännit tummuis tms, en kuitenkaan ole ite mitään huomannu. Mies kuitenki eilen saunoessa kysy, et miks mun nännit on yhtäkkiä niin isot ja tummat. Kai ne sitten on kuitenki muuttunu =)



2.) Terapiaa ja hypnoosia en ole miettiny, mutta kaikkea muuta kylläkin. Ollaan miehen kanssa lähössä joulukuussa Intiaan (sukuloimaan) ja Malediiveille (lomalle) ja olen jo tutkaillut meiän Malediivien hotellin kylpyläpalveluita. Siellä oli pari kivan kuulosta hierontaa ja yrttihoitoa raskaana oleville. Taidan pistää miehen Visan vinkumaan ja helliä itteäni =)



3.) Vatsa alko pömpöttämään jo melko vaihasessa vaiheessa, mutta muutamat ensimmäiset viikot tyydyin vanhoihin housuihin ja kuminauhavirityksiin. Np-ultran jälkeen päätin lopulta antaa periks ja käydä ostamassa mammapöksyt, jotka on nyt tosi kovassa käytössä. Mietin just että pitäsköhän haudata ne normaalihousut jonnekin kaapin perukoille kun ei ne kuitenkaan enää mahdu jalkaan.



4.) Me halutaan kovasti jo tietää sukupuoli ja molemmilla on kovasti poika-tuntemuksia (tai onkohan ne kuitenki vaan toiveita..). Anoppiki kysy jo vkolla 12, että joko tiedetään kumpi on tulossa. =) 4D-ultra on joulukuun alussa, just ennenku lähetään reissuun, joten sillon viimeistään saadaan tietää kumpi meille tulee.



Mulla on muuten nyt jo alkanu tuntumaan liikkeet, vaikka siis ensimmäinen lapsi tulossa ja viikkoja kasassa vasta 16+. Aika jännä tunne, ku pieni liikkuu sivulta toiselle ja välillä ilmeisesti yrittää venyttää itselleen lisää tilaa ja välillä taas tuntuu sitä kuplintaa. =)



-Heidi + pikkunen (rv 16+1)

[color=dodgerblue]Olipa kiva kun tosi moni oli vastaillu mun kysymyksiin.. :D



Vyöhyketerapiasta ja hypnoosivalmennuksesta sen verran, että mä koin et mulla vyöhyketerapia autto pitämään raskausvaivat mahollisimman pieninä (kyllä niitä oli, mut ei ihan hirveesti) ja sit toi hypnoosivalmennus autto synnytyksessä mun mielestä ihan hirveesti. Oli heti vesienmenon jälkeen tosi rauhallinen ja seesteinen olo + olin jotenki tosi varma siitä mitä teen ja luotin siihen että mä selviän tästä. =) Aattelin käydä nytki pari kertaa herättelemässä sen hypnoosin, että on sit helmi-maaliskuun vaihteessa " voimassa" kun päästään tosi toimiin. :D



Heidi oli kans tuntenu liikkeitä! :) Ihanaa! Mullaki on tosiaan tuntunu muutaman kerran niinku oon jo varmaan miljoona kertaa täällä sanonu.. ;) Mut ei niin selkeesti ku Heidillä. Kai siihen vaikuttaa just se, et mulla on taas istukka edessä.



Ääh... Selkä väsyy kun tässä istuu. Taidan mennä kattelee telkkaria ja koittaa rentoutuu. Oli taas niin hirvee päivä töissä, että mä oon alkanu miettii, et noinkohan jaksan olla siellä helmikuun loppuun asti. Se on niin sairaan rankkaa hommaa, ettei kukaan uskois. *huoh*



Voikaa hyvin ja pitäkää masuistanne huolta!



Burde & Vilhami 16+1

Tulin pikaseen vastailemaan kysymyksiin, sitten hetken lepotuokio sohvalla ja yöksi töihin.



1. Rinnat on vähän normaalia aremmat, mutta tosiaan melko vähän aikaisempiin raskauksiin verrattuna. Liekkö jotakin tekemistä sillä, että eihän tuon nuorimmaisen imetyksen loppumisesta ole vielä edes kovin montaa kuukautta. Rinnanpäät ovat aika hellänä aina välillä, mutta maidon tihkumista en oo huomannut/tutkinut.



2. En oo ajatellut/harkinnut terapioita tai hierontoja, tosin viime odotuksen puolivälin jälkeen selkä kipeytyi tosi kovasti ja silloin sitä pari kertaa hierottiin, joten paljon mahdollista, että se on edessä nyttenkin.



