Onneksi mulla on ydinperhe eikä uusperhe

Totuus on, että kaikki naiset eivät löydä uutta miestä erottuaan.

Joopa joo ydin perheen lapsilla ei ole ongelmia niinkö? Jos vanhemmat yhdessä vaan lasten takia riitelee kokoajan niin sehän se lapsille on hyvä, kaikkien on paha olla kotona. Lapset sopeutuu jos vanhemmat sopeutuu ja uskoo tulevaisuuteen. Vanhempien tehtävä on luoda lapseen uskoa että kaikki selviää ja tapahtui mitä tahansa niin heistä huolehditaan, Itse yritin pitää väkisin perheydilliä yhdessä ja olin onneton, meillä teinit sanoi että eivät halua muuta kun onnelliset vanhemmat, ja nyt olemme eronneet molemmilla uusi elämä, pienin tällä hetkellä 5v ja isot täyttää 18 vuotta. Lapset käy isällä säännöllisesti ja lapset saavat viettää aikaa onnellisten vanhempien kanssa. Kaikissa perheissä on ongelmia, kyllä äidillä ja isälläkin on oikeus onneen!! Elämä ei ole ruusuilla tanssimista ja kyllä minä toivon että omat lapset etsiivät sen onnen. Lapset ovat tasapainoisia jos heillä on tasapainoiset vamhemmat. Ja turha pumpulissa eläminen luo tämän päivän nuorten ongelmat ei mikään uusioperhe, nekin voivat jopa olla onnellisia ne ihmiset jotka elävät siinä niin kirotussa uusioperheessä. Meillä on lapsilla neljä aikuista tukena elämässä ovat onnekkaita!! Ja muuten olen ollut tukiperheenä nuorille sekä pienille "erityislapsille". Ja ne nuoret jotka meillä ovat sijoitus paikkaa odottaneet ovat kaikki olleet Ydinperheen lapsia!!

Sanopa muuta, ap. Ja kyllä lapsetkin siitä on kiittäneet ja kiittävät. Loppujen lopuksi aika paljon voi tehdä sen puolesta itse, että asioilla olisi hyvä mahdollisuus onnistua. Toki myös tuuria tarvitaan.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2013 klo 12:40"]

Ette voi yleistää, että kaikki voi huonosti. En kuolemaksenikaan ymmärrä, miten meidän yhteiset (8 ja 10v.) voisivat huonosti. He elävät äidin ja isän kanssa onnellista perhe-elämää. Toisaalta he ovat myös uusperheen lapsia, vaikkei se heidän elämäänsä mitenkään vaikuta. Heillä on sisarus, joka tulee ja menee. He eivät luovu mistään tuon sisaruksen takia vaan kaikki on bonusta.

[/quote]

Ei voi yleistää, että kaikki uusperheelliset voivat huonosti. Ei voikaan. Mutta tilastojen mukaan keskimäärin ero/uusperheiden lapsilla menee selkeästi huonommin kuin ydinperheiden lapsilla.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2013 klo 13:35"]

Tänään taas saanut lukea niin ihania juttuja uusperheen elämästä :DDDD

[/quote]

Täähän se oli minunkin unelma. :) Kyllä mä mieluiten olisin lapseni isän kanssa yhdessä, JOS lapseni isä olisi nykyinen mieheni. :P Valitettavasti oma näkemys lapsiperheen arjesta erosi aika lailla lapseni isän näkemyksestä, ja alkoholi oli se mikä meidän ydinperheen erotti. Mutta jos olisin lapseton, niin en tietenkään haaveilisi uusioperheestä vaan ikuisesta onnesta lasten isän kanssa. :)

Mutta ymmärrän aloittajaa, ole onnellinen että teillä on onnellinen ydinperhe, niitä on nykyisin entistä harvemmassa ja saat syystäkin olla ylpeä!! Tsemppii ja hyvää kesää. <3

