Taapero päiväkodissa, äiti vauvan kanssa kotona. Kokemuksia?

Tuohon ikään liittyy mm. kiintymyksen ajanjakso. Jos viet lapsen muualle, hän kokee tulevansa hylätyksi "äiti välittää vauvasta, mutta ei musta"- ajatuksineen. Edellinen vastaava vaihe on n. 10-11 kk iässä, jolloin valitettavan moni vie lapsen perhepäivähoitoon. Ole kotonamolempien lastesi kanssa ja hae noin nelivuotiaana esikoiselle osapäivähoitoa, kerhoa tms.



Muuutakin kuin av-palstaa opiskellut mamma

Kolmevuotias viihtyi tosi hyvin hoidossa, ja mä olin tosi innoissani aina kun sen töiden jälkeen kotiin hain. Illat olivat perheidylliä.



Nyt kun olen vauvan kanssa kotona, aikaa esikoiselle ei koskaan ole riittävästi. Joudun kymmenen kertaa päivässä sanomaan että "en voi kun joudun imettämään/rauhoittelemaan vauvaa/nukuttamaan vauvaa/vaihtamaan vaippaa/jne", ja esikoinen ilmeisesti tuntee olonsa tosi torjutuksi - tai ainakin on ruvennut käyttäytymään paljon huonommin kuin aikaisemmin.



Lisäksi mua vaivaa syyllisyys vauvan puolesta. Esikoisen kanssa oli aikanaan ihanaa katsella yhdessä kirjoja, leikkiä helistimillä ja muilla jne, kun taas nyt vauvallekin pystyy antamaan huomiota vain välttämättömimmän verran.



Jos saisin valita uudelleen niin en olisi ottanut esikoista päivähoidosta pois, olisin vain lyhentänyt sen päiviä 8 tunnista esim. kuuteen. Nyt on liian myöhäistä, sillä pph:lla on jo uudet hoitolapset.

Onko kukaan kotona oleva vanhempi, joka pitää lapsiaan päiväkodissa ihan vaan seuran ja aktiviteetin takia, ajatellut, että se paikka on aina pois myös sellaselta työssäkäyvältä, joka tarttis sen paikan ihan oikeesti. Ainakin pk-seudulla on niin pula pk-paikoista, että vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsiaan kauaksikin hoitoon tai eivät saa paikkaa tarpeeksi ajoissa ollenkaan.



Itse olin siinä tilanteessa ja kyllä se mua otti hermoon ihan sairaasti et mä maksan veroja suhteellisen paljon vuodessa ja niillä rahoilla joku koti-äiti pitää lastaan hoidossa enkä mä saa omilleni paikkaa. Ja kyllä, tiedän, että moni maksaa siitä hoidosta kyllä, mutta se maksimi 200 ei todellakaan kata millään lailla sitä summaa mitä se maksaa, veroina loput.



Ymmärrän myös, että jaksaminen voi olla toisille oikeesti vaikeaa, mutta silloin on olemassa sosiaalitoimisto, josta voi hakea apua, esim.kotiapua. Päiväkotipaikka on mielestäni niitä varten, joiden vanhemmat on töissä tai koulussa tms. ja niille, jotka haluavat lapsilleen aktiviteettia tai itselleen helpompaa he voivat hakea kerhopaikkaa tai sosiaalitoimen kautta apua.



En halua pahoittaa kenenkään mieltä, mutta on huolestuttavaa, että ihmiset eivät ota minkaanlaista yhteiskunnallista vastuusta teoistaan vaan ajatellaan, että "minähän teen niinkun MINULLE on parhaaksi", ei sillä lailla rakenneta toimivaa järjestelmää!

Lopetahan väärän mutu-tiedon jakelu. Meillä meni alamäkeä vauvan kanssa ja max. 2 kertaa viikossa tuli kodinhoitaja, joka katsoi vauvaa pari tuntia (mutta ei tehnyt esim. kotitöitä). Tämä siis Helsingissä. Ei sitä apua noin vain joka oksalla jaella!



Meidän poika tulee olemaan tasan 2 kun seuraava syntyy ja näillä näkymin olen laittamassa hoitoon. Poika on seurallinen, ei viihdy hetkeäkään esim. leikkimässä sisällä. Puistossa viihtyy kun on kavereita.

Pääkaupunkiseudun surkea päivähoitotilanne johtuu veltosta kaupungin sosiaalilautakunnasta, ääneestäjänsä pettävästä kaupunginvaltuustosta ja sähläävästä sosiaalivirastosta.



Se EI JOHDU siitä että vanhempainvapaalla oleva äiti vie esikoisensa päivähoitoon johon lapsella LAIN MUKAAN on täysi oikeus.



Täällä on selvästi taas jotain L-positiivisia kiihkouskovaisia selittämässä miten lapsen on niin hmeellisen parempi pyöriä seurakunnan kerhoissa kuin 3-5 tuntia valveillaoloajastaan tuttujen kavereiden kanssa pakanallisessa päiväkodissa.



hoh hoijaa.



Itse aion viedä esikoisen hoitoon ja huolehtia a) omista päiväunistani b) miehestäni c) lapsistani ja kaikki tässä järjestyksessä jotta onnistuisimme pitämään perheen kasassa.