3. Maha on ollut selkeä vauvamasu jo pitkään ja omia housuja en oo voinut pitää enää aikoihin. Oon siitä jotenkii tosi ylpeä, mahasta siis :).



4.Sukupuolen ajattelin selvitellä rakenneultrassa, jos vaan suostuvat kertomaan. On vaan sitten niin paljon helpompi nuo mahdolliset tulevat vaatehankinnat yms. järjestää, poikavauvalle meillä olisi kyllä kaikki Lukalta vielä tallessa, mutta tyttövauvalle pitäisi sitten lähestulkoon kaikki ostaa. Tosin tuon miehen veljen vaimollahan on se laskettuaika täsmälleen sama, kuin meillä ja jos heille tulee poika ja meille tyttö, tehdään vaihtokauppa vaatekaupan sisällöstä :D



Meillä Lukalla on kova kuume ollut eilen ja tänään, viimeeksi pari tuntia sitten mitatessa 39,4 ja oikeastaan mitään selvää syytä tälle ei oo, ei yski, ei vuoda nenä... Jonkin aikaa on näyttänyt siltä, että tulisi hampaita lisää, kun ikenet on olleet pullollaan, josko siitä sitten johtuisi? Meillä ei näillä muilla koskaan oo ollut mitään ongelmia, kun on tullut hampaita, voiko hampaiden tulo tosiaan nostaa näin kovan kuumeen?!



Nirppu liikuskelee tuolla masussa kovasti, tälläkin hetkellä tuntuu selkeitä liikkeitä. On tää vaan niin ihanaa :) Vielä...:D



Niina rv 16+5

Ekaks vastauksia kysymyksiin..

1) onks teillä ollu rinnat kipeenä ja joko on maitoo tyrkyllä?

Nyt kun on rv14 menossa niin toinen rinta on selvästi kipeytynyt. Maitoa en ole huomannut...

2) ootteko aatellu hyödyntää esim. vyöhyketerapiaa tai hypnoosivalmennusta raskausaikana?

Enpä ole moisesta kuullutkaan! Siis että raskauden ajalle olisi erikseen tuollaisia tarjolla!!! Eli en.

3) onko teillä jo millanen vauvamaha?

Maha on selvästi kasvanut, mutta mielestäni ei ole mikään vauvamaha, vaan jotenkin olen läskistynyt :0 Omat vaatteet on vielä käytössä (no okei, vähän kiristää...)ja peittely onnistuu hyvin, ainakaan kukaan ei ole sanonut mitään!

4) aiotteko selvittää sukupuolen raskausaikana?

Mieli tekisi, mutta jotenkin en kehtaa kysyä rakenneultrassa kun/jos eivät sitä mielellään kerro?! Enkä tiedä olenko menossa tuohon 4D- ultraan. Haluaisin kovasti tietää!!!!

+ vika Taysissa synnyttäville.. 5) Missä päin pirkanmaata asutte?



Siinäpä nuo. Nyt on aikas vetämätön olo, tultiin just uimasta. Mulla on ainavain tuo raskausväsy ja -muaeihuvitamikään- fiilikset päällä. Koskahan ne häviävät??? Ja aivot ovat jotenkin pehmenneeet;)) Nyt taidan asentaa itseni soffalle katteleen bb:tä.

Eihän sillä olis vauva-rokkoo siis kolmen päivän kuumetta? Siinähän on just vain oikeestaan se korkea kuume joka kestää sen n 3 päivää ja sen jälkeen tulee näpyt. Tuli vaan mieleen:)

1) onks teillä ollu rinnat kipeenä ja joko on maitoo tyrkyllä?

Rinnat aika arat, nyt on vuoropäivin ollu toinen arka ja toinen hyvä. Maitoo tyrkyllä, mut ei oo vuotoo........

2) ootteko aatellu hyödyntää esim. vyöhyketerapiaa tai hypnoosivalmennusta raskausaikana?

En ole aatellu tai ei oo tullu edes mieleen, eikä täältä sellaista varmaan saiskaan...

3) onko teillä jo millanen vauvamaha?

Kyllä se jo näkyy ja ylpee oon=)

4) aiotteko selvittää sukupuolen raskausaikana?

Kyllä oon aatellu kysästä jos ne vaan kertoo.



Oon uus täällä ja tavat vähän hukassa. Eilen yritin katella et miten liittyisin nuihin huhtikuun odottajiin ku sellaiseen lukeudun=)la 7.4. ja ensimmäinen tulos...

