Lue keskustelun säännöt.
en voi ymmärtää sellaisia äitejä, jotka laittaa alle 3v lapsen vieraan ihmisen hoitoon
24.10.2008 |
joillekin ymmärtäminen on helpompaa ja toisille totista työtä, eikä siltikään tuota tulosta.
Voit hakea apua tilanteeseesi, mikäli tilanne tuntuu kovinkin ahdistavalta
Kommentit (75)
totta hitossa jäisin kotiin ja hoitaisin poikani armeijaan asti kotona. Eipä tullut paljon mietittyä asiaa tuolta kannalta, kun naimisiin menin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun näkemyksesi on, että lapset raahataan aamuvarhaisella nenät räässä päiväkotiin...
Ei sen hoitoonmenon tarvitse olla mitää aamuvarhaisella raahaamista eikä hyvä päivähoito ole lapselle mitään kidutusta!
Omat lapseni ainakin viihtyvät hoidossa hyvin. Pienempi on 2-vuotias ja ilosena menee päiväkotiin. Ja on sitä ihan riittävästi yhteistäkin aikaa. Viikonloput ja yksi arkivapaa viikossa, jolloin keskitymme vain lapsiin. Lapset menevät hoitoon yhdeksäksi ja yleensä kolmen jälkeen heitä jo haetaan kotiin. Eli aamun ja iltaankin mahtuu monta yhteistä tuntia.
Ei lapsen päivähoitoon vienti sitä tarkoita, että lasta rakastaisi vähemmän. Minä ainakin olen lapsilleni parempi ja iloisempi äiti, kun saan käydä töissä (saan älyllistä haastetta, pääsen aikuisteni ihmisten pariin) ja olen ilman rahahuolia.
joka ei kyllä ymmärrä ap:n pointtia ollenkaan.
Siis olen kotona ollut ensimmäisen kanssa sen 3 vuotta ja nyt olen jäämässä tämän seuraavan kanssa myös 3 vuodeksi kotiin. Muttamutta...
Tämä ratkaisu ei meillä onnistuisi ilman miehen kohtuullisen hyviä tuloja! Asutaan ihan kerrostalokolmiossa pääkaupunkiseudulla, mutta lainaa on sen verran paljon, ettei onnistuisi minun olla kotona lasten kanssa, jos miehen tulot eivät olisi tarpeeksi isot. Kun elämiseen valitettavasti tarvitaan ihan maallista rahaa, jolla maksetaan ruuat, vaatteet ja muut laskut sen lainanlyhennyksen lisäksi. Eli jos rahaa ei tarpeeksi olisi, niin kyllä töihin olisi mentävä.
Itse viihdyn kotona, vaikka minulla on hyvä työpaikka odottamassa (ja hyvä koulutus pohjalla) ja sanon senkin että kotona oleminen on koko joukon helpompaa, kuin töiden ja perhe-elämän yhteensovittaminen.
Mutta kyllä silti koen tekeväni tärkeää työtä kotona, kun lapsia kasvatan ja hoidan eli korvaani särähtää myös tuo joidenkin väite siitä, että kotiäidit ovat töitä vieroksuvia luusereita...
Eikös kannattaisi kotiäitienkin arvostaa myös niitä sisaria, jotka tekevät töitä, eikä omaa sädekehäänsä kiillotella hokemalla "lastenparaslastenparas". Ja työssä olevien äitien ajatella hyvällä niitä äitejä, jotka ovat kotona lastensa kanssa.
Jokaisen ratkaisuja kannattaa kunnioittaa, vaikka ne eivät omaan maailmankuvaan aina istuisikaan.
mistäköhän johtuu?
taitaa alkaa siinä 2v:n kohdalla jo pelottaa.... ;)
Menin töihin kun kuopus oli 10kk ja vanhempi lapsi 3v. Syynä yksinkertaisesti työtarjous, josta en voinut kieltäytyä heittämättä "uraani" romukoppaan. Opiskelijana ja kotiäitinä ei rahaa ollut (mitä ne kaikki kivat tuet on, joilla kaikki elää?) ja yhä työelämässä oltuani jo pari vuotta, rahat on tiukilla. Oma työntekoni on ollut jonkinmoinen pelastus, sillä miehen tulot ovat olleet epäsäännöllisemmät ja huonommat (jäi ikäänkuin kotiin lasten kanssa vuodeksi, vuorottelimme töissä, ja hän piti myös uraansa jäässä jotta työajat olisivat lapsille edulliset, joten menivät päiväkotiin vasta 2v ja 4v) ja vasta nyt alkavat hänenkin tulonsa olla jotenkin suhteessa meidän vuokraan, ruokaan ja 3 lapsen menoihin (oli liian kauan huonossa duunissa vain hyvien työaikojen takia ja omalle alalle pääsy on ollut kiven takana).
