Miksi suomalaisen on niin vaikea sanoa "technology"?
Kommentit (116)
muiden ääntämystä sillä "korvalla" kuuntelevat ja sitä mollaavat ovat tyhmiä ja hakevat vain pönkitystä omalle itsetunnolleen, kun haluavat todistella että muut eivät lausu yhtä hyvin kuin he. Harvemmin natiivipuhujat naureskelevat muille jotka heidän kieltään lausuvat - tosin saattavat kohteliaasti korjata silloin, jos lausutaan joku sana niin että sen merkitys muuttuu täysin tai joksikin hassuksi.
jos murre ei ole ihan vinksallaan.
On työtä ja tuskaa saada selvää esimerkiksi intialaisen englannista.
Työtä ja tuskaa saada selvää sun suomenkielestä, kun taidat sekoittaa nyt murteen ja aksentin keskenään :) ei intialainen puhu englantia murteella, vaan aksentilla. Murteet on kielialueen sisällä ilmeneviä vaihteluita kielen natiivipuhujilla. Esim. rauman murre suomen kielessä.
Entäs jenkit, kun he eivät osaa ääntää esim. sanoja Ikea ja Iran? Luulevat että ääntyvät Aikia ja Airan vaikka eivät ole englanninkielisiä sanoja, ja i:tä ei niissä sanota ai:ksi. Mun mielestä se on paljon naurettavampaa, siis se että kuvittelee että kaikki vieraskielisetkin sanat lausutaan niinku enkussa, kuin että ei osaa painottaa jotain sanaa juuri oikein.
joku Bush oli niin naurettava ku lausu aina puheissaan että "Airan" ja "Airäk" ennenku joku sano sille että ei niitä noin lausuta vaan Iraan ja Iraaq ja sitten korjas onneks
että musikaalisesti lahjakkaat ihmiset osaavat yleensä lausua hankalatkin sanat oikein, koska heidän nuottikorvansa erottaa itsestään sanojen painotukset alkuperäisen kuuloiseksi. Tämä tietenkin pätee vain silloin, jos ko.henkilö on opsikellut kieltä ja oleskellut jonkin verran kieltä natiivisti puhuvien seurassa.
En ole kielellisesti lahjakas ja en ole ikinä asunut usa:ssa. Nuorena, kun olin kesällä jonkin aikaa hostannut muutamaa jenkkiä Suomessa, kysyi heidän ystävänsä ihmetellen, että enkö olekaan usalainen. Äänsin kuulema niin natiivisti. Tämä oli uskomatonta, koska sanavarastoni on suppea ja enkun numero lukiossa kasin luokkaa. Ihmettelin tätä kovasti mutta olen hyvin musikaalinen. Sama homma yliopistossa, opettaja kysyi samaa, ääntämys oli juuri samanlaista kun näiden kesävieraiden osavaltiossa. Eli ääntäminen ei kyllä kerro juuri mitään kielitaidosta.
Entäs jenkit, kun he eivät osaa ääntää esim. sanoja Ikea ja Iran? Luulevat että ääntyvät Aikia ja Airan vaikka eivät ole englanninkielisiä sanoja, ja i:tä ei niissä sanota ai:ksi. Mun mielestä se on paljon naurettavampaa, siis se että kuvittelee että kaikki vieraskielisetkin sanat lausutaan niinku enkussa, kuin että ei osaa painottaa jotain sanaa juuri oikein.
jos lausuu sanan kukkula kyKKyyla? Onko helppo ymmartaa?
ja opin melko vähällä vaivalla lausumaan hankaliakin sanoja oikein. Englantia jopa osaan siedettävästi, mutta ihmettelin suuresti, kun saksan kieltänikin ymmärrettiin, vaikka en osannut kuin 2 aikamuotoa :)
Myös ruotsin suullisesta tentistä pääsin läpi, vaikka yleisin lause oli "jag vet inte", kun en muistanut mitään sanoja - silti sain kehut ääntämyksestä, heh.
Olen tehnyt päätelmän, että mitä lähemmin natiivia tapaa lausuu, sen parempana kielitaitoa pidetään, vaikka muuten sanavarasto olisi suppea. Onhan se niin, että joku kiinalainen puhumassa suomea aksentilla kuulostaa usein paljon huonommalta, vaikka puhe tulisikin melko sujuvasti, kun aksentti on niin outo. Sen sijaan kun joku espanjalainen sanoo muutaman sanan suomeksi, tulee heti sellanen olo, että vau, tuohan osaa, on kiinnostunut jne, vaikka ei osaisi kuin muutaman sanan...
Mun mielestä Suomessa kuulee esim. Italiaa, Ranskaa ja Tanskaa paljon parempaa englantia. Kyllä mun kuullen on äännetty tekNOlogit, biOlogit ja expertiisit ihan oikein. Mutta ehkä se johtuu siitä että olen nuori ja akateeminen.
Italialaisten (huono) englanti kuulostaa itse asiassa hämmästyttävän paljon suomalaisten tankeroenglannilta, koska suomen ja italian ääntämys on tiettyjä painotuseroja lukuunottamatta varsin samanlainen, lausuvat terävän r-kirjaimen, vokaalit kuten suomalaiset jne. Ranskalaisilla taas on ihan oma tyylinsä, huonohkosti englantia puhuvien ranskalaisten englantikin kuulostaa vähän ranskalta painotuksen ja nasaaliäänteiden takia. Tanskalaisilla on ehkä näistä lievin "nuotti", anglosaksinen kieli kun on kuitenkin kyseessä.
Suomalaiset sinänsä kyllä osaavat englantia ihan taatusti paremmin kuin ainakaan italialaiset ja ranskalaiset, joissa moni nuorikaan ei osaa juuri yhtään. Silti usein suomalaiset on arempia puhumaan englantia, vaikka sanavarasto ja osaaminen olisi paljon laajempi.
Olen tehnyt päätelmän, että mitä lähemmin natiivia tapaa lausuu, sen parempana kielitaitoa pidetään, vaikka muuten sanavarasto olisi suppea. Onhan se niin, että joku kiinalainen puhumassa suomea aksentilla kuulostaa usein paljon huonommalta, vaikka puhe tulisikin melko sujuvasti, kun aksentti on niin outo. Sen sijaan kun joku espanjalainen sanoo muutaman sanan suomeksi, tulee heti sellanen olo, että vau, tuohan osaa, on kiinnostunut jne, vaikka ei osaisi kuin muutaman sanan...
Minä olen muuttanut tänne Italiasta ja suomalaiset hämmästelivät jo hyvin pian miten hyvin osaan suomea. Vaikka en toki alkuvuosina osannut, mutta kielten ääntämyksellisen samantapaisuuden vuoksi en ääntänyt sanoja niin oudosti kuin vaikka suomen kieltä alkuun opetteleva britti. Siksi monet kokivat että osaan suomea todella hyvin, vaikka sanavarasto olikin aika heikko vielä. Asuttuani vuoden täällä joku kommentoi että olenko Turun suunnalta, kun sanojen painotus on enemmän sanan keskellä kuin alussa kuten muualla ;-)
Olen tehnyt päätelmän, että mitä lähemmin natiivia tapaa lausuu, sen parempana kielitaitoa pidetään, vaikka muuten sanavarasto olisi suppea. Onhan se niin, että joku kiinalainen puhumassa suomea aksentilla kuulostaa usein paljon huonommalta, vaikka puhe tulisikin melko sujuvasti, kun aksentti on niin outo. Sen sijaan kun joku espanjalainen sanoo muutaman sanan suomeksi, tulee heti sellanen olo, että vau, tuohan osaa, on kiinnostunut jne, vaikka ei osaisi kuin muutaman sanan...
Minä olen muuttanut tänne Italiasta ja suomalaiset hämmästelivät jo hyvin pian miten hyvin osaan suomea. Vaikka en toki alkuvuosina osannut, mutta kielten ääntämyksellisen samantapaisuuden vuoksi en ääntänyt sanoja niin oudosti kuin vaikka suomen kieltä alkuun opetteleva britti. Siksi monet kokivat että osaan suomea todella hyvin, vaikka sanavarasto olikin aika heikko vielä. Asuttuani vuoden täällä joku kommentoi että olenko Turun suunnalta, kun sanojen painotus on enemmän sanan keskellä kuin alussa kuten muualla ;-)
olen joskus kuunnellut Roomassa sillai puolinukuksissa italiaa, ja se on kuulostanut ihan suomelta mutta väärillä sanoilla :). Ei uskoisi.
Niin ja tuo come/cum. Voi toi Forvo olla oikeassa ja come lausutaan k?m ja cum lausutaan ?k?m? Koska mitä nyt oon yrittänyt kuunnella erilaisia ääntämyksiä noista nauhoitteista (eri sivustoilla), niin en kuule mitään eroa! Vaikka tuo ?-vokaali on siis sama kuin a sanassa about tai u sanassa supply, eli suomalaisittain cum pitäisi lausua enemmän kuin khöm ja come kuin kam. Mutta tätä eroa en ole mistään noista äänitteistä kuullut.
sanapaino on aina sama, englannin kielessä taas dynaaminen (ts. pääpaino riippuu sanasta). Monille on vaikeaa mukautua sellaisiin ilmiöihin, joita omassa kielessä ei ole.
Miten se riippuu sanasta. Anna esimerkki
Aikoinaan opettelin, mutta kun en enää tarvitse...
Saksassa olen saanut paljon kehuja saksan ääntämisestäni verrattuna ruotsalaisiin ja etenkin jenkkeihin, että jotain hyvääkin meissä :j
Niin ja tuo come/cum. Voi toi Forvo olla oikeassa ja come lausutaan k?m ja cum lausutaan ?k?m? Koska mitä nyt oon yrittänyt kuunnella erilaisia ääntämyksiä noista nauhoitteista (eri sivustoilla), niin en kuule mitään eroa! Vaikka tuo ?-vokaali on siis sama kuin a sanassa about tai u sanassa supply, eli suomalaisittain cum pitäisi lausua enemmän kuin khöm ja come kuin kam. Mutta tätä eroa en ole mistään noista äänitteistä kuullut.
ja kyllä nuo sanat ihan samalla tavalla äännetään käytännössä. Sanan cum ääntäminen 'khöm' kuulostaa täysin vieraalta.
Asuinseudullani oli myös slangimerkityksenä tunnettu tuo jonkun mainitsema 'to cum'=tulla, ejakuloida. Eli cumming (äännettynä 'kamming') tarkoittaisi jotain ihan muuta kuin paikalle tulemista.
sanapaino on aina sama, englannin kielessä taas dynaaminen (ts. pääpaino riippuu sanasta). Monille on vaikeaa mukautua sellaisiin ilmiöihin, joita omassa kielessä ei ole.
Miten se riippuu sanasta. Anna esimerkki
Täällä niitä esimerkkejä on ollut vaikka kuinka. Suomessahan on, tiettyjä murteita lukuun ottamatta, jokaisen sanan paino ensimmäisellä tavulla. Mutta englannin kielessä se voi olla millä tavulla tahansa, ja on sanakohtaisesti opetletava missä se on. Esim.
- thermometer ei ole TÖÖmoomiitöö vaan töMOmitö
- technology ei ole TECHnoolodzii vaan techNOlodzi
- development ei ole DIIveloupment vaan diVElopment
sanapaino on aina sama, englannin kielessä taas dynaaminen (ts. pääpaino riippuu sanasta). Monille on vaikeaa mukautua sellaisiin ilmiöihin, joita omassa kielessä ei ole.
Miten se riippuu sanasta. Anna esimerkkiTäällä niitä esimerkkejä on ollut vaikka kuinka. Suomessahan on, tiettyjä murteita lukuun ottamatta, jokaisen sanan paino ensimmäisellä tavulla. Mutta englannin kielessä se voi olla millä tavulla tahansa, ja on sanakohtaisesti opetletava missä se on. Esim.
- thermometer ei ole TÖÖmoomiitöö vaan töMOmitö
- technology ei ole TECHnoolodzii vaan techNOlodzi
- development ei ole DIIveloupment vaan diVElopment
Kaikissa paino samassa paikassa
Täällä niitä esimerkkejä on ollut vaikka kuinka. Suomessahan on, tiettyjä murteita lukuun ottamatta, jokaisen sanan paino ensimmäisellä tavulla. Mutta englannin kielessä se voi olla millä tavulla tahansa, ja on sanakohtaisesti opetletava missä se on. Esim.
- thermometer ei ole TÖÖmoomiitöö vaan töMOmitö
- technology ei ole TECHnoolodzii vaan techNOlodzi
- development ei ole DIIveloupment vaan diVElopment
Kaikissa paino samassa paikassa
Mutta sehän ei ole mikään yleissääntö englannin kielessä. Esim. sanassa cumbersome paino on ensimmäisellä tavulla CAMbösam. Joissain sanoissa se on toiseksiviimeisellä kuten benevolent beneVOUlent. Oikeasti se on sanakohtaisesti opeteltava missä paino on, ei voi luottaa että se on aina vaikka toisella tavulla, tai toiseksiviimeisellä, tai ensimmäisellä.
Täällä niitä esimerkkejä on ollut vaikka kuinka. Suomessahan on, tiettyjä murteita lukuun ottamatta, jokaisen sanan paino ensimmäisellä tavulla. Mutta englannin kielessä se voi olla millä tavulla tahansa, ja on sanakohtaisesti opetletava missä se on. Esim.
- thermometer ei ole TÖÖmoomiitöö vaan töMOmitö
- technology ei ole TECHnoolodzii vaan techNOlodzi
- development ei ole DIIveloupment vaan diVElopment
Kaikissa paino samassa paikassa
Mutta sehän ei ole mikään yleissääntö englannin kielessä. Esim. sanassa cumbersome paino on ensimmäisellä tavulla CAMbösam. Joissain sanoissa se on toiseksiviimeisellä kuten benevolent beneVOUlent. Oikeasti se on sanakohtaisesti opeteltava missä paino on, ei voi luottaa että se on aina vaikka toisella tavulla, tai toiseksiviimeisellä, tai ensimmäisellä.
Ei sitä tarvii ulkoa opetella jokaisen sanan ääntämystä, kyllä siihen sääntöjä on! Opeteltiin enkun kurssilla vaikka miten monta eri juttua, liittyi siihen montako tavua on ja mitä kirjaimia, mihin kirjaimiin sana päättyy. Ei se summanmutikkaista ole :D
ihan helppoo, ei tarvitse olla amiriikan perseennuolija