Joten olisko joku niin ystävällinen ja neuvois mua vähän ku kädestä pitäen et miten lisään tietoja huhtih.:iin, eli jos lainaan alkuperäistä viestiä niin poistanko siitä kaikki muut tiedot paitsi sen kohdan johon liitän omia tietoja(la,minun ja puolison ikä,monesko lapsi,missä synnytys jne.) vai?????Tuntuu olo vähän tyhmält' =)



sase-86- rv 16+1

[color=darkblue] Eli Esittelylistalle pääsee niin, että vastaa ihan normaalisti siihen viestiin ja kirjottaa vaan omat tietonsa!

Minä sitten päivittelen listaa ja lisään uusien tiedot tarvittaviin kohtiin! Eli siis itse ei tartte niitä sinne oikeisiin kohtiin lisäillä!!



Burde (16+2)

Kovasti on hiljaista täällä töissä, kun vain 2 työntekijää on edes omalla käytävälläni. Muut ovat kaikki syyslomalla, joten on aikaa kesken työpäivän tehdä vähän muutakin... =)



Vastailenpa myös ensin Burden kysymyksiin...

1) onks teillä ollu rinnat kipeenä ja joko on maitoo tyrkyllä?

Ei ole vielä - eikä ollut viimeksikään. Rinnat kasvoivat vasta ihan loppumetreillä ja maito nousi laitoksella. Vasta mies edellispäivänä ihmetteli olemattomia tissejäni (imetyksen jäljiltä varsin tyhjät ja pienet ovat).

2) ootteko aatellu hyödyntää esim. vyöhyketerapiaa tai hypnoosivalmennusta raskausaikana?

Eipä ole tullut edes mieleen, joten todennäköisesti en.

3) onko teillä jo millanen vauvamaha?

Alkaa olla melkoinen. Minulla siis myös esikoinen sen 13 kk ja ihan selvästi on jo nyt suurempi vatsa kuin edellisellä kerralla. Toki löysääkin on aiempaa enemmän ympärillä. Mulla on nyt varmaan samankokoinen vatsa kun viimeksi oli rv 20...

4) aiotteko selvittää sukupuolen raskausaikana?

En usko. Viimeksikin oli mukava jännittää loppuun saakka ja ehkä kallistumme samalle puolelle tälläkin kertaa. Tosin on todettava, että molemmissa suvuissa valtaosalla on kaksi samaa sukupuolta olevaa lasta, joten prosentuaalisesti ajatellen todennäköinen tulija on poika. Aina voi silti toivoa sitä äitin prinsessaa... =)



Muuten olo alkaa olla ok. Väsymys iskee jossain vaiheessa päivää ja välillä mikään ei tosiaan kiinnosta, mutta työpäivän verran jaksaa pinnistää. Viikonloppuna huomasin, että häpyluussa tuntuu jo kovastikin liikkuminen - joku muukin mainitsi asiasta (pehmennyt pääni ei muista nimiä, sori). Muutaman kerran olen muka tuntenut jotain kuplintaa, mutta ihan 100% varmaksi en mene vannomaan.



Synnytyksestä. Viimeksi kaikki alkoi supistuksilla n. klo 22 jälkeen. Kotona kävin kuumassa suihkussa ja kärvistelin klo 03 asti. Kalvot puhkaistiin vasta laitoksella ja 15 tunnin jälkeen minussa oli kiinni ravintotippa, oksitosiinitippa, epiduraalipiuhat, happiviikset, sydänäänianturit, korvissa magneetteja akupunktiopisteissä ja allaskin oli kokeiltu. Sikiön pulssi laski aina supistuksen tullessa niin alas, että jo ajoissa päädyttiin imukuppiin (niin ja pikkumiehellekin piti laittaa pinni kahteen kertaan). Tämän tuoksinan jälkeen ponnistusvaihe oli 12 min (tyrät kyllä rytkyivätkin) ja jälkeiset 12 min. Kaiken kaikkiaan olin koko ajan hyvin luottavainen henkilökunnan suhteen ja keskityin vain supistusten aikana hengittämään syvään (laskin määriä, 15-16 hengitystä oli normaali supistuksen kesto), joten ihan positiivinen olo jäi.



Eipä kait tässä muuta... Jospa lähtisi syömään eväitä, lounaspaikatkin kun ovat tämän viikon kiinni.



rv 15+3

Tai alkaahan tuo sumu jo hälvenee...