Yli puolet tuttavista ovat eronneet ja pitkään kotona hoidetuista kullanmuruista onkin lopulta tullutkin vain likaisten huoltajuusriitojen kärsiviä pelinappuloita.

Hän oli ollut seitsemän kuukautta päivähoidossa. Emme voineet ottaa häntä äitiyslomani ensimmäisen kuukauden ajaksi kotiin, koska teimme kiireellä viimeisiä opintoja kasaan mieheni kanssa (opiskelijoillahan ei tunnetusti koskaan ole lomaa). Kun sitten hänen kotiin jäämisensä aika koitti, ehti hän olla vain yhden päivän kotona ennen vauvan syntymää. Näin jälkikäteen olen välillä pohtinut, teimmekö oikein. Olisiko ollut parempi jättää kotiin vaiheittain? Lapsi tykkäsi kyllä olla kotona, mutta kaipasi välillä selvästi päiväkotiinkin.



Myönnän, että olisi voinut tarjota vauvalle enemmän samanlaista leppoisuutta kuin esikoiselle aikanaan, jos esikko olisi jatkanut hoidossa. Mutta toisaalta, juuri sillä laillahan se sisarussarjassa menee: Esikoinen saa jakamattoman huomion ja opettelee tuskalla sen jakamaan ja muut oppivat jo ennen syntymäänsä jakamaan huomion. Se on mielestäni hyvin tärkeä taito kaikenlaisen itsekkyyden keskellä, että osaa ajatella, ettei kaikki huomio/materia/mikä vaan kuulu aina mulle-ja-heti.



Eli vastaukseni lienee omasta kokemuksestani ja arvomaailmastani käsin: Jos lapsi on tottunut olemaan hoidossa, vähentäisin vähitellen hoidossa oloa (mieluiten jo ennen vauvan syntymää). Sitten pitäisin hänet kotona, mutta en jäisi vain kotioloihin, vaan kävisimme päivisin perhekahviloissa, leikkipuistoissa yms. jotta sekä esikoinen ja äiti saavat seuraa ja virkistystä ja vauvakin vähän vanhempana ihmeteltävää. (Tuo jälkimmäinen osa meillä toteutuikin, mutta pehmeää laskua ei ollut.)

ennenkaikkea älkää tehke niitä tai älkää päästäkö miehiä duuniin! Hävetkää, jalat ristiin jos ei pysty hoitamaan kuin yhtä-yök!!!!

mikä olisi alle koulu ikäisen paras paikka kui koti?? Älä tee lapsia jos tarvitset päiväunia, jonka takia lapsesi päiväkodissa..??!! Ihme, että lapset mustasukkasia ja sairastuu-kun vanhemmat työntää ne pois alta, ilman että olisi kivaa yhdessä oloa ja hoidettas vauvaa yhdessä. Miten se voi olla vaikeeta?? tehkää yhdessä, niin tehtiin ennenvanhaankin eikä kasvatettu näin paljo sekopäitä. Päiväkoti on laitos, siinä missä muutkin laitoksekset-ne tekee "rahaa" lapsilla, ja on mielipuolisista tukea systeemiä sillä että kokee lapsen olevan paremmin hoidossa siellä kuin kotona.. Oletko itse mielummin duunissa vai kotona? Onko pissa hätä 11.30 vai ei, jos et pissaa niin pissaat klo 14!!!

Aloittaja kysyi neuvoja, ei teidan tekopyhaa hurskastelua siita, etta mitas sitten teit noin.



Oma ratkaisu ei aina ole se paras ratkaisu muille, on aika itsekasta ja putkinakoista ajatella niin ;-)



Ja, meilla tuli ikaeroksi vajaat 2v, isosisko kay aamupaivakerhossa ja ei kylla yhtaan itke siella aitia, tiedoksi tarhantadille.

Jos nyt 2-vuotias on "iso".



Puistoja, avoimia päiväkoteja ja paikkoja on pilvin pimein.



Outoa kyllä että teet toisen lapsen noin pian, jos ekankin kanssa on tarvittu lastensuojelua.

Suomessa on etuoikeus olla aitiyslomalla pitkaan, monessa muussa maassa ei ole. Lapset ja vauvat viedan hoitoon (tai hoitaja tulee kotiin) paljon nuorempana kuin Suomessa.



Jos naita "olen tarhantati, tiedan kaiken" kommentteja pitaisi ihan oikeasti uskoa, niin suurin osa maailman lapsista olisi hairiintyneita, ja niin ei taida olla, vai mita?

Meillä on kohta 3 täyttävä poika ja 5 - vuotias tyttö. He käyvät päiväkotia, vaikka itse olenkin VAAN KOTONA vauvan kanssa äitityslomalla. Mitä Äitiysloma, sitten tarkoittaa yksityisyrittäjällä? Jonkun on pakko hoitaa myös yriityksen johtoa, ELI MINUN, tätä tuntuu joidenkin ihmisten olevan vaikea ymmärtää... Päiväni ovat jo nyt todella pitkiä eli teen noin 16 h päivää, joo itse olen valinnut vauvan ja yrityksen en valita tilannettani, mutta kun aina ihmetellään vauva kotona ja isommat hoidossa