Käyttäisittekö miehesi kuolleelle lapselle hankittuja vaatteita/tarvikkeita?

Mutta jos miehellesi ei käy, niin laittakaa sitten myyntiin.



Mutta pois turha taikausko ja vääränlainen tunteilu. Ne ovat tavaroita ja käyttökamaa.

20: Tavarat on laitettu tuonne varastoon heti tapahtuman jälkeen eikä niitä sitten ole kukaan jaksanut/halunnut alkaa myymään tai hävittämään.



Ex ei asu samalla paikkakunnalla mutta vanhempansa/veljen perheensä kyllä asuu joten on hyvinkin mahdollista/todennäköistä että joskus näkisi meidät vaunujen kanssa ulkona.



Kyllähän tuohon minun osaltani varmasti liittyy jonkinverran mustasukkaisuutta, kun jo siinä on tarpeeksi että asumme talossa jonka mieheni exänsä kanssa rakensi, mutta kyllä suurin syy kuitenkin on että mietin sitäkin että jos itse olisi ex niin haluaisinko että miehen uusi käyttäisi tavaroita vauvallaan ominaan. Tavaroita jotka minä olisin ostanut vauvalleni, jota en koskaan saanut.



Vielä enemmän yritän miettiä miestäni. Mies on hyvin taloudellinen ihminen joten en yhtään ihmetellyt kommenttia että " kyllähän ne kannattaa käyttää kun ne kerran on" mutta mietinkin että kuinka paljon se todellisuudessa mieheen sattuukaan, jos ne käyttöön otetaan ja muistot palaavat mieleen.



Juttelen vielä varmasti mieheni kanssa.



T. Ap

Ex ei nimenomaan missään nimessä halunnut tavaroita.



T. Ap

ajattelemaankaan sitä tuskaa, minkä ex kokisi, kun ne vaunut teillä näkisi. Riippuu paljon siitä, onko ex:llä uutta lasta jo. Tuntisin jonkinlaista syyllisyyttä niitä vaunuja lykkiessäni. En haluaisi tuntea syyllisyyttä, joten ostaisin ihka omat.

kauheasti sinänsä turhaa tavaraa. Ei ole säilytystilasta sitten ainakaan ollut huutava pula.

Tottakai ne kannattaa myydä se on kaikille helpompaa. Ei ole ongelmaa jos ex kävelee vastaan, sillä tottakai se sattuisi ihan hirveästi jos näkisi oman kuolleen lapsesa tavarat käytössä. Miehenkään ei tarvitsisi nähdä tavaroita jos ne myytäsiin + saisit itse valita esikoisellesi juuri sellaiset systeemit kuin haluaisit. Huutiksessa saa uusista tavaroista tosi hyvän hinnan joten mies ei voi olla vastaan piheyttään ja voit myös vetää langasta että asut jo exän ja miehesi kodissa joten et halua toisen ostamia tavaroita lapsellesi. Minusta ihan oikeasti myynti on kaikkein järkevintä, toki siinä varmaan hieman rahallisesti häviää mutta siltikin.

ja ostaisitte tilalle uudet?



Voisitte jakaa rahat miehesi exän kanssa jos hän haluaa.

tsemat ym. ajatukset sivuun ja kunnioittaisin miestä.



Totuushan on se, että kun se uusi vauva syntyy ja käyttää, niitä tavaroita, on loppujenlopuksi toisarvoista, onko ne hankittu uutena/ kirppikseltä/ exältä.

Eikö jaksanut vielä silloin ajatella ollenkaan. Miehen pitää kysyä ex:n mielipidettä, otetaanko käyttöön vai myydäänkö ja rahat tasan. Vai haluaako ex jotain tulla valkkaamaan niistä itselleen.

Mun serkku kuoli reilu vuosi sitten, kuulin että hänen veljensä haluaisi käyttää tältä jääneitä vaatteita. Äitinsä ei pysty hyväksymään asiaa. Ei, vaikka molemmat ovat hänen ja miehensä yhteisiä lapsia. On liian tuskallista nähdä asioita jotka muistuttavat suuresta menetyksestä. Luulisin että miehesikin olisi tuskallista katsoa tavaroita toisen lapsen käytössä, varmasti niiden hankkimiseen liittyy muistoja...

Tietysti jos mies tuntuisi olevan hirvittävän surumielinen, niin sitten voisi kysyä häneltä, että haluaako hän, että lahjoitetaan tai myydään osa. Huutonetistähän saa ihan mukavia hintoja.



Sulle, ap antaisin sen neuvon, että älä anna mustasukkaisuutesi ainakaan tukahduttaa miehen surun ilmentymistä. Mies pääsee kyllä ylitse.

Mun mielestä kannattais kysyä nyt uudestaan jos siitä tapauksesta on jo jonkin aikaa.

Se voi hyvinkin olla että haluaa sittenkin takas ne mutta ei ehkä jostain syystä " kehtaa" enää pyytää niitä.