Ekaks kysymyksiin:



1. Rinnat ei oo oikeestaa olleet arat, ihan vaa joskus pikkusen. Esikoista oottaessa olivat hitsin kipeet pitkään. Maidosta. Lopetin esikoisen imettämisen helmikuussa, eikä sen jälkee oo viel maidon tulo loppunut, eli jos puristelis maitoo tulis, mut ei ainakaa viel yksiksee tihku.



2. Terapiat... Muuta en oo aatellu, ku saahaa vuosittain työpaikan puolesta käydä hierojalla ja on viel tän vuoden loppuu n. 75¿ eestä käyttämättä hierojaa, ni ne käytän pois.



3. Oksentelusta huolimatta on maha kasvanu niin, että oon jo osittain muuttunu mammapöksyihin. Ulkoiluhousut ja collegehousut viel menee omista. Äiti ompeli miulle jo muutaman masautuubin valmiiks, en meinannu ainaskaa paljoo ostaa äitiyspaitoja. Oispa kiva nähhä muidenki masuja, burdella niin sulonen. Miul ei oo digikameraa, enkä muutenkaa osais tänne lisäillä. En oo tekniikan ihme lapsi.



4. Sukupuolta en tahtois ehkä tietää. En tiiä. Mies tahtois. " Kun on nykytekniikalla mahollista, niin haluun tietää." Esikoista ei saatu selville, ekaks oli napanuora jalkojen välissä ja tokalla kerralla jalat oli ristissä. Saas sit nähhä ku rakenneultra tulee, se on 19.12.



Omaa napaan sitte:



Miulla on kai tuo oksentelu jo osittain tosiaanki menny ohi. Toissa päivänä ja tänää en oo tarvinnu pahoinvointilääkettä enkä oo oksentanu. Eilen oksensin kerran ja otin lääkkeen. Illalla oli silti hirvee olo. Ruuan kanssa on viel ongelmii, ku moni ruoka viel tökkii, siis melkein kaikki eikä aina tiiä mitä uskaltaa syyä ja makuaistikii on viel ihan poskellaa. Mut nyt pikku hiljaa, ku vasta ens viikon perjantaina meen vasta töihi... Sit ois myös pikkujoulut...



Meille tuli AMO:n lelukirja... siis joulu lähestyy. On kiva miettii miehen kaa tyttärelle joululahjoja. Mies ku on niin höps höps esikoisen kaa. Toinen mitä mies höpsöttää on jo ristiäiset. Mie kun en oo saanu ajatusta viel noin pitkälle pahoinvoinnin takia. Mies sit on sit suunnittelemassa valtavat ristiäiset. Kääks.



Mut tämmöstä.



Tytikkä rv 13 tasan

Ja heti Galluppiin:



1. Rinnat eivät musta enää niin kipeät kun alkuraskaudessa, mutta varsinkin iltaisin kovin turvonneet ja kosketusarat. Maidosta ei vielä mitään havaintoa, mutta esikoisenkin kohdalla nousi vasta sairaalassa.



2. En varmaan kumpaakaan. Jatkuvat päänsäryt vaivaavat mua jo vissiin kolmatta viikkoa. Sain luvan vahvempiin lääkkeisiin kun viimeinen viikko on ollut tosi paha ja panadoleista ei ole mitään apua. Ellei auta, koitetaan varmaan niskahierontaa, akupunktiostakin oli puhetta, mutta se jotenkin jännittää...



3. Vatsa kasvaa, mutta on vielä kovin epämääräinen, ei ehkä vauvamahaksi tunnista. Esikoisella maha alkoin näkyä vasta viikolla 20, nyt kyllä varmaan aiemmin. Mutta ei mitään hoppua, ehdin varmaan siihen valtavaan massuun sitten loppuvaiheessa tuskastua, kaksosia siis kun odottelen.



4. Esikoisesta tiedettiin sukupuoli. Nyt varmaan haluttaisiin, mutta saa nähdä näkevätkö/kertovatko, sanottiin että ultarus voi olla vähän hankalaa kun on kohdussa " ruuhkaa" :)



Edellisestä synnytyksestäkin kyseltiin: Mulla meni kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa aamuyöllä vessareissulla lapsivesi makkarin ovensuuhun (mies pelästyi kesken unien ja syöksyi polvilleen maahan " ottamaan vauvasta kopin" jos sattuisi tulemaan samalla, heh). Siitä sitten hiljalleen sairaalaan ja suunnilleen saman tien synnytyssaliin. Siellä sitten odoteltiin supistuksia alkaviksi ja niistä selvittiin epiduraalin voimalla. Muuten suhteellisen hyvä mieli jäi, mutta ponnistuvaihe kesti hurjat 1,5 tuntia, poika syntyi huonossa asennossa eturaivo edellä ja mä en ekakertalaisena ja uupuneena huomannut supistusten loppumista vaan puskin pojan sisulla tähän maailmaan kello 20 illalla. Loppuvaiheessa tosin etsiittiin esiin jo imukuppia ja pari kätilöä painoi vatsan päältä, mutta ihan itsekseen poika tuli. Uuvuksissa oltiin molemmat, mulla ei vuorokauteen oikein jalat kantanneet.



