Lue keskustelun säännöt.
kaunis pieni elämä
03.12.2012 |
kaunistahan se on
hukkua tavarapaljouteen
lapsille lisää kräässää
tehdä uusia leluja koko ajan
tappaa lapsen luovuus kaikella valmiilla lelulla
kaikille omat, ettei opita jakamaan
Eiköhän joululahjat riitä, miksi joulukalenterissa joka päivä lapsille omat lahjat?
minne unohtui käpylehmät ja hiekkakakut kaiken
kimalluksen ja kultahipun
vaaleanpunaisen marsipaanin alle?
Kommentit (116)
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 14:29"]
[quote author="Vierailija" time="20.04.2013 klo 19:03"]
En ole ehkä mikään ekologisuuden perikuva, mutta toisaalta en osta kirjoja, lainaan kirjastosta, en myöskään tilaa lehtiä, lainaan nekin kirjastosta.
[/quote]
Pakko kommentoida tähän, että kirjallisuus nyt on sellainen kulutuksen muoto, jota kannattaa ehkä kaikista vähiten katua. Varsinkin, jos puhutaan ihan paperille painetuista kirjoista. (Sähkökirjoja kovasti mainostetaan "ekologisina", mutta niiden lukemiseen tarkoitetut laitteethan vasta ympäristölle haitallisia ovatkin.) Puut ovat uusiutuva luonnonvara, ja itse asiassa paperiteollisuus - tai ainakin hyvin ja mahdollisimman ekologisesti hoidettu sellainen - on hyväksi: puitahan täytyy kasvattaa, jotta paperia saa lisää. Kaikista tuhoisinta ympäri maailman on metsien kaataminen pelloiksi, laidunmaiksi ja pois leviävien asuinalueiden tieltä.
Kirjoja kannattaa ostaa myös siksi, että tukisi alaa. Suomen kirjastot eivät tietääkseni maksa kirjailijoille mitään korvauksia lainaajamäärien mukaan, eikä niillä korvauksilla ulkomaillakaan paljon juhlita. Kirjailijoidenkin pitää, yllättävää kyllä, syödä.
[/quote]
Puhumattakaan kierrätyspaperista.
Paperiteollisuushan olisi todella helppo saada ekologisesti kestäväksi. Mutta kaipa sitä mieluummin kehitetään erilaisia iPadejä ja lukulaitteita, kun niissä on enemmän €€€ tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heehehee, minua tuo blogi lähinnä huvittaa! Kunnon kermapersemeininkiä! "Lindexiltä harvoin löytyy meille mitään"... Just just. :D
Aivan kamalaa kulutushysteriaa!!! Miten kukaan voi oikeasti elää noin. Kyllä ne puut niihin itsetehtyihin leluihin pitäisi kaataa omalta tontilta ja höyläyttää, eikä käydä ostamassa. Lisäksi, onhan ne nyt päivänselvää, että lapsilla ei omaa tahtoa ole, eihän tytöt nyt vaaleanpunaisesta tykkää. Justhan siellä osteltiin valkoisia liinoja antiikkimarkkinoilta. Olis nyt sitten edes virkannut itse vaikka pellolta saatavista heinistä - puikkona sitten puukeppiä, ei Se käy päinsä, että sellaisen voisi ostaa.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 14:40"]
Aivan kamalaa kulutushysteriaa!!! Miten kukaan voi oikeasti elää noin. Kyllä ne puut niihin itsetehtyihin leluihin pitäisi kaataa omalta tontilta ja höyläyttää, eikä käydä ostamassa. Lisäksi, onhan ne nyt päivänselvää, että lapsilla ei omaa tahtoa ole, eihän tytöt nyt vaaleanpunaisesta tykkää. Justhan siellä osteltiin valkoisia liinoja antiikkimarkkinoilta. Olis nyt sitten edes virkannut itse vaikka pellolta saatavista heinistä - puikkona sitten puukeppiä, ei Se käy päinsä, että sellaisen voisi ostaa.
[/quote]
Yawn.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 14:25"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 14:20"]
Äiti määritää lelut ja leikit, missä lasten vapaus ja luovuus, milloin saavat peuhata vieraiden kanssa, sotkea ja kokeilla? Niinkuin lapset tekevät?
[/quote]
Varmaan silloin kun niitä ei kuvata blogiin?
