Käyttäisittekö miehesi kuolleelle lapselle hankittuja vaatteita/tarvikkeita?
Mieheni ex oli raskaana muutama vuosi sitten ja raskaus kestikin melkein täysiaikaiseksi. Vauvalle oli mies ja ex hankkineet ihan kaiken uutena, on mahtavat emmaljungan vaunut, sänky, hoitopöytä ja aivan upeita vaatteita. Kävi kuitenkin niin surullisesti että vauva kuoli vatsaan :( Tästä parisuhdekaan ei toipunut oikein koskaan ja olihan siinä muitakin syitä eroon. Kaikki nuo tavarat jäi miehelle, ex ei niitä halunnut ja tuolla ne meidän varastossa on edelleen.
Nyt minä olen raskaana ja mietin että voisimmeko ottaa ne kaikki käyttöön, juuri mitään ei tarvisi ostaa. Mies sanoi että kyllä ne kannattaa käyttää, mutta näinhän minä kuinka paljon häneen sattui kun katselimme niitä varastossa. Minua taas jotenkin vaivaa se että kaikki on miehen exän valitsemaa heidän vauvalleen. Ja sekin jotenkin tekee ahdistavaksi asian että vauva jolle nuo ostettiin kuoli.
Mitä te ajattelisitte?
Kommentit (45)
Itse en tuossa tilanteessa ajattelisi tavaroita kuin käypänä käyttökamana.
Meillä on käytössä miehen ed. liton lasten (elävien) vanhoja tavaroita, ja lopulta - ne on vain tavaroita. Ei niihin tarvitse sen kummempia latauksia liittää. Ainoa mikä teillä on, niin jos miehesi suru tulee uudestaan pintaan niiden tavaroiden myötä. Menetys tekee tilanteen vaikeammaksi.
Luultavasti miehesikin surulliset muistot hälvenevät. Ja voittehan käydä lisäksi yhdessä ostamassa jotain erityistä juuri tälle teidän pienokaiselle, ettei ihan kaikki olisi " perintöä" .
Voisko olla kuitenkin parempi myydä ne tai vaihtaa esim liikkeen kanssa ne vaunut toisiin. Toisaalta täytyyhän miehen silti surra se vauva loppuun ja päästä sillä tavalla asian yli. sori ei tainnut apua tästä olla
Jos vaikka kurastat vaunut, ajattelee miehesi, että nyt kurastit hänen kuolleen lapsenssa muistoksi säilytetyn esineen. Olisi hänellä koko ajan mielessä, että millaista olisi, jos noissa vaunuissa olisikin köllinyt heidän hartaasti odottamansa mussukka.
Säästäkää tarvikkeet miehelle muistona, jos haluaa, mutta ostakaa tälle uudelle tulokkaalle uudet.
Toisaalta jos teillä mies on sitä mieltä että käyttöön vaan, niin ehkä tässä olisi hyvä keino saattaa sekin suru eräänlaiseen onnellisempaa tulevaisuutta lupaavaan loppuun.
Jos mies ei sitä vastustelisi ja tuskin, jos hän ei ole niistä eroon halunnut tähänkään asti. Se on vain tavaraa, vaikka surullinen kokemus taustalla olisikin.
Mä en pystyisi käyttämään. Vaikka mies sanoisikin ja antaisi tuen asialle, niin itsestä se tuntuisi varmaan sen verran pahalta, että ei. Ja jos miehen ex vielä vähänkin lähettyvillä, niin kyllä varmistaisin häneltä asiaa, että miltä tuntuisi. Välttämättä ei olisi kiva nähdä niitä sinulla käytössä, kun oma vauva kuoli. Jos mä olisin samassa tilanteessa, niin luultavasti myisin ja ostaisin niillä rahoilla jotain uutta tai vanhaa vauvalle.
Mutta vähitellen alatte pitää tavaroita teidän lapsenne omaisuutena. Me saimme lähes kaiken sisaruksilta ja tuttavilta ilmaiseksi, enkä siis ole valinnut juuri mitään tavaroita itse. Ostinkin joitakin minua miellyttäviä pikkutavaroita just sen takia.