Tämän raskuden tiimoilta täällä alkaa olla ihan hyvä olo ja mieli, päänsäryistä kun pääsisi eroon. Yhdet äitiyshousut on hankittu, mutta eivät vielä oikein pysy ylhäällä. Ja normaalit housut alkavat vähän painaa.



Seuraava neuvola olisi puolentoista viikon päästä. Siitä on vähän huono mieli kun meidän vakkari terveydenhoitaja on koko ajan epämääräisellä sairaslomalla ja tilalla on toinen toistaan osaamattomimpia sijaisia... En ole vieläkään oikein kenenkään kanssa päässyt juttelemaan tästä kaksosraskauden kulusta, viimeisimmälläkään sijaisella ei ollut asiasta mitään tietoa. Vähän harmittaa moinen, en oikein tiedä mihin ottaisin asian tiimoilta yhteyttä. No, toivottavasti tuo seuraava neuvola olisi parempi kokemus.



Vointeja kaikille mammoille!



wilma77 14+6

Saas nähä kuin iso pino saadaan tällä viikolla aikaan, kun jo tiistaina mennään kolmatta sivua. :)



Wilma: Kurjaa kun teillä on kans vaan sijaisia ja vielä osaamattomia semmosia. Kuitenki ku toi kaksosraskaus on niin eri ku yksöisraskaus, josta sulla on jo kokemus, ni kaipais varmaan just sitä tietoo tästä kaksos-systeemistä :D



En enää muista pitikö jollekki muulleki sanoo jotain...



Omia juttuja piti sen verran tulla rutisee, että (heh.. tuntu just pikku potku/lyönti alamahalla - onkohan vilhami sitä mieltä, että ei pitäis rutista :)) soitin neuvolaan ja kyselin sokerirasituskokeen tuloksia... No niinhän siinä taas kävi, että eka arvo oli rajalla! Hitto. Viimeks ihan sama homma. Se siis oli 4,8 ja raja on 4,8. Eli siis 6pv:n kotiseuranta kutsuu. Äääh.. Ei niissä viimekskään ollu mitään, ni en usko, että nytkään mut ompahan sit ainaki katottu.



Ei kai muuta nyt. Pitää mennä suihkuun.



burde, heidi 1v ja vilhami 16+2

Onpas tosiaan pinolla jo kokoa ;)



Unohtui eilen mainita noista liikkeista, kun on jo muutamana paivana tuntunut pienta kuplintaa ja eilen illalla oikein monta kertaa selkeasti! Kylla alkaa tama raskaus paiva paivalta tuntua todemmalta :D



Edellisesta synnyttyksesta sen verran, etta mulla paatyi hatasektioon, kun vauvalla oli napanuora komplikaatio eli napanuora paan alla niin pahasti, etta sykkeet heikkeni pienella joka supistuksella. Onneksi tosi ammattitaitoista porukkaa, ja kaikki meni lopulta hyvin ilman mitaan hamminkia. Nyt tosin vahan jannittaa, joudunko sektioon nytkin vai antavatko koittaa alakautta. No toivuin kuitenkin hyvin viime kerralla ja ihan hyvat fiilikset jai koko jutusta.



Oikein hyvaa viikonjatkoa kaikille huhtikuisille!!



Browniette 15+5

Heippa Hippusmasut :)!

Mie taas viimevkolla näpyttelin piitkän viestin synnytystarinoineen ja se vaan hävis...ai ku mulla syletti, taitaa olla joku pulinarajotin tässä sivustossa tämmösille hölppäsuille?!?!

Galluppeja

1.Rinnat paisuneet ja välillä oikein nippaillu, niinku sillon ku maitoa nousee, rinnanpäissä myös semmosta maitotöhkää, vaikken muuta vuotoa ole onneksi vielä huomannukkaan.

2. molemmat on vieraita juttuja ja eikhän sitä selvitä perinteisin konstein tälläki kertaa. on vähän tiukkaa,ku kotihoidontuella elelee, niin pittää vähän räknäta mihin varat riittää. Esikoista ootellessa kävin kyllä semmosen synnytyslaulu-kurssin, joka mua autto HIRMU paljo. Se rentoutti ja autto hengittämään läpi synnytyksen, oli myös loistavaa kipulääkettä ja mieski vielä innostu hymiseen mun mukana sitten tositoimissa, vaikka aiemmin vähän mun hyminöitä naureskeliki :).