[/quote]
Kyllä ja senhän näkee noista sadoista otoksista joissa lapsilla tyhjä iloton ilme. Very normal. Not.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen melko yllättynyt että tästä blogista pystyy valittamaan näinkin paljon. Kuinka kamala mä sitten mahdan ollakaan kun ostan lapsille meidän budjettiin sopivia vaatteita ja leluja, eivätkä he useinkaan saa juuri sitä mitä haluavat. Kuulkaa suurin osa lapsista ei saa juosta jolkottaa koko päivää iloisien leikkien parissa ja sen värisiä vaatteita kuin itse haluavat. Halloo, onko silloin myös tyhjät ilmeet kuvissa. Lopettakaa nyt jo tämä tekopyhäily sen suhteen miten joku äiti kehtaa pakottaa lapsia oman muottinsa mukaan.
Mikä valitus se on jos joku lausuu mielipiteen kuvista, millainen vaikutus niistä syntyy? Varsinkin jos kuvia on paljon, tietyt asiat kertaantuvat ja sattumalla ei olekaan niin suurta todennäköisyyttä.
Mitä tekemistä blogin kommentoinnilla on tekopyhyyden kanssa? Tai millä budjetilla ostetaan lapsille leluja? Perustelusi, miksi joku ei saisi olla blogista erimieltä kanssasi ovat aivan vailla pohjaa, onttoja tölväisyjä ja perusteettomia syytöksiä.
En tunne äitejä jotka pakottavat vastaavalla tavalla lapsensa oman muottinsa mukaan. Se ei poista mahdollisuutta, että näitä äitejä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jotenkin kaivannut keskusteluja tästä blogista, koska ajatukseni siitä ovat niin ristiriitaisia. Pidän tuosta blogista todella paljon. En välitä sen siirappisuudesta, en uskonnollisuudesta, enkä siitä että kaikki on aina "täydellistä" - saa ollakin täydellistä, mukavahan sitä on katsella. En pidä lapsia onnettoman näköisinä enkä välitä siitäkään, ettei blogi vaikuta "aidolta", koska en lue sitä sen realismin vuoksi. Joskus jokin selkeästi lavastettu idyllikuva vähän huvittaa, mutta ei haittaa silti.
Mutta en voi sille mitään, että vaikka nautin blogista, sen materialismi ahdistaa. Jotenkin aina ihmetyttää, miten tuollainen käsityöhenkinen blogi VOI olla niin täysin anti-ekologinen kulutusblogi. Siis siinä on jokin niin syvä ristiriita että pieni pääparkani ei voi sitä käsittää.
Onko ketään muita, jotka tykkäävät tästä blogista mutta ahdistuvat siitä silti?!
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 20:47"]
Olen jotenkin kaivannut keskusteluja tästä blogista, koska ajatukseni siitä ovat niin ristiriitaisia. Pidän tuosta blogista todella paljon. En välitä sen siirappisuudesta, en uskonnollisuudesta, enkä siitä että kaikki on aina "täydellistä" - saa ollakin täydellistä, mukavahan sitä on katsella. En pidä lapsia onnettoman näköisinä enkä välitä siitäkään, ettei blogi vaikuta "aidolta", koska en lue sitä sen realismin vuoksi. Joskus jokin selkeästi lavastettu idyllikuva vähän huvittaa, mutta ei haittaa silti.
Mutta en voi sille mitään, että vaikka nautin blogista, sen materialismi ahdistaa. Jotenkin aina ihmetyttää, miten tuollainen käsityöhenkinen blogi VOI olla niin täysin anti-ekologinen kulutusblogi. Siis siinä on jokin niin syvä ristiriita että pieni pääparkani ei voi sitä käsittää.
Onko ketään muita, jotka tykkäävät tästä blogista mutta ahdistuvat siitä silti?!
[/quote]
Minä:) Ja minusta myös (kuten joku mainitsi aiemmin) tuo "harvoin Lindexistä mitään meille löytyy" kommentti kuulosti tyhmältä, vaikka oikeasti sillä ei varmasti mitään pahaa tarkoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se itseriittoisuutta täynnä, pyhyyttä, laupeutta, suopeutta ja ties mitä muuta...yak.
Oletteko koskaan lukeneet amerikkalaisia (suomennettuja) harlekiinikirjoja? Perhe on blogissaan kuin suoraan sellaisesta! Kaikki niin täydellistä, että ah!
No oikeasti blogi on nettikaupan mainos, kuvat erittäin vahvasti käsitelty ja stailattuja. Yhtä suurta satua. Ja en ole kateellinen, elämä jää elämättä tuollaisessa sädekehässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 14:29"]
Suomen kirjastot eivät tietääkseni maksa kirjailijoille mitään korvauksia lainaajamäärien mukaan,
[/quote]
Luulet väärin, kyllä kirjailijoille maksetaan myös kirjastolainauksista. T. kirjailija
Itse kirjoitan blogia. Pystyn myöntämään, että valitsen sinne VAIN parhaat kuvat a) itsestäni b) juuri siivotusta kodista c) onnistuneista käsitöistä d) parhaimmista löydöistäni e) onnellisesta puolesta elämästämme.
