Onko Suomi hyvä paikka lapsiperheille?

Ei ole tähän asti ollut mahdollista es. kodinhoidontukeen. Vasta nyt tulee mahdollisuus siihen joissain kunnissa(ei läheskään kaikissa).

Päiväkodissa ei lasta saa pitää kuin 3 h/päivä jos on työtön tai vanhempailomalla.

Äitiyshuollosta sen verran et minun läänissäni tehdään vain rakenne ultra. Lääkärin tarkastuksia ei ole (ellei tule ongelmia raskaudessa), ei minkäänlaista synnytystapa-arviota.

Ruotsin perusterveydenhuollosta puhumattakaan...Se toimii (ainakin pienimmillä paikkakunnilla) tosi huonosti.

Et on täälläkin paljon epäkohtia!



T.ruotsalainen

Päiväkodin työntekijöillä on yliopistotutkinto, he opiskelevat kasvatustieteitä ja varhaiskasvatusta. Päiväkodeissa on maukas ruoka sekä paljon aktiviteetteja, retkiä ym.

Vierailija:

että se on tasokasta? Kerro lähde ja mittarit.

Niin ja äitiysavustuspakkauksia meillä ei saa! Minua harmittaa eniten se, että ei ole mahdollisuutta saada kotihoidontukea:( Minun kunnassani sosiaalidemokraatit ovat vallalla ja ovat jo suoraan ilmoittaneet, että tässä kunnassa ei kotihoidontukea saada eikä tulla saamaan. Surkeeta!

on liian vähän henkilökuntaa, liian lyhyissä työsuhteissa ja epäpäteviä sijaisia on liikaa. Korkeakoulutus ei auta, jos työsuhde kestää kaksi kuukautta ja pitäisi tehdä jatkuvasti kolmen (korkeakoulukoulutetun) ihmisen työt. Lain kohta joka määrittää oikean aikuinen/lapsi-suhteen on epäselvä ja sallii porsaanreiät ja keplottelun.



Ja ruoka on kilpailutettu eli sitä ostetaan sieltä kuka sen halvimmalla tuottaa. Ei sieltä missä se on tasokkainta.



Päiväkotirakennuksissa on erittäin paljon home- ja muita kunto-ongelmia, eikä niihin auta ruoka tai korkeakoulututkinto.

eli saatte kyllä ainakin saman rahan, mutta nopeammalla tempolla.



Ja työelämässä pienten lasten vanhemmilla on erittäin hyvät mahdollisuudet tehdä osa-aikatyötä.



Ja se äitiyspakkaus nyt on naurettava. Samat kamat saat muutamalla kympillä itsekin.

Perustelepa SINÄ miksi Suomi ei ole hyvä paikka lapsiperheille.

Ahkeria, nuoria, lapsista pitäviä tyttöjä ja tosi kivoja ovat olleet. Kun asuimme USA:ssa niin siellä esim. kaikki koulunjälkeinen toiminta (kouun mentiin 5-vuotiaana) tapahtui vapaaehtoisvoimin, ei kyselty onko koulutusta tai lasten kanssa työstä kokemusta.

Ruoka on ehkä kilpailutettu, mutta on hyvää silti. Ja kilpailutus tuli EU:n myötä, kaikissa EU-maissa on sama juttu.

En tiedä homeongelmista, emme ole niitä kohdanneet eivätkä tuttumekaan, mutta varmasti jossain on, mutta ei se poista sitä tosiasiaa, että suomalainen päivähoito on silti yleisesti ottaen tasokasta.

Vierailija:

on liian vähän henkilökuntaa, liian lyhyissä työsuhteissa ja epäpäteviä sijaisia on liikaa. Korkeakoulutus ei auta, jos työsuhde kestää kaksi kuukautta ja pitäisi tehdä jatkuvasti kolmen (korkeakoulukoulutetun) ihmisen työt. Lain kohta joka määrittää oikean aikuinen/lapsi-suhteen on epäselvä ja sallii porsaanreiät ja keplottelun.

Ja ruoka on kilpailutettu eli sitä ostetaan sieltä kuka sen halvimmalla tuottaa. Ei sieltä missä se on tasokkainta.

Päiväkotirakennuksissa on erittäin paljon home- ja muita kunto-ongelmia, eikä niihin auta ruoka tai korkeakoulututkinto.

Olisi kiva tietää puhutko kokemuksesta vai oletuksista.

että päivähoidon laatu perustuu nimeomaan korkeakoulutettuihin hoitajiin, perusteelta putoaa pohja, jos hoitajat ovat niitä kouluttamattomia sijaisia pätkätöissä. Vai mitä?



Ja jos kerrotaan, että ruoka on tasokasta, sekään peruste ei päde, kun se ei suinkaan ole sen ruoan kriteeri, vaan kilpailutettu hinta. Vai mitä?



Päiväkotien homeongelmista löytyy tietoa ihan kuntien sivuilta. Esimerkiksi valtuustojen kokouspöytäkirjoista paljastuu se missä mennään. Katso sieltä esimerkiksi oman kuntasi tilanne.

j asuurin osa hoitajista päiväkdeissa on ammattitaitoisia ja koulutettuja.

30

Toisaalta siellä on päivähoito tosi huonossa jamassa, mutta toisaalta taas siellä elää hyvin yhdellä palkalla...toisaalta ja toisaalta niin. On kuitenkin hyvä huomata ettei Suomi ole kaikessa ykkönen. Erilaisten pilipali-100 egen pikkurahojen sijaista voisi lapsiperheiden verotusta tarkastella kokonaisvaltaisesti. Ja kehittää järkevää asuntopolitiikkaa, niin ettei lapsiperheet joudu ikuiseen velkahelvettiin.

Keniassa asuimme kuin ensimmäinen syntyi, muutimme sveitsiin kun oli kuukausi toisen syntymään, eka oli 2v2kk. Suomeen tulimme 2v sitten, kun kolmas ilmoitteli tulostaa, vanhin silloin 5v.



Keniassa rahalla saa saman palvelun kuin täällä Suomessakin ja brittiläiseen tapaan lääkäri kävi kotona. Rokotukset saa jos haluaa ja maksaa. Sveitsissä olimme myös täysin yksityisen lääkäriaseman asiakkaita, joten julkisesta huollosta ei kokemuksia.



Ja sitten Suomi. Ei mielestäni poikkea ainakaan edukseen terveydenhuollossa. Pakkosynnytys tehdassalissa, se jäi mielikuvaksi. Neuvolassa pistetään piikit ja sitten kysyttäessä sanotaan, mitä pistettiin. Yksityistä neuvola-palvelua ei täällä edes tunneta. Yhteiskunta sekaantuu liikaa vauvaikäisen hoitamiseen.



Kenia oli turvallinen, Narobin esikaupunkialueella oli kiva olla, lapset saivat juosta vapaasti kaupunginosassamme ja muutenkin näistä paikoista Keniaan haluaisin takaisin lapsentekoon ja kasvatukseen. Toki alueemme oli ulkomaalaisten " reservi" , mutta se ilmapiiri ja sivistynyt yhteisö ympärillä, niitä todella kaipaan, samoin kuin sitä ihanaa lämpöä, varsinkin näinä kylminä sadepäivinä.



Sveitsissä Bernissä ihana paikka, mutta vilkas kauppakeskus vieressä rajoitti lasten ulkonaoloa vapaasti, aina piti olla itse mukana. Myös vanhemman kerho oli samaa tasoa kuin suomessa.



En pitäisi suomea ylivertaisena lapsipaikkana, eletään ja kasvatetaan sitä muuallakin, älykkäitäkin lapsia, ja terveitä, ja varallisuudesta riippumatta. Toki isänmaallisuus kultaa oman maan, mutta järkevästi ajatellen muitakin kasvatuspaikkoja on, minun kaipuu jäi Keniaan.

päiväkodin ruokaa?



Ja kyllä nyt kuka tollo tahansa tajuaa, että jos hinta ratkaisee aina, laatu kärsii vääjäämättä. Ihan on talouden perustotuuksia.



Varsinkin vielä jos se ostajapuoli ei piittaa laadusta (ja miksi kunnan päättäjät piittaisivat, tosiasiahan on, ettei heissä edes juuri ole pienten lasten vanhempia) ja vanhemmat hokee vaan mantraa: Suomessa on laadukas päivähoito.



Ja miten se hoitajien koulutus liittyy tähän ruoan kilpailutukseen??

Jos on vakituinen työpaikka. Jos ei ole ei tuostakaan ole mitään hyötyä. Tiesitkö muuten 30 että tuosta vanheimpainlomasta 90 päivää on tosi matalaa korvausta. Ennen niiltä 90 päivältä maksettiin 60 kr (n.6 euroo)/päivä. Nykyään ovat ovat onneksi nostaneet tuota summaa.

Äitiysloma riittää siihen asti kun lapsi on päälle yksi-vee kunnon tuella. Sen jälkeen vain lapset kiltisti päiväkotiin. Musta on karua jättää niin pienenä. Mielummin häviäisin vaikka rahassa, jos olisi mahdollisuus olla lasten kanssa kotona pidempään.

26

Tavallinen kenialainen ei todellakaan elä noin. Tavallinen kenialainen ei käy ulkomaalaisten elitistikouluja eikä saa tuollaista lääkäripalvelua, puhumattakaan asuinalueesta.



Mielestäni näissä maavertailuissa pitää ottaa huomioon se miten ns. " tavallinen kansa" elää, ei niin, että miten joku expatperhe elää.



Nairobi on muuten huomattavasti vaarallisempi kaupunki kuin vaikkapa Helsinki. Mutta tehän elittekin vartioidussa rikkaiden ulkomaalaisten alueella.

Kouluun mennään täällä 3 vuotiaana. Yksi opettaja, parikymmentä oppilasta. Välitunneilla kaksi valvojaa, toista sataa oppilasta. Omat eväät mukaan. Vanhempien pitää kustantaa kirjat, askarteluvälineet, muovailuvahat yms.

Päiväkodissa lapset nukkuvat päiväunet omissa rattaissaan, omat eväät mukaan. Pihat ovat usein onnettoman pieniä ja pelkästään asfalttipinnotteisia.



Kyllä minun käsitykseni mukaan Suomessa päiväkotien taso on ihan huippua. Minulla on täällä paljon suomalaisia tuttuja, joilla lapset ovat olleet niin suomalaisessa kuin täkäläisessäkin päiväkodissa, ja kyllä kaikki sanovat, että Suomi vie voiton.

Pidäpä tauko keskustelusta ja netistä.

USA:ssa pitää olla vakuutukset kunnossa (tai hitosti käteistä) jos sattuu sairastumaan. Suomessa kaikki hoidetaan perheen taloudellisesta tilanteesta huolimatta ja kalliit hoidot (esim. syöpähoidot)menee suoraan kunnan maksettavaksi.



USA:ssa paremmat koulut maksaa, ja korkeakoulutus sitten vasta maksaakin, jos ei ole tosi lahjakas. Suomessa koulutus on kaikille ilmaista ja kansainvälisesti tasokasta.



USA:ssa ei monin paikoin voi päästä lapsia yksin ulos, tai antaa esim. kävellä lyhyttä matkaa kouluun.



Suomessa siis pääpiirteittään toimii niin että palvelut on ilmaisia tai lähes ilmaisia ja kun olet sitten kouluttautunut ja alat ansaitsemaan niin maksat käyttämäsi palvelut veroina takaisin. USA:ssa kaikki pitää maksaa ensin ja sitten vasta voi saada jotain. Suomessa siksi köyhimmänkin perheen lapsi voi kouluttautua vaikka lääkäriksi tai juristiksi, koska kaikilla on samat lähtökohdat.

Vierailija:

Pidäpä tauko keskustelusta ja netistä.