3. pikku kumpu mulla on, mutta perushousut kyllä jo kinnaa. Tuntu, että jossain vaiheessa oli enämpiki masua, mutta kenties vaan turvotusta tuosta mun heikkoudesta suolasalmiakista. On pitäny jo laittaa syrjään omat ulkohousut ja ottaa miehen core texit käyttöön ulkoillessa kylmemmillä säillä. osa normihousuista vielä menee, mut muutamat farkut heitti jo alkumatkasta mahtumasta, varsinki reisistä ja pehvasta kinnasi.

4. sukupuolta me ei varsinaisesti kysytty ekasta, mut Porvoossa kysyttiin, että saako sanoa. No, eipä kiellettykkään ja niin kuultiin ettei näkyny pojan merkkiä, mikä sitten kyllä pitiki paikkaansa. No meille se oli hyvä juttu tietää, tai varsinki miehelle, ku se kävi sillon semmosen " surku ku ei oo poika" -jutun läpi, mutta jälkeenpäin ku on tuo meän neiti isille NIIN rakas, niin on sanonu mies, että ONNEKSI me saatiin tyttö. Kyllähän tuo tulokas tietenki rakas on, oli kumpaa puolta vain, mutta kyllä me nytki ihan mielellään kuullaan osviittaa, kun ei siihen kamalan vakavasti musta voi suhtautua, ku ei ole kromosomijuttuja tai 4D:tä suunnitteilla. Ai hitsi mie oon kyllä mahoton selittäjä.... voi teitä ku tästä koitatta tolkkua saaha!



Synnytyksestä senverran, että käynnisty laskettuna pvänä. Aamulla tuli vähän verta! mikä säikäytti, mut kävin Kättärillä ja selvis, että se on vaan kohdunsuulta, joka oli 2cm auki sillon. Illalla sitten kävelylenkin ja saunan päälle alko supistella n.5min välein klo 22 ja sitten mie vielä istuskelin kätilön ohjeistuksen mukaan suihkussa jumppapallon kanssa. Lähimmä puol2: aikoihin Kättärille ja päästiinki (hassusti molempien ihmetykseksi) suoraan saliin. Siellä sitten koitettiin synnytyslaulua läpi koko homman ja suihkussa olin ja myöhemmin ammeessa. Kalvot puhkastiin aamulla, että supistukset sais pontta, mutta oksitosiinia sain sit kuitenki että supistukset kestäs vähän pitempään ja sais ponnistettua paremmin.Lopussa otin varovasti ilokaasua, joka ehkä autto, tai sitten ei. Enemmän turvasin mieheni käteen jota rutistin hurjalla voimalla. Neitonen synty sitten viimein 1H10min ponnistuksen jälkeen klo 14.44 avosuisessa tarjonnassa, eli kasvot ylöspäin, mikä tais pitkittää sitä laskeutumista ja teki tuosta ponnistuksesta melkosen urakan. Jälkeisvaihe meni multa melkein huomaamatta ku sain nyyttisen syliin :)!Mutta kokemus oli huikea ja kätilöiden ammattitaito ja tilanneherkkyys ihailtavaa! Ei ollu taaskaan lyhyt tarina.

Ihanaa Tytikkä, jos voit paremmin! Toivottavasti muutki alkavat jo toeta erinäisistä kuvotuksistaan. Mieki oon edelleen onneton nuien nimien muistamisessa, mutta eiköhän se tästä vielä.

Laitan tämän nyt etiäppäin ennenku häviää! Voikaa hyvin :)!

Hanna 15+1 näyttää kiekko ultran sanomasta LA:sta

1) rinnat aristaa silloin tällöin. Enemmän sillon alkuraskaudesta. Nyt ei ole kasvanut kyllä samalla tavalla, kuin esikoisen kanssa, silloin paisui raskausaikana 2- kuppikokoa ja jo ekoilla raskausviikoilla tuntui että parissa päivässä kasvoi ihan silmissä. On vaan sellaset pinkeät ja pirteät:) Maitoa ei ole vielä tullut.



2) En kyllä oo aatellut. Jossain vaiheessa mietin akupunktiota, mutta katsotaan nyt.