Blogi käsittelee meidän elämää niiiin pieneltä pinta-alalta. Kenelläkään lukijalla ei ole hajuakaan siitä, että nytkin sohva ihan mullinmallin, mulla on hiivatulehdus, meillä ei ole pesty lattioita viikkoon, vessassa on paskarantuja, miehen kanssa tiuskittiin eilen toisillemme, kuinka paljon meillä menee rahaa laskuihin ja että meidän kuistilla on linnunpaskaa.
Mutta kertokaa rehellisesti. Ketä kiinnostaa lukea blogia ja katsella blogin kuvia, jos on sotkuista, vihaisia ihmisiä ja kokkareinen valkovuoto valtaa pikkuhousut?
Itse ainakin haen blogeista inspiraatiota ja kirjoitan blogia tuottaakseni inspiraatiota blogini lukijoille. Kuvanottohetki kestää niin järjettömän lyhyen aikaa. Se, että jos KPE:n tyttö on sillä sadasosasekunnilla pitänyt kania väärin sylissä, ei tarkoita sitä, että äiti ei olisi siitä huomauttanut. Kuva on voitu laittaa blogiin, koska yksinkertaisesti kuva on vain kaunis. Ja niissähän kuvissa on kyse.
Itse kuitenkin koen, että myllätystä sohvasta, likaisesta tukasta, finnistä leuassa ja hiivatulehduksesta huolimatta elämäni on elämisen arvoista, ja haluan taltioida siitä ne hyvät ja parhaat hetket.
Blogi ei ole elämää. Se, mitä blogin ulkopuolella tapahtuu, on elämää. Blogi on VAIN blogi. Arvostelkaa blogia, ei blogin kirjoittajaa, elämäntyyliä, tapaa kasvattaa lapset tai yleensä tapaa elää - niistä ei meistä kukaan kuitenkaan tiedä, kuinka asiat oikeasti ovat.
Mitä siihen kulutushysteriaan tulee. Kuinka monta kertaa kuukaudessa KPE blogia päivitetään? Nyt ollut useammin päivityksiä, koska varmaan vapaa-aikaa on enempi loman takia. Mutta kuinka monessa postauksessa on puhuttu sen ja sen ostamisesta? On ollut puhetta kauppojen kiertelystä, mutta ei sitä, että niistä kaikista olisi jotain ostettu. Lisäksi, jos KPE tai kuka tahansa, postaa blogiinsa neljä kertaa kuukaudessa ja kahdessa niissä puhutaan, että ostettiin hieman tällaista, ei ole mitään kulutushysteriaa.
Jos haluatte lukea blogia, jossa kuvat ovat onnistuneita, mutta kuvauskohteena on likaiset vaatteet ja rönttöolemus, alkakaa itse kirjoittamaan sellaista tai vaihtoehtoisesti etsikää sellainen blogi ja lukekaa sitä.
Miksi aiheuttaa toiselle pahamieli näillä keskusteluilla? Tunnetteko olevanne parempia, että teillä on oikeus arvostella?
"Lapsilla elottomat ilmeet kasvoilla." Kyllä meidänkin pojalla on, kun se oikein keskittyy johonkin tekemiseen.
"harvoin Lindexistä meille mitään löytyy." Meille taas ei löydy mitään Seppälästä, mitähän mulle pitäisi nyt tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tykkään blogista. En sitten millään näe sitä hervottomana kulutusblogina tai edes siirappisena. Käy sääliksi niitä lapsia joiden elämä ei missään vaiheessa muistuta hattaraa. Ja niitä äitejä joiden näkemys elämästä on niin paatunutta että tämän blogin kuvat tuntuvat sadulta. Mielenkiintoista.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 22:24"]
Käy sääliksi niitä lapsia joiden elämä ei missään vaiheessa muistuta hattaraa. Ja niitä äitejä joiden näkemys elämästä on niin paatunutta että tämän blogin kuvat tuntuvat sadulta. Mielenkiintoista.
[/quote]
Peesi
Mutta kaikki arvostelu ei ole ilkeilyä. EIhän ihminen työssäänkään kehity jos ei koskaan saa mitään palautetta.