Mä ainakaan en voinut meidän erollemme mitään kun mies sairastui mielenterveysongelmiin, joita ei voinut mitenkään ennalta ehkäistä tai tietää. Meillä oli melkein 20 onnellista aviovuotta ennen miehen sairastumista. Ero oli ainoa vaihtoehto kun kumppanin luonne muuttui pysyvästi täysin arvaamattomaksi ja väkivaltaiseksi. Oman kokemuksen vuoksi en ymmärrä näitä eronneita syyllistäviä ketjuja, on tilanteita joissa ero IHAN OIKEASTI on ainoa vaihtoehto.

Minä en ole eroni jälkeen enää tapaillut miehiä vaikka erosta on kohta 7 vuotta. Jos kuitenkin joskus vielä tapaisin jonkun, niin en pitäisi mahdottomana tilannetta että tuolla "jollakin" olisi myös lapsia. Mutta luultavasti olen loppuelämäni mieluummin ilman kumppania kuin lähden säätämään jonkun uuden kanssa.

Mä en ymmärrä miksei ihminen saa olla aidon onnellinen ja ylpeä ydinperheestään! Hirvee molotus alkaa heti kun joku iloitsee onnestaan. Iloa pitää saada toitottaa, paskaa on tässä maailmassa ihan liikaa. Hyvä aloittaja, olen iloinen puolestasi. <3

T. uusperheellinen

minä olen myös onnellinen ydinperheestä. ei siitä uusperheellisten tarvitse suuttua. itse olen sen verran laiska ja mukavuudenhaluinen että en jaksaisi hoitaa toisen lapsia, enkä mitään säätämistä exien kanssa. ja eiköhän lapsille ja lapsenlapsillekin ole kuitenkin mukavinta että isä ja äiti asuvat yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 13:07"]

Mä ainakaan en voinut meidän erollemme mitään kun mies sairastui mielenterveysongelmiin, joita ei voinut mitenkään ennalta ehkäistä tai tietää. Meillä oli melkein 20 onnellista aviovuotta ennen miehen sairastumista. Ero oli ainoa vaihtoehto kun kumppanin luonne muuttui pysyvästi täysin arvaamattomaksi ja väkivaltaiseksi. Oman kokemuksen vuoksi en ymmärrä näitä eronneita syyllistäviä ketjuja, on tilanteita joissa ero IHAN OIKEASTI on ainoa vaihtoehto.

Minä en ole eroni jälkeen enää tapaillut miehiä vaikka erosta on kohta 7 vuotta. Jos kuitenkin joskus vielä tapaisin jonkun, niin en pitäisi mahdottomana tilannetta että tuolla "jollakin" olisi myös lapsia. Mutta luultavasti olen loppuelämäni mieluummin ilman kumppania kuin lähden säätämään jonkun uuden kanssa.

[/quote]

Jotkut on ilmeisesti luotuja epäonnistumaan :D

t. tervejärkisen miehen vaimo ja ydinperheellinen jo 30 vuotta

Luojan kiitos minulla on uusperhe, eikä ydinperhettä. Onneksi ei tarvitse enää väistellä miehen nyrkkejä, saatikka uskoa, ettei se enää pettäis. Naapurin rouva on mulle kateellinen, kun uskalsin jättää pettäjämiehen. Itse elää pettäjän kanssa, eikä uskalla lähteä.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 13:17"]

minä olen myös onnellinen ydinperheestä. ei siitä uusperheellisten tarvitse suuttua. itse olen sen verran laiska ja mukavuudenhaluinen että en jaksaisi hoitaa toisen lapsia, enkä mitään säätämistä exien kanssa. ja eiköhän lapsille ja lapsenlapsillekin ole kuitenkin mukavinta että isä ja äiti asuvat yhdessä.

[/quote]

No nimenomaan. Uskon että monen uusperheellisen ilkeän kommentin taustalla on ihan