Verrattuna auvoisiin kotiäiti ja opiskeluaikoihin täytyy sanoa, että kyllä taloudellinen riippumattomuus on tärkeä asia. Ei tarvitse kinuta rahaa isovanhemmilta tai nostaa opintolainaa ja miettiä, että työllistyykö sitä ikinä omalle alalleen. Onneksi työllistyin ja onneksi otin sen työn vastaan silloin, vaikka tuolloin en olisi millään halunnut laittaa lapsia hoitoon ja asia oli minulle tosi vaikea. Nyt olen tajunnut, että lapset kasvavat ja jos vasta nyt hakisin töitä, joutuisin aloittamaan ihan pohjalta jos edes mitään omalta alaltani saisin. Lomia ei olisi yms. mikä on suuri etu nykyisessä työssäni. En näe, että olisi lasten takia ollut parempi ratkaisu päätyä vaikka kaupan kassaksi kun ei tajunnut tarttua tilaisuuteen, jossa elintaso on vähän korkeampi ja turvatumpi. Itse olen ollut köyhän yksinhuoltajaäidin lapsi, eikä se kyllä mitenkään minua jalostanut, että aina oli rahasta pulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse olen huomannut että monilla kotiäideilla lasten ikäero on se 3 vuotta
mistäköhän johtuu?
taitaa alkaa siinä 2v:n kohdalla jo pelottaa.... ;)
Meillä ikäero johtui siitä, että toista lasta ei heti saatu aikaiseksi, siis yritettiin kyllä heti kun eka oli 6kk, mutta vasta 3 vuoden kohdalla tärppäsi...
Ettei minua ainakaan alkanut pelottaa 2-vuoden kohdalla, että kohta joutuu töihin...jos siihen vihjasit?
Kotona makoilemalla ei yhteiskunta pysy pystyssä! Kukaan työssä oleva nainen ei sen vähempää lastaan rakasta, kuin sinä jeesustelija. En tiedä yhtään ihmistä, joka olis kieroon kasvanut sen takia, että on viety hoitoon aikaisin. Aikaisemmin äitiysloma oli vain pari kuukautta ja vauvat vietiin hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsia on vaikka 3, niin sitten 9 vuotta kotona molemmat? Tämä nyt ei ole mahdollista kuin kouluttamattomille töidenvieroksujille, jotka elää sossun tuilla. Ja onko se nyt sitten muka hyvä elinympäristö lapsille?
Ihan hyvin onnistuu.
Lapset on 6, 5 ja 1 vuotiaita.
Asutaan alueella jossa talot maksaa 300- 400k€ omassa talossamme ja ollaan hiukka yli 30 vuotiaita.
Lapset ei tulu menemään päivähoitoon jos mitään ihmeellistä tapahdu.
Kerhossa ja eskarissa tietenkin käyvät.
Minusta se on enempi kiinni tahdosta kuin muusta.
En itse myöskään ymmärrä miksi alle 3 vuotiaita tai edes alle 4 vuotiaita viedään hoitoon.
Jos lapsia on vaikka 3, niin sitten 9 vuotta kotona molemmat? Tämä nyt ei ole mahdollista kuin kouluttamattomille töidenvieroksujille, jotka elää sossun tuilla. Ja onko se nyt sitten muka hyvä elinympäristö lapsille?
Ihan hyvin onnistuu.
Lapset on 6, 5 ja 1 vuotiaita.
Asutaan alueella jossa talot maksaa 300- 400k€ omassa talossamme ja ollaan hiukka yli 30 vuotiaita.
Lapset ei tulu menemään päivähoitoon jos mitään ihmeellistä tapahdu.
Kerhossa ja eskarissa tietenkin käyvät.Minusta se on enempi kiinni tahdosta kuin muusta.
En itse myöskään ymmärrä miksi alle 3 vuotiaita tai edes alle 4 vuotiaita viedään hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asuntomme maksoi 5 vuotta sitten 690 000 euroa, itselläni on todella hyvät tulot, paljon sijoituksia ja rahaa säästössä eri kohteissa, ja siitäkin huolimatta lapsemme ovat päiväkodissa ;)
olen täysin samaa mieltä ap:n kanssa.Lasten kotona hoito on hyvä asia ja siitä saa olla ylpeä. Itse olen nuori äiti.26 vasta ja minulla on kaksi lasta.vanhempi on 5 ja nuorempi 2. Meinaan olla kotona kunnes nuorempi täyttää 3 vuotta.Meillä on lapsilla melkeen tasan 3 vuoden ikäero. halusin lapset ennen töihin menoa ja haluan olla kotona kunnes nuorin on 3. kotona on välillä tylsää ja rankkaa ja jossain vaiheessa himotti töihin lähtö mutta nyt olen tajunnut että ei se töissä käynti ja päiväkoti ole yhtään sen helpompaa.päinvastoin! Tietysti on harppaus mennä töihin ja se pelottaa hieman mutta se on vaan pieni aika kun lapset on pieniä.On ihanaa olla kotona vielä ja "laiskotella". Lapset nauttii olla kotona ja en todellakaan heille koko ajan virikettä keksi vaan kun on kotona niin on tilaisuus tehdä mitä haluaa.leikkiä,askarrella,pelata,kattoa videoita ja ulkoilla yms. vapaassa tahdissa ilman paineita.Me kyläillään ja esikoinen käy kerhossa.itse näen muita äitejä ihan ok ja töihin menen kyllä varmasti sitten kun täytyy eli kun kotihoidon tuki loppuu.Silloin alkaakin esikoisen eskari.