Ehkä miehen kannalta olisi hyväkin nähdä että tavarat eivät mene hukkaan ja että hankittuihin vaatteisiin oikeasti päätyy ihan elävä vauva sisälle.

" kylmästi" myytäisiin ja rahat jaettaisiin... Meitä on moneen junaan, älkää siis väittäkö tietävänne mitä ex ajattelisi.

1. Kysyisin ex-vaimolta nykyistä mielipidettä. Silloin tosiaan on voinut olla se mieliala, että en koskaan halua nähdä niitä tavaroita. Eli häneltä tuoreet ajatukset tavaroista.



2. Miehen mielipide. Miehillä ei välttämättä synny sellaista suhdetta näihin vauvatavaroihin kuin naisilla. Jos miehestä on ok, että käytetään näitä jo hankittuja tavaroita, niin asia on selvä. Vauvahan ei niitä koskaan ehtinyt käyttää. Tilanne voisi olla toinen, jos vaunuissa olisi ehditty vauvaa muutama kuukausi työntää.



3. Miltä sinusta itsestäsi tuntuu. Luulen, että jokainen raskaana oleva nainen haluaa hommata jotain omalle vauvalleen. Jos haaveilet uusista, tämän vuoden vaunuista, osta sellaiset.

Miksi mies on ne säilyttänyt? Muistona vai tulevaa tarvetta varten? Sieltähän voisi jotain pientä säästää muistona ja muut pistää käyttöön tai myydä pois ja ostaa uudet jos siltä tuntuu...

Keskustelimme miehen kanssa vielä uudestan ja vakavammin asiasta ja tulimme siihen tulokseen että vaunut ja kaukalo myydään ja ostetaan uudet ja vaatteet, hoitopöytä, sänky ja pikkutarvikkeet otetaan käyttöön sillälailla että esim. sänkyyn ostetaan uudet reunapehmusteet ja verhot ja hoitopöytään saan valita uuden alustan.



Tämä oli mielestämme hyvä ratkaisu koska vaunuihin ja kaukaloon miehellä liittyi muistoja. Ne oli ostettu yhdessä ex-vaimon kanssa ja niitä hypistelty ja vaunuja heijattu kuvitellen niihin vauva ym. Oikeastaan noista muista tavaroista miehellä ei tarkkaa muistikuvaa ole, koska ei ole kovinkaan aktiivisesti hankintojen valintoihin osallistunut. Mies oli itse sitä mieltä että on parempi kun nuo vaunut ja kaukalo myydään kun niihin liittyy eniten muistoja ja surua.



Ajattelimme myös ex-vaimoa. Nuo vaunut ja kaukalohan on juuri ne mitkä hän näkisi jos meidät sattumalta ulkona/kaupassa tai muualla kohtaisi. Emme halua satuttaa häntä ja on parempi ettei hänen tarvi niitä nähdä eikä meidän pelätä että hän näkisi ja pahoittaisi mielensä. Moni ehdotti että ottaisimme yhteyttä exään, mutta sitä emme tee, koska hän oli nimenomaan painottanut että ei halua niitä tavaroita itselleen, hänellä on muita muistoja kuolleesta vauvasta (ultrakuvat jne).



Myös minun kannalta ratkaisu on hyvä, saan itse valita esikoiselleni mieleiseni vaunut, kaukalon ja tehdä sängystä ja hoitopöydästäkin mieleisen näköiset. Silti on kauniita vaatteita ja hyviä pikkutavaroita käytössä jotka ovat tulleet " perintönä" sisarpuolelta...



Kiitos hyvistä vinkeistä! Nyt kun tämä asia on saatu ratkaistua uskallan minäkin mennä pengastamaan tuota varastoa ja nauttia tavaroiden esillelaitoista ja muusta ja alkaa pitämään tavaroita meidän vauvan omina. Tähän asti tuo osa varastosta jossa nuo on ollut on ollut minulle vähän sellainen " kielletty alue" en ole tiennyt mitä mieskään ajattelee jos menen sinne pemistämään.



Ja varmasti miestäkin helpotti. Hänkään kun ei ole oikein tiennyt miten suhtautua noihin tavaroihin ja mitä niille tekisi.



T. Ap

Nehän on vaan tavaroita! Mutta av-mamma se antaa enemmän arvoa tavaralle kuin tulevalle lapselle, joka tarvitsisi ko hyödykkeet helpottamaan elämäänsä.

Samahan se on joskus kun rakkaussuhde päättyy. Jää paljon tavaroita jotka muistuttavat ex:stä. Joitakin ei halua enää katsella, jotkut haluaa pitää ihan niiden käytännöllisyyden takia ja jotkut pakkaa pois ja ottaa sitten ehkä taas myöhemmin takaisin käyttöön koska niitä tarvitsee, ja niiden katselu ei enää " satuta" .

Ehkä miehesi tarvitse apuasi ja ehdotuksiasi asian ajattelemisessa. Onnea vauvantuloon!