Ostavatko isovanhemmat lapsillenne jotakin, jos pyydät?
Meillä on rahat ihan loppu, ja talvivaatteita ja kenkiä pitäisi ostaa iso liuta lapsille. Alennuin jo pyytämään mummoilta jotakin avustusta, mutta eivät he tietenkään mihinkään suostuneet. Itse aion ainakin isovanhempana auttaa, jos minulla vain on vähänkin rahaa.
Kommentit (62)
ja sanon myös, että mieluummin hyödyllistä kuin leluja. En toivo isoja ja kalliita, saadut vaatteet on joko sisävaatteita tai sitten käytettyjä ulkovaatteita. Enempi siinä on kyse siitä, että saan apua vaatekaappien päivitykseen.
lapsilleni
Ja isotätillä tarkoitan omaa tätiäni.
Ja miehenikin tätiä. Ja aina kysyvät et mitä ostaisivat ja välillä ostavat ekstraakin.
Tunnen kyllä tyyppejä, jotka anelevat lastensa vaate -ja harrastusmaksuja kummeilta ja isovanhemmilta.
mutta jos jotain tarvitsisimme ja olisi hetkellinen rahanpuute niin molempien vanhemmat auttaisivat. Toki joka pennin/sentin maksaisimme takaisin, mutta uskallamme pyytää extrahätätapauksessa ja rahansa saavat takaisin jo viikon sisällä.
Joulu/synttärilahjoja kun kyselevät, yritämme mahdollisimman halpoja ratkaisuja antaa, mutta sanovat heti, että kertokaa rehellisesti. Leluja eivät tykkää ostaa vaan lähinnä oikeasti tarpeellista. Vaatetta,kenkää yms. Pari lelua tulee sitten aina lisäksi kyllä. Ehkä mulla on ihanat appivanhemmat ja omat vanhemmat. Ei tarvitse esittää muutakuin on. Jos rahat joskus tiukilla niin onneksi on tuollaiset läheiset lähellä!
Itselle ei tulisi kyllä mieleenkään pyytää isovanhempia hankkimaan lapsellemme mitään. Mitään isompia hankintoja en edes ottaisi heiltä vastaan... vaikka kai nykyaikana suhteellisen yleistä onkin että sen jälkeen kun vanhemmat ovat maksaneet aikuisten lastensa vuokrat, huonekalut ja puhelinlaskut siirrytään ostamaan lapsenlapselle vaunut, toppapuvut ja pinnasängyt. En tiedä, minä ainakin olen ylpeä siitä, että olen taloudellisesti pärjännyt omillani sen jälkeen kun muutin kotoa pois.
Koskaan emme ole mitään pyytäneet.
Mutta kun ovat kysyneet tarvitevatko lapset toppapukuja, vastaamme tarvitsevat, jos kerran tarvitsevat.
Ja silloin sellaiset on saatu.
mälläävät kyllä rahojaan OMIIN juttuihinsa.
Eli itselle kyllä ostellaan uusia vaatteita, hankitaan kuntosalikorttia, käydään ravintoloissa. Sitten inistään, kun ei ole lapsen menoihin rahaa...
mutta silti isoäidit, lähinnä oma äitini, ostavat kaikenlaista, vähän liikaakin... Mutta mikäs siinä, heillä on ylimääräistä rahaa ja haluavat auttaa, vaikka meillä olisi ihan hyvin varaa ostaa kaikki vaatteet itsekin.
Kyllä mua rupesi naurattamaan, kun mietin omaa tilannettani. Mulle nimittäin anoppi ostaa vaatteita ja appiukko koruja ja omat vanhempani antavat rahaa juhliin ja matkoihin. Ollaan pian kolmekymppisiä. Jos kysyvät, mitä lapsi tarvitsee, niin kyllä ihan reilusti sanon, mitä tarvitsee, että tulee käyttöön, kun kerran kuitenkin tuovat tuliaisia. Ja totta, meillä säästyneet rahat käytetään matkustamiseen, herkkuihin ja joskus tarjosin appivanhemmilleni lomamajoituksen pienistä tuloistani. Vuoroin vieraissa...
avustusta lasten vaatteisiin tai muihin hankintoihin. Toiseksi , meillä on iso asuntolaina (mutta pystytään kyllä maksamaan vaikka rahan käyttö tarviikin miettiä ), joten jokainen avustuseuro mikä saadaan otetaan ilolla vastaan.
No, appivanhemmat ei lapsille osta mitään. Jouluna ostaa 2 pakettia /tenava (vaate+lelu) ja yleensä vaatteet liian pieniä tai just nafteja vaikka olisivat tidustelleet kokoa etukäteen. Ja vaatelahja on siis tyyliin jumppatossut eli pientä. Muuten ei osta mitään niille, miehelleni kyllä ostaa litteetä telkkua jne. Ja rahasta ei ole pulaa, päinvastoin - kaksi lääkäriä tienää yllin kyllin. Eipä ne meitä kyläänkään pyydä, viimeksi on käyty anoppilassa 6 kk sitten, koska miehen sisko on siellä joka viikonloppu perheineen niin me ei kuulemma voida mennä.....