Tottakai on helppoa ottaa kaikki kritiikki ilkeilynä, mutta fiksu ihminen ottaa kritiikistä opikseen (toki on eri asia, jos joku vaikka haukkuu lapsen ulkonäköä tms. järjetöntä, kuin vaikka mainitsee siitä, että jossain blogissa on vaikka jämähdetty yhteen aiheeseen entisen laaja-alaisemman sijaan, tai entisestä herttaisesta blogista on tullut enimmäkseen mainoksia sisältävä)
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 22:30"]
Mutta kaikki arvostelu ei ole ilkeilyä. EIhän ihminen työssäänkään kehity jos ei koskaan saa mitään palautetta.
Tottakai on helppoa ottaa kaikki kritiikki ilkeilynä, mutta fiksu ihminen ottaa kritiikistä opikseen (toki on eri asia, jos joku vaikka haukkuu lapsen ulkonäköä tms. järjetöntä, kuin vaikka mainitsee siitä, että jossain blogissa on vaikka jämähdetty yhteen aiheeseen entisen laaja-alaisemman sijaan, tai entisestä herttaisesta blogista on tullut enimmäkseen mainoksia sisältävä)
[/quote]
Mielestäni on arvostelua, KUN sanotaan pelkästään blogin perusteella, että äiti pakottaa lapsia omiin mieltymyksiinsä tai että bloggaaja on kulutushysteerikko. Esimerkiksi nämä eivät kuulut blogin kritisointiin millään tavalla ja tarkoituksena on vain arvostella/tuomita bloggaajan elämäntapa.
En ylipäänsä ymmärrä sitä ajattelutapaa, että blogi on yhtä kuin koko elämäkertomus.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 22:36"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 22:30"]
Mutta kaikki arvostelu ei ole ilkeilyä. EIhän ihminen työssäänkään kehity jos ei koskaan saa mitään palautetta.
Tottakai on helppoa ottaa kaikki kritiikki ilkeilynä, mutta fiksu ihminen ottaa kritiikistä opikseen (toki on eri asia, jos joku vaikka haukkuu lapsen ulkonäköä tms. järjetöntä, kuin vaikka mainitsee siitä, että jossain blogissa on vaikka jämähdetty yhteen aiheeseen entisen laaja-alaisemman sijaan, tai entisestä herttaisesta blogista on tullut enimmäkseen mainoksia sisältävä)
[/quote]
Mielestäni on arvostelua, KUN sanotaan pelkästään blogin perusteella, että äiti pakottaa lapsia omiin mieltymyksiinsä tai että bloggaaja on kulutushysteerikko. Esimerkiksi nämä eivät kuulut blogin kritisointiin millään tavalla ja tarkoituksena on vain arvostella/tuomita bloggaajan elämäntapa.
En ylipäänsä ymmärrä sitä ajattelutapaa, että blogi on yhtä kuin koko elämäkertomus.
[/quote]
Sitä koitin selittää, että on asiatonta kritiikkiä, mutta myös sellaista, josta joku voisi hyötyä, ja kenties pitää sellaisetkin lukijansa, jotka ovat blogin "alaspäin" menon vuoksi lähdössä.
Kyllä elää elämäänsä kulutuksen ja tavaroiden kautta. Mielettömät määrät vaatteita, leluja yms. Hyvin pinnallista.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2013 klo 19:03"]
En ole ehkä mikään ekologisuuden perikuva, mutta toisaalta en osta kirjoja, lainaan kirjastosta, en myöskään tilaa lehtiä, lainaan nekin kirjastosta.
[/quote]
Pakko kommentoida tähän, että kirjallisuus nyt on sellainen kulutuksen muoto, jota kannattaa ehkä kaikista vähiten katua. Varsinkin, jos puhutaan ihan paperille painetuista kirjoista. (Sähkökirjoja kovasti mainostetaan "ekologisina", mutta niiden lukemiseen tarkoitetut laitteethan vasta ympäristölle haitallisia ovatkin.) Puut ovat uusiutuva luonnonvara, ja itse asiassa paperiteollisuus - tai ainakin hyvin ja mahdollisimman ekologisesti hoidettu sellainen - on hyväksi: puitahan täytyy kasvattaa, jotta paperia saa lisää. Kaikista tuhoisinta ympäri maailman on metsien kaataminen pelloiksi, laidunmaiksi ja pois leviävien asuinalueiden tieltä.
Kirjoja kannattaa ostaa myös siksi, että tukisi alaa. Suomen kirjastot eivät tietääkseni maksa kirjailijoille mitään korvauksia lainaajamäärien mukaan, eikä niillä korvauksilla ulkomaillakaan paljon juhlita. Kirjailijoidenkin pitää, yllättävää kyllä, syödä.