Rahat ei lopu mutta tiukkaa kyllä välillä on.ruokaa ostetaan hyvin.mies on töissä mutta ei saa hirmuisesti palkkaa.laskuja maksetaan reippaasti.vaatteisiin ja muuhun jää kuussa vaan 100e tai alle,mutta sillä ostan lapsille hyvät vaatteet yms ja meillä on lapsilla lelujakin paljon.
Miksi en ole veinyt päiväkotiin?Siksi koska en halua aiheuttaa lapsille kovaa stressiä vielä ja pistää heitä kärsimään kaikkia flunssia yms. Tiedä että nämä tulee joskus vastaan ja se on ok. Minusta on kanssa kurjaa kun lapsia viedään räkäsinä päiväkotiin ja usein viedään sinne vielä huonot vaatteet joissa lapsi joutuu monta tuntia ulkona leikkimään vaikka oikeasti ei jaksaisi kun sängysssä maata.
Tiedän että päiväkoti on myös ihana paikka ja siellä on kaverit ja leikkiä,mutta se aiheuttaa silti lapsille paljon stressiä.Ihmettelen miksi monet lähipiiristäkin ovat vieneet lapsensa päiväkotiin jo alle vuodenkin ikäisenä.Mukamas rahat vähissä.hah hah...uskon että joillain voi ollakkin jos on paljon laskuja,mutta kun suurin osa ihmisistä on niin materistisia että lapsella on pakko olla reimatecit ja kaikki kallliit huonekaluat yms.niin ei ihme jos rahat ei kotihoidontuella olevinaan riitä.mikä pistää etusijalle:kalliit asiat vai tavallisemman elämän jossa lapset saa elää ilman stresssiä.
Niin monet päiväkotitädit ovat minua kehuneet ja sanoneet että hyvä kun olet kotona ja että lapset tarvitsevat minua.se aina rohkaisee minua jatkamaan kotona.
kirjoitusvirheitä tuli koska oli kiire.täytyy mennä lasten luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minäkin olen ollut kotona jo 3v.joskus sitä jaksaa hyvinkin ja ajattelee että oliskohan töissä parempi.Työ ja raha mahdollistaisi tietenkin sen että lapset saisivat kaiken tarpeellisen ja enemmänkin.Mutta joskus taas ajattelen että on se ihanaa vaan olla kotona ja keskittyä lapsiin.
Raha on rahaa,lapset on vaan kerran pieniä.
Olen itse yrittänyt löytää työpaikan,tuloksetta tai löytänytkin mutta osa-aika töitä.Pitempä aikasia töitä vaikea löytää.Kaikki pomot ovat kysyneet että mitä jos lapsi sairastaa,kuka hoitaa.Todella typerä ja turha kysymys.Olen todennut että taitaa olla helpompi löytää töitä kun lapset vähän isompia.Siispä pysyn kotona.
Itse menin töihin, kun kuopus oli 1v6kk, oltuani kotona vajaa neljä vuotta kotona. Koin, että lapset ja me vanhemmat valmiita siihen. Aloitin osa-aikatyöllä ja lapset 12 pv kuussa hoidossa. ja harvoin meidän lapset ovat hoidossa yli 8 tunnin päivää. Ja voitko kuvitella, koen olevani hyvä äiti ja lapsenikin voivat hyvin. Olen kyllä sitä meiltä, että pienen lasten hoitopäivä ei saisi venyä kovin pitkäksi. Mutta en ole noin mustavalkoinen asiassa, varsinkin kun olen itse lasteni kanssa nähnyt, että homma toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perheessä on pysyvät rutiinit ei päiväkoti aiheuta stressiä. Lapsi on pienestä pitäen tottunut että näin on eikä muusta tiedä.
Lapsi joka on ollut kotihodossa ja repäistään ylättäen koulumaailmaan kokee suurtakin stressiä ja panikoi. Hänellä ei ole kokemusta siitä miten ryhmässä toimitaan. Hän tuntee helposti ahdistusta kun ei ymärrä mitä ympärillä tapahtuuu. Rauhallinen kotielämä tekee lapsesta epäsosiaalisen hissukan.
Meillä. Haluan lapseni ja mahdollisesti tulevan sisaruksen kasvavan omakotitalossa, enkä kerrostalolähiössä ja siksi maksan mieluusti asuntolainaa sekä käyn töissä.