Omat vanhempani antavat rahaa lasten vaatteisiin tai kysyvät ensin tarkkaan koon ja mitä tarvitaan. Viime talvena ostivat molemmille lapsille toppapuvut, jotka mahtuvat vielä tänä talvena. Lisäksi äiti antoi just 100 eur, että saan vanhemmalle lapselle gore- talvikengät (nuorempi kulkee veljensä vanhoissa tämän talven). Muutenkin äitini ostelee lapsilleni vaatteita, tuo kylään tullessaan lapsille esim. uusia sukkia ja alushousuja tai puserot. Kiitän suuresti!
Sitten kysyvät mitä vaatekaapista uupuu tai tarvitaanko haalareita/kintaita/hattuja. Kun tarvitaan, niin saadaan heti seuraavaksi kun nähdään. Kengät tulevat omalta äidiltäni(kenkäkauppias) ja sukulaisilta tulee hyväkuntoista vaatetta kiertoon.
Toisin sanoen en ole joutunut ostamaan mitään vaatteita, kenkiä, haalareita, hanskoja, myssyjä tai yhtään mitään. Rahasta se ei ole kiinni. Kyllä jokaisella aikuisella joka on lapset tehnyt, tulee olla varaa hankkia nämä varusteet, mutta meidän ei ole tarvinnut.
ja pyydän yleensä jotain ei-kovin suurta: sukkahousuja, yöpukua, kintaita tms.
Hän shoppailee mielellään, ja jos hänelle ei sano mitään sieltä tulee kaikenlaista pikkutavaraa, mitä on nurkat muutenkin pullollaan.
Ikinä en kyllä kehtaisi pyytää haalareita tai kenkiä! Jos meillä ei ole varaa uusiin, ostetaan käytettyjä. Ja muutenkin ostetaan usein käytettyjä ihan kierrätyksen takia.
Minkälaisia/miten kalliita talvipukuja/leluja olette pyytäneet tai saaneet?
lisättäköön vielä, että lapsemme ovat molempien isovanhempien puolelta ainoat lapsenlapset. Tapanamme ei todellakaan ole ollut " maksattaa isovanhemmilla lasten harrastuksia sun muita" , vaan olemme aina tulleet toimeen omillamme, eikä olisi tullut mieleenkään mikään muu. Viime vuosina elämäämme on mahtunut vain niin paljon vastoinkäymisiä, mikä on saattanut taloudellisen tilanteemme ahdinkoon, ja jotenkin itse olen sen luonteinen, että hädässä oman perheen jäsentä tai sukulaista tottakai auttaisin, jos se mahdollista olisi. Kyse ei ole mistään holtittomasta taloudenpidosta tai siitä, että tuhlaisi rahansa omaan napaansa. Jokaiselle kai joskus voi tulla eteen vaikeuksia, vaikka kuinka elämänsä suunnittelisi. ap
Meillä anoppi ostelee kauheasti kaikkea, omat vanhempani lähinnä kirppikseltä vaatteita. Leluja ja vaatteita on tullut isovanhemmilta sen verran että kauheasti ei ole tarvinnut itse ostiskella. Nyt lähestyy 1-v synttärit ja anopin kysyessä lahjatoiveita, mainitsin Ruskovillan ja sitä ilmeisesti on tulossa.
Äitipuoleni kävi juuri puolestani Reiman tehtaanmyymälässä katsomassa olisko siellä ollut talveksi alehaalaria. Ei ollut, joten hän osti normaalihintaisen (babymalli 79 euroa) ja lupasi antaa sen synttärilahjaksi. En pistänyt hanttiin! Muutoin eivät isovanhemmat mitään älyttömän kalliita ole ostelleet.
Reima, marimekko, lenne, kinderit, lego jne.
T:se joka ei itse osta lapsilleen vaatteita eikä kenkiä.
Molemmat isovanhemmat auttaisivat kyllä pyydettäessä.
Lahjatoiveita, jos kyselevät niin ehdotteln jotain kohtuuhintaista tarpeellista.
Voi, ap toivottavasti saatte lapsille talvivaatteet.
Mun vanhemmat lahjoittavat rahaa, ilman kysymättä. Ei ole sitten ihan ekan opiskeluvuoden tilannetta, jossa olisi tarvinnut taloudellista apua pyytää. Jos tulisi, niin kyllä varmaan auttaisivat jos vain kynnelle kykenisivät. Meillä on kuitenkin se tilanne, että oma taloudellinen tilanteemme on vähintään samalla tasolla ellei parempi kuin vanhemmillani. Samoin saattavat ostaa jotain vaatetta tms. tuliaisiksi.
Miehen vanhemmat antovat lahjoja ja tuliaisia (asuvat toisessa maassa kuin me), mutta emme pyytäisi heiltä taloudellista apua itsellemme emmekä lapsillemme. Enemmänkin joskus autamme miehen äitiä. Anoppi tykkää kutoa, joten nytkin on tulossa melkoinen villavaatearsenaali kohta syntyvälle.
Isovanhemmista ei ole elossa kuin mummini, eikä tulisi mieleenkään pyytää häneltä taloudellista apua.
kyllähän meidän esikoinen sai ristiäislahjaksi sukat. ap
Itse pyysin isältäni jo viime keväänä lapselle synttärilahjaksi vk-haalarin, äitini taas antaa silloin tällöin rahaa. Miehenkin perheelle ollaan esitetty toivomuksia. Lapsellamme on paljon leluja ja vaatettakin, joten on mielestäni mukava, että saamme semmoista, josta on oikeasti hyötyä.