3) Vauvamaha on. Paljon selkeämpi, kun esikoisella, mutta sillon tuli kyllä painoa jo alkuraskaudessa ihan eri tahtia. Sellanen pallo. Mutta ei sitä varmaan oikeen muut kun läheiset tutut ja mies ja minä huomata. Siis jos ei tiedä, miltä se vatsanseiti normaalitilassa näyttää.



4) Paljon on mietitty tota sukupuoliasiaa ja jotenkin molemmat kallistuttu sille puolelle, että olisi kiva saada tietää. Kun on kaksi tulossa ja tuntuu että muutenkin niin paljon odottamatonta tiedossa, niin olisi sitten jotenkin valmentautuneempi olo. Toisaalta taas haluaisin saada vasta sitten synnytyksessä tietää - olisihan se jännää!!! Mutta uskoisinpa siis, että sorrutaan rakenneultrassa kysymään.



Muuten on tämä viikko mennyt huomattavasti edellistä rauhallisemmin. Viime viikon maanantaina istuin tosi kipeänä NKL:n päivystyksessä tuntitolkulla. Vatsa siis oli kipuillut kovasti monena päivänä ja tuli vuotoa. Lopulta huolestuin niin, että menin tarkastuttamaan. Mitään selkeätä syytä ei oikein löytynyt... aluksi epäiltiin tulehdusta, mutta ei sitten sitäkään ollut. Sittemmin masu on rauhoittunut ja vuotokin ihan tyystin lakannut.



Pieniä hipaisuja luulen tunteneeni jo muutamia kertoja, mutta en tiedä.. noinkohan olis jo liikkeitä.



Kärsimätön olo on. Haluaisin jo synnyttämään ja vauvat kotiin. Paah. Vielä saa odottaa. Hauskaa huomata, että oon taas ihan hirmu innoissani joulusta. Samalla tavalla, kun esikoista odotettiin ihan joulun alla syntyväksi. Höösäsin jo vaikka kuinka paljon aikaisemmin ja suunnittelin kaikkia joulujuttuja. Nytkin odotan vaan, että milloin vois alkaa leipomaan ja muuta. Taidan olla vähän sekopää:)



Kirjoitellaan ja hyvää vointia kaikille. Menenpäs samalla laittamaan itseni vihdoinkin sinne esittelylistalle... hidasta toimintaa.



-Bea ja pienet, rv 14+5-

Päivitin esittelypinon uusiks ja vähän muokkailin sitä muutenkin... :) Meitä on jo 82! Jos muistan oikein. :D



On selkä niin jumissa, että en taidakaan kirjottaa muuta. :/ Öitä.



Burde (16+2)



PS. Varasin tänään ajan vyöhyketerapiaan ja hammaslääkäriin + merkkasin kalenteriin hypnoosivalmennuksien ajankohtia. :D Oon mä siis jotain saanu vapaa päivänä aikaseks. ;)

Burde: Mun piti jo aiemmin kysyä, että kuin sä näin aikaisessa vaiheessa jouduit jo sokerirasitukseen? Mulla sama on edessä noin rv 26, kun edellisen raskauden lopussa ilmeni lievä raskausajan diabetes. Selvisin onneksi tarkemmalla ruokavaliolla ja kotiseurannalla. Onneksi arvot pysyivät loppuajan kurissa, vaikka mun olisi kyllä pitänyt olla vähän tarkempi siitä, mitä suuhuni laitoin.



Wilma77: Mulla oli muuten sama juttu esikoista synnyttäessä, että supistukset laantuivat loppujen lopuksi tosi selkeästi ponnistusvaiheessa. Tunsin kyllä supistusten tulon ja tiesin koska piti ponnistaa, mutta supparit oli tosi vaisuja. Mäkään en ensikertalaisena " tajunnut" asiaa siinä tilanteessa, vaan vasta jälkikäteen mietin, että olishan supistusten laantumisesta voinut informoida kätilöitäkin, niin olisi ehkä laitettu oksitosiinia... Mulla ponnistusvaihe kesti onneksi kuitenkin vaan 30 min, mikä sekin kyllä tuntui pitkältä ajalta.



Sitten omaa napaa. Olo on enimmäkseen kuin ei raskaana olisikaan. Liikkeitä kovasti jo odottelen ja ajoittain on ehkä tuntunutkin joitain yksittäisiä, mutta kun käy kuulostelemaan, että liikkuiko vauva tosiaan, niin sitten mitään ei enää tunnukaan. Esikoisesta tunsin ekat liikkeet rv 17+ ja ne oli sellaisia ihania pieniä " koputuksia" .



