Miksi jotkut vanhemmat eivat tule koskaan pk:n vanhempainiltaan, eivat osallistu retkille, eivat tuo lapsiaan toisten synttareille jne?

Eli ei nyt tainnut olla kyse pelkästään päiväkodin sosiaalisista ympyröistä.

Lisäksi: miten se vanhempaa rasittaa, jos lapsi käy retkillä tai synttäreillä? Ok, lahja pitää hommata tms., mutta niille ei vanhemmat mene mukaan.

Lapsilla ei ole koskaan liikaa niita kavereita.

JOS nyt tulkittaisiin ahtaasti niin, että ap puhuu pelkästään päiväkodin lasten synttäreistä, niin siinäkin menette metsään tuon "elämä on muualla kuin päiväkodissa" -löpinänne kanssa. Vaikka itse olisitte patalaiskoja ja antisosiaalisia, niin miettikään nyt edes kerran asiaa lapsenne kannalta... kiva olla kaikki arjet jossain porukassa, josta vanhemmat pitävät sinut kuitenkin hiukan erillään. Kuunnella, kun muut lapset juttelevat viikonlopun synttäreistä, joihin et taaskaan päässyt mukaan, kun äitisi mielestä tarhantäti on kamala tai elämänne on muualla...

ELI MIETTIKÄÄ NYT KERRANKIN, MITÄ ERISTÄYTYMINEN YHTEISÖSTÄ TEKEE LAPSENNE VIIHTYMISELLE PÄIVÄKODISSA.

Vuorotyöläisenä käsitän hyvin, ettei kaikki aina osallistu vanhempainiltoihin. Mutta ap ihmettelikin laajemmin sitä, miksi jotkut vanhemmat eristää lapsensa muista lapsista.

Onko jossain laissa määrätty että näin pitäisi tehdä? Vanhempainillat ovat syvältä, istutaan liian pienissä tuoleissa jaanamassa tyhjänpäiviäisyyksiä. Joku kertoo kuinka meidän perheessä ainakin sitä ja tätä, plää.



Jos lapseni saa kutsun synttäreille kai se sinne pitää raahata mutta mitenkään innoissani en ole. Taas saa olla hakemassa kohta pois.



Tarha-ikäiset eivät vielä tarvitse mitään tarhan ulkopuolisia ystävyyssuhteita jossei asuta vaikka samassa talossa. Menköön sitten kun omin avuin kykenevät. Ei minuakaan kukaan pienenä mihinkään kuljetellut, ei traumaa.

Onko jossain laissa määrätty että näin pitäisi tehdä? Vanhempainillat ovat syvältä, istutaan liian pienissä tuoleissa jaanamassa tyhjänpäiviäisyyksiä. Joku kertoo kuinka meidän perheessä ainakin sitä ja tätä, plää.

Jos lapseni saa kutsun synttäreille kai se sinne pitää raahata mutta mitenkään innoissani en ole. Taas saa olla hakemassa kohta pois.

Tarha-ikäiset eivät vielä tarvitse mitään tarhan ulkopuolisia ystävyyssuhteita jossei asuta vaikka samassa talossa. Menköön sitten kun omin avuin kykenevät. Ei minuakaan kukaan pienenä mihinkään kuljetellut, ei traumaa.

Joka tapauksessa, tuossa pitäisi olla kyse lapsestasi, ei sinusta. Kysypä lapseltasi avoimin mielin, haluaako sinne synttärille vai ei - äläkä vääntele naamaasi samalla, kun hän yrittää sanoa mielipiteensä.

Saatat yllättyä.

heitä ei kiinnostanut tippaakaan osallistua ikinä mihinkään kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan (esim.pk&koulujen vanh.illat yms.). Oli töiden jälkeen liian kiire korkata pullo ja maata ilta sohvalla/pelata tietokoneella (joo

siis aikuisista kyse :))



Lapsille ei ikinä hommattu harrastuksia (lasten kuskaileminen ei kiinostanut).:( Pihalla vaan leikittiin naapurilasten kanssa...



Olin joku vuosi sitten sosiaalialan pääsykokeissa ja haastattelija oli järkyttynyt siitä etten ollut IKINÄ osallistunut mihinkään järjestötoimintaa tms harrastukseen :)



jep jep :) onneksi nykyvanhemmat (toivottavasti) ovat erilaisia :)

heitä ei kiinnostanut tippaakaan osallistua ikinä mihinkään kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan (esim.pk&koulujen vanh.illat yms.). Oli töiden jälkeen liian kiire korkata pullo ja maata ilta sohvalla/pelata tietokoneella (joo

siis aikuisista kyse :))



Lapsille ei ikinä hommattu harrastuksia (lasten kuskaileminen ei kiinostanut).:( Pihalla vaan leikittiin naapurilasten kanssa...



Olin joku vuosi sitten sosiaalialan pääsykokeissa ja haastattelija oli järkyttynyt siitä etten ollut IKINÄ osallistunut mihinkään järjestötoimintaa tms harrastukseen :)



jep jep :) onneksi nykyvanhemmat (toivottavasti) ovat erilaisia :)

JOku tuolla valitti, että vanhempainilloissa jankutetaan aina samaa eli nimikoikaa vaatteet, tuokaa lapsi aamulla niin ttä hoitaja näkee jne.

Itse olen töissä päiväkodissa, ja meitä todellakin rasittaa jankuttaa noista asioista, jotka pitäs olla itsestäänselviä, MUTTA uskokaa tai älkää, suurin osa vanhemmista ei näitä asioita millään tajua, ja siksi niistä pitää sanoa koko ajan! Meillä voi olla siellä 15 tummansiniset rukan nimettömät kurikset, ja auta armias jos ne on puettu väärälle lapselle, niin vanhemmat vetää herneet nenään, vaikka tuskin itsekään voisivat tunnistaa tuosta joukosta juuri heidän nicobetterin kuriksia...