Marrasmurut viikko 39
Aloitan tälle viikolle uudet jutut!
Täällä vaan jatkuu tämä syksyinen sää ja tavallinen aherrus. Jade on eroahdistuksineen vieläkin ' hankala' mutta huomasin viikonloppuna että heti kun tulee jotain muita ihmisiä kylään tai ollaan jossain kyläilemässä niin sitten ei häntä voisi vähempää kiinnostaa missä äiti on. Kyllästyy siis nähtävästi myös helposti äitylin naamaan ja omaan kotiin! Olen siis ihan onnellinen. että kohta pääsee päiväkotiin!
Nyt täytyy vähän korjata noita mun aikaisempia sanomisia, elikä kun sanoin että tyttö ' huutaa' en tarkoittanut suoranaista itkua. Toki nostan Jaden syliin ja lohdutan jos selkeästi on surullinen jostakin tai tarvitsee apua. Tuo kuvaamani huuto vaan ei ole itkua vaan lähinnä kiukunsekaista valitustusta kun en häntä huomioi. Olen myös huomannut että huomion antamisella ei sinällään ole vaikutusta siihen vaan, en todellakaan saisi täällä edes lounasta syötyä jos jatkuvasti leikkisin. Meidän tytär on todellakin aika vaativaa temperamenttia (kuten äitikin) elikä siitä ehkä johtuen.
Joku sanoi että tulee huono omatunto kun lapsi ' huutaa' eikä voi heti olla lohduttamassa. Itse henkilökohtaisesti yhdyn edelliseen. Kuitenkin mielelläni uskon että ei se lasta pilaa jos joutuu välillä odottamaan, päinvastoin,saattaa säästää myöhemmiltä murheilta. Tässä kuitenkin taas maalaisjärki käyttöön...
Hyvää viikonalkua kaikille
Pooty ja tyttö ja uusi käkikello !
Kommentit (11)
Täälä nukuttiin viime yönä 12 tunnin yö unet,ei ole aijemmin poika nukkunut niin pitkiä unia...
Joten iloisena ollu poika nyt aamun,muuten paitsi että nyt alkaa kiukku taas palata kun ei koko ajan olekkaan leikki kaveria.
Meillä ainakin kaivataan kaveria mekein koko ajan.
Joelaalle: seuraavalla viikolla on perhekahvilassa uinti ja sit muuten normaali kerho ei ole siis pakko mennä uimaan siellä,ja sit 2 viikon kuluttua on päiväkodilla nukketeatteri.
Jotensemmoisia nyt suunnitelmissa siellä.
mut nyt maitoa pikkumiehelle...
M@@.Vi ja kiukku mies pian 11kk...
Ihanaa kun on vielä yksi jonka suurimpia ongelmia ovat vaippaihottuma ja huonosti nukutut yöt:) Kahdeksan vuotiaani oli eilen ajattelematta seurauksia painanut palohälytysnappia koulussa ja näin n.1000 oppilasta jouduttiin evakuoimaan koulusta.Lisäksi oli ylioppilaskirjoitukset.. Voi olla että räpsähtää iso lasku väärästä hälytyksestä.Millähän sekin maksetaan?? Olkaa onnellisia niin kauan kun pystytte vielä kontrolloimaan lastenne tekemisiä.
Wilma nukkui hieman paremmin,vaikka vaippaihottuma on vieläkin kamalan näköinen.Hyvä että huomenna voidaan näyttää sitä neuvolassa.
Maustamaton jogurtti+banaani on hyvää ja raejuusto myös! Kiva näin sillä niitä meillä syödään paljon.Näppärää kun voi alkaa käyttämään näitä maitotuotteita.
t. kohta harmaahiuksinen Jas
Pitkästä aikaa kerkee koneelle...