Harmittaa muuten, kun ainakin mulla on neuvolakäynnit nyt harvemmassa kuin edellisessä raskaudessa. Harventuneet käynnit eivät kuulemma johdu siitä, että kyse on toisesta odotuksesta, vaan ilmeisesti resurssipulasta. Ekassa kävin pitkään kerran kuussa ja sitten loppupuolella raskautta kahden viikon välein ja ihan lopussa viikon välein. Nyt käyntejä on kuuden viikon välein ja sitten lopussa kahden viikon välein loppuun asti, jos kaikki sujuu hyvin. Oon käynyt viimeksi th:lla yli kuusi viikkoa sitten ja neuvolalääkärillä neljä viikkoa sitten ja vielä olisi kaksi viikkoa odotettavaa seuraavaan käyntiin. Mites teillä muilla? Miten usein käytte neuvolassa näyttäytymässä?



Toinen oikeastaan isompi harmituksen aihe on se, että mulla olisi rakenneultra 19.11., jolloin tehyläisten joukkoirtisanoutuminen uhkaa realisoitua. Toivon todellakin (tottakai muidenkin kuin itseni puolesta), että ratkaisu löytyisi ennen sitä. En tiedä, pitäisikö soittaa kättärille ja kysyä, josko ultra-aikaa olisi mahdollista aikaistaa. Luulen vaan, että niin on tehnyt/ajatellut tehdä aika moni muukin...



ronjaruu rv 15+4



Ps. Vinkki muuten vielä teille, joiden sepustukset karkailee bittiavaruuteen. Tarinoin itse aina ensin toisaalle, esim. sähköpostiohjelman uusi viesti -kenttään tai word-dokumenttiin, kopioin varmuuden vuoksi tekstin muistiin aina välillä ja sitten lopuksi kopioin tekstin tän palstan vastaa viestiin -kenttään. Niin teksti tai ainakin iso osa siitä on tallessa, jos kone temppuilee.

Kävin iltani kuluksi HUS:n sivuilla, joilla sanotaan sairaaloiden toimivan normaalisti 19.11.2007 saakka. Eri puolilla on näkynyt useita eri päivämääriä, useimmiten kuitenkin tuo 19.11. ja mä olen ainakin tähän asti ollut siinä uskossa, että 19.11. mahdolliset irtisanoutumiset olisivat jo voimassa eli että äitiyspoliklinikat eivät enää tuolloin toimisi normaalisti.



Tiedän, että ultran mahdollinen poisjääminen on pieni murhe sen rinnalla, että laskettu aika olisi esim. marraskuun lopulla, mutta tällaista se pieni ihminen silti yömyöhään mietiskelee...



ronjaruu

Vastailenpa ihan heti noihin kysymyksiin ja pikapikaa kerron kuulumiset.



1) Rinnat on kasvaneet jonkun verran, pikkusen aristaa varsinkin iltaisin. Maitoa tulee puristaessa.

2) Vyöhyketerapiaa yms ei olla edes ajateltu, koska ei tarvittu esikoisestakaan mitään.

3) Vauvamaha on havaittavissa. Ei kuitenkaan vielä niin iso että tarvitsisi isompia tai äitiysvaatteita. Ehkä sitten vasta 7.kuulla jälleen. Erona kyllä on että tämä maha työntyy selvästi eteenpäin, esikoisesta levisi...

4) Sukupuolta ei aiota selvittää. On kiva jännätä sinne synnärille saakka. Eikä täällä mielellään edes kerrota ettei tule vääriä veikkauksia. Maanantaina tosin kuulin että rakenneultrassa on mahdollisuus saada 3D - jos näin on niin sitten selvinnee aiemmin :)



Ja vielä (.) Eilen soitin sitten neuvolaan ja pyysin päästä kuuntelemaan sydänäänet, ja sainkin ajan heti. Siellä se pikkunen kellitteli ja sykettä oli 156. Terkka anto vielä 2 viikon kuurin rautaa kokeeksi, jos ei auta niin keksitään muuta. Esikoisesta kun tuo Obsidan ei silloin auttanut, ja on melkeinpä ainoa mikä mulle sopii.



Anteeksi etten nyt vastaile enempiä galluppeihin, kaikkia tekstejä en jaksanut lukea läpi kun tuo toinen vauva on flunssassa.. Niin, uusille TERVETULOA!



t.Ufa, Viivi (8kk) ja Wagner (rv13+5)



PS. täällä myöskin tuntuu masussa pulpahtelua, josko uskallan vielä uskoa liikkeiksi?! esikoisesta tuntui samalla tavalla 15+ =D