Jani Sievisen Marikaan monen kohtalotoverinsa tavoin halunnut asua ex:n sisustamassa talossa. On aivan normaalia, että et haluaisi käyttää noin henkilökohtaista kokonaisuutta miehesi ex-rakkauteen liittyen. Vieläpä kyseessä on surun kohde. EI IKINÄ.
Miehelle varmasti helpompaa sekä sinulle.
Mitenhän asia oilsi toisin päin. Jos sinun lapsesi kuolisi niin haluaistko että miehesi ex- saisikin kaikki tavarat uuden liittonsa vauvalle.
Meillä on kuollut vauva, onneksi emme tosiaan ostaneet yhtään mitän etukäteen. Olisi ollut kyllä kova paikka niitä eteenpäin laittaa.. olisin antanut sen tehtävän kyllä jollelle muulle " jolle tavarat on vaiin tavaroita "
että myytte ne ja ostatte saamillanne rahoilla uudet vauvatavarat, ellette sitten molemmat ehdottomasti halua käyttää niitä. Mielestäni tässä ei ole kyse pelkästään miehesi tunteista ja ajatuksista, vaan teidän molempien!
Pahempi trauma siitä tulisi, jos ne tavarat heittäisi pois jotenkin tahrattuina, siksi kun ne oli hankittu sille kuolleelle miehesi esikoiselle. Ikäänkuin kaikki mikä liittyy siihen lapseen pitää poistaa mielestä ja tukahduttaa. uskon, että kun se oma lapsenne on siinä, ajattelette niitä tavaroita tavaroina. Sen ymmärrän, että kuolleen lapsen äiti ei ole halunnut tavaroita - kun suhde pian sen jälkeen päättynyt eroon.
Minusta paljon eheyttävämpää miehellesi käyttää niitä seuraavalle lapselle.
Meillä on suvussa perintötavaraa, ei niitä heitetä pois sen takia että joku perheenjäsen kuolee.
Minua ahdistaa, kun ex on valinnut tavarat lapselleen.. Joka sitten myös kuoli..
Kyllä se tässä tapauksessa on mies, joka päättää käytetäänkö niitä vai ei. Jos hänestä tuntuu pahalta, niin sitten ei missään nimessä. Tällöin niistä kannattaisi hankkiutua eroon. Jos se on miehelle ok, niin sitten ilman muuta tavarat käyttöön. Onhan teidän vauva tämän kuolleen vauvan puolisisarus ja käyttäähän sisarukset yleensä muutenkin samoja kamoja.
mä hiukan ihmettelen, että ko. tavarat on edes säilytetty tähän asti... siis ei kai nyt jotain vaunuja/pinnasänkyä kannata minään muistoesineinä pitää..? jollei sitten ole ajateltu, että ne tulevat seuraavalle lapselle käyttöön. mitä miehesi on siis niistä sanonut? miksi on niitä säilönyt?
asuuko ex muuten samalla paikkakunnalla kuin te? hänestä olisi varmaan kurja nähdä teidät lykkimässä uutta vauvaanne hänen hankkimissan vaunuissa...
Myisin pois ja valitsisin itse uudet. Mulle ainakin on tärkeää et vaunut yms. on just sellaiset kuin itse haluan eikä vm. 2000. Mä en varmaan edes asiaa sen kummemmin kyselisi vaan ilmoittaisin miehelle et tavarat menee nyt myyntiin.
Jospa se vielä joskus saisikin vauvan.
Ne ovat vain tavaroita. Kun teille tulee vauva, hän on tärkein. Ei se, kenelle vaunut oli ostettu joskus aikoja sitten.
Jos tuolla logiikalla mietit, niin eihän uusi lapsikaan ole tervetullut. Eihän hän koskaan voi korvata tätä menetettyä jne.
Eli pidä tavarat tavaroina ja käytä niitä, joista tykkäät.