Mä oon ollu ite kipeenä jo 1,5 viikkoo...plääh...keuhkoputkentulehdus ja korvatulehdus sekä lisänä tietty vielä räkätauti,onnex lentsu rupee oleen jo voitettu mutta korvat on vielä samanlaiset vaikka antibiootti-kuuri loppuu jo ylihuomenna. Täytyy varmaan käydä vielä vkonloppuna näytillä jos ei nyt tapahdu ihme ja korvat aukee...=)! Pikkumies on onnex ainakin vielä terveenä *koputtaa puuta*...!
Joo,mistäköhän täällä on ollu puhetta...
No,ainakin vierastamisesta...Meillä ei isommin vierasteta paitsi väsyneenä. Tänään poika tosin sai oikein itkukohtauksen,ku olin värjäämässä siskoni hiuksia ja kun saatiin väri päähän vaikuttamaan,mentiin kahveelle. No Jansku siitä sitte kauheet hepulit ku toisella on ihan tummat hiukset pään päällä nutturalla ja oli kamalan pelottavan näkönen...itki ihan pää punasena ja loppua ei meinannu tulla,no onnex äiti tuli ja pelasti=)! Loppujen lopux jopa naureskeli tädin hiuksille...=)!
Meillä tosiaan mennään jo aikas vauhdikkaasti tukea vasten ja käsistä pidettäessä tuntuu että kävely vaihtuu kohta jo juoksuksi=)! Uutta on nyt ihan ihme juttu...kun on kävelemässä tukea vasten ja jos esim. sohvan kulma loppuukin kesken,tulee ihan armoton harmitus eikä siitä pääse sitte ite enää takasin pyllylleen...aikas hassu juttu...=)!
Sihtikurkku on edelleen ja loppua ei näy...jos vähänkin isompi kokkare on ni takuulla tulee oksennus! Leipää,maissinaksuja,kurkkua jne...jne...ei voi kuvitellakkaan antavansa jollei " halua" siivota oksennuksia...koskakohan tää helpottaa???
Mutta,nyt ei taas ajatus juokse...palaillaas taas=)!
Tiitiäinen78 ja nukkuva Jansku 10,5kk
Missähän kaikki luuraa kun on ihan valtavan hiljaista?
On ilmeisesti hiljaista meidän pinossa. Meillekään ei mitään kummia kuulu, yöt rikkonaisia ja päivät touhukkaita : ) Veeti konttaa kovaa vauhtia, sotkee ja sekottaa paikat hujauksessa ja levittää leluja ja ehtii joka paikkaan.
Vaunuissa nukkuminen loppui yhtäkkiä tällä viikolla kun veijari keksi nousta sielläkin seisomaan kuomusta tukea pitäen (hui) en enää uskalla jättää pihalle nukkumaan hetkeksikään joten omassa sängyssä nyt päiväunet tästä lähin.
Yöt menee entiseen tapaan kolmesta jopa välillä kuuteen kertaan haluaa tissille, kyse ei missään nimessä ole nälästä vaan tottumuksesta. Harkittiin että vaihdetaan makuuhuoneen järjestys niin että saan pinnasängyn oman sänkyni viereen, ei tarvitsisi nousta niin usein ja välillä käden laittaminen selän päälle voisi auttaa uudestaan nukahtamaan. Hammaslääkäri-tädin mukaan yöimetys pitäisi lopettaa kariesriskin takia (?) siitä olen itse hieman toista mieltä sillä imetys ei ole sama asia kuin esim. maitopullo yöllä mutta en alkanut asiasta väittelemään sanoin vaan että joo yritetään.
Hurja tuo palohälytin juttu ja tosi harmi, kaikkea ne lapset keksiikin, pitääkin omaa jälkikasvuaan heti valistaa kyseisestä asiasta vaikka jotain muuta yhtä hölmöä voi sattua kumminkin heillekin, koskaan ei voi kaikkia asioita ennakoida vaikka kuinka yrittää.
Nyt koululaiselle välipalaa kun juuri koulusta tuli
Tiedän että sanotaan sen lisäävän kariesriskiä mutta ainakaan meillä ei kellään tytöistä ole ollut reikiä hampaissa vaikka ovat roikkuneet tississä kiinni 1 vuotiaaksi asti öisin.Bakteerihan pitää ensin saada jostakin. Toisaalta yöimetys on turha näin isoilla. Osaispa itsekin lopettaa sen,tällä hetkellä Wilmakin harrastaa yösyömistä monta kertaa..
Juu hiljaista on palstalla - en ole itsekään juuri jaksanut aktivoitua, vaikka oon käyny lueskelemassa.
Meilläkin edelleen heräillään öisin, yleensä 2-3 kertaa. Joskus riittää tutti, mutta useimmiten nukahtaa vain maidolla. Unikoulua ei olla edes harkittu, jotenkin vaan en pysty " huudattamaan" poikaa vaan olen aina tikkana paikalla kun vähänkin itkua kuuluu. Mutta tän kait siitä sitten saa, että yöt on näin rikkonaisia...?!? En tiijä.
Vielä kun on töitä joka päivä, joskus tulee työt vielä kotiinkin, niin kyllä väsymys painaa. Muuten menee loistavasti, töissä on kivaa (vaikka kyllä välillä iskee ikävä ja huono äiti-fiilis) ja poika on viihtynyt loistavasti isänsä ja mummonsa kanssa kotona.
Kirjoitelkaahan kuulumisia! Ai niin - käytiin 10kk neuvolassa ja meillä on aikamoinen jätti tää jäbä; 12,6 kiloa ja 82 senttiä...
Anyara & Joel
tajusin yhtäkkiä että alkaa olla viimeisiä viikkoja kun me kirjoitellaan vauva-palstalle. Marraskuun lopussa kai sitten jo siirrytään taapero-puolelle. Voi nyyh, miten nopeesti aika on mennyt! Ihanaa tietenkin seurata kun vauva kasvaa ja kehittyy mutta toisaalta tunnen suurta haikeutta ja luopumisen tuskaa kun tää meidän poika nyt todnäk on meidän viimeinen vauva. Jotenkin oisin sen halunnut pitää vauvana mahdollisimman pitkään. Ymmärtääkö kukaan mitä yritän sanoa?
Poika liikkuu jo melkoista vauhtia, kävely ei juurikaan kiinnosta, tukea pitkin kävelee mutta pääsee konttaamalla niin nopeasti että tuntuu tyytyvän siihen. Ilman tukea on innostunut seisomaan mutta ei kyllä pysy vielä kauaa pystyssä ennen kuin tömsähtää pepulleen. Soseisiin on kyllästynyt täysin, haluaa selkeästi samaa ruokaa kuin muilla ja itse pitäisi saada syödä... Tarkoittaa siis sitä että ruokailun jälkeen siivoan keittiötä noin tunnin :)
Meillähän aloitettiin pienimuotoinen unikoulu 1½ viikkoa sitten. Alku oli ihan lupaava, pari yötä meni ilman yösyömisiä tai itkuja. Kun poika heräsi, niin laitoin takaisin kyljelleen ja tutin suuhun ja nukahti siihen. Sitten pojalle tuli korvatulehdus ja keuhkoputkentulehdus enkä sitten halunnut kipeetä lasta kouluttaa vaan annoin jälleen maitoa yöllä. Nyt sitten on tauti selätetty ja uusi koulu aloitettu: ostin pojalle unipussin, siirsin pinnasängyn kauemmas meidän sängystä ja yritän opettaa pojan jäämään yksinään nukahtamaan, ilman että silittelen vieressä. ihmeellisesti tää koulu onkin alkanut toimia. Nyt poika nukahtaa yksin ilman itkuja, nukkuu klo n.4-5 asti, jolloin otan viereen ja annan maitoa, jolloinka poika nukahtaa heti uudestaan ja jatkaa unia aamuun asti. Täytyy sanoa, että fiilis on nyt täysin eri kun silloin kun herättiin joka toinen tunti. Nyt kun pääsisi vielä tuosta yhdestä syönnistä, mutta pikkuhiljaa...
Mukavaa menoa ja pitäkää peukkuja että meidän lupaavasti alkanut " yöelämä" jatkuu! (kaukana ovat ne ajat kun " yöelämä" tarkoitti jotain ihan muuta kun vauvan nukkumisia ja heräämisiä :)
onna
Ensin onnalle että ymmärrän täysin mitä tarkoitat koska meidän Joel on myös viimeinen,eikä ole edes mahdollista saada lisää mieheni kanssa kerran hän siinä vasectomiassa kävi helmikuussa.
Sitten anyaralle,että kyllä tuo teidän Joel on ihan toista koko luokkaa kuin meidän Joel...meillä ei kukaan lapsista ole ollut 82cm edes 1 vuotiaana.
Joten teillä on ihan miehen kokoinen poika :)
Meidän Joel on nyt 10kk ollut 72.7cm ...
Muuten meidän oloon ei ole mitään ihmeempiä,mies on vanhemman pojan kanssa jossain vaeltamassa tai ovat kotia päin jo tulossa,kun poika soitti että lähtevät jo kotiin päin.
Saa nähdä kuinka väsynyt tuo 6v poika on kun reitti oli yhteensä hiukka vajaat 10km ja vaivatta kuulemma kävelly kummankin matkan,olivat soittaessa jo autolla...
Mä olenkin sit toisten kanssa täälä kotona laitellu pyykkiä,ruokaa ja sit askarreltu kahisevia verhoja karkkipapereista ja langasta :)
Ihan hauskaa jos joku pikku tihulainen ei kokoajan kiskois langantoisesta päästä papereita irti...
Mut nyt menen keittämään kahvin ja ajattelin lasten kanssa pelata yhtä numeroiskirjakerhon käärme peliä.
Kuuluuko kellään muulla lapsi siihen?
Mutta nyt poistun toiseen juttuun...
M@@.Vi ja 3 lasta
Meilläkin ihan tätä syksyistä arkea mennään ja tänään on vaihteeks onneksi aivan ihana ilmakin, joten mikäs tässä on ollessa :)
Aamusta jo ulkoiltiin pojan kanssa, kovasti taas keinuttiin ja sellasta. Nyt poitsu on päikkäreillä.
Eroahdistuksesta on ollut puhetta ja mä luulen, että meillä sitä ei ole kovin voimakkaana. Mutta välillä kyllä huomaa, että äidin lahjetta pitkin kiivetään ja syliin tahdotaan, kun äiti on tekemässä jotain muuta. Silloin tehdään pojan kanssa jotain vähän aikaa yhdessä, niin sitten hän taas jaksaa olla itsekseenkin. Ja monesti tehdään kotihommia yhdessä, ruoan laitossa pojalla on omia muoviastioita joita saa kolistella, rypistella voipaperia tms. Ja pyykkikasoissa peuhataan kun äiti viikkaa niitä. Näin meillä ainakin poika malttaa ja viihtyy hyvin, itse saan sitte tehtyä kotihommia.
Meillä isi kelpaa ihan yhtä hyvin kun äitikin ja mun vanhemmat ovat kanssa pojalle niin läheiset, että heidän kanssaan on yhtä turvallista olla, ei itke vanhempien perään. Yökyläilyt ja muut isovanhemmilla menee tosi hienosti.
Ihan vieraita ihmisiä joskus katsotaan vähän harmistuneina ja pikkusen nyhjätään sylissä kun ujostuttaa. Mutta ei onneksi oo paljon tota vierastamista ja siinäkin uteliaisuus voittaa aika pian.
Kovasti nyt seisotaan melkein mitä tahansa vasten ja välillä pysyy hetkisen pystyssä ilman tukeakin kun vahingossa päästää irti ;)
Hapanmaitotuotteiden aloittamista olen tässä pohtinut, kun alkaa olla tuo 10kk täynnä ja eikös se ole joku suositusikä siihen että voi pikkuhiljaa alkaa maistattamaan.
Mutta joo, kivaa viikkoa kaikille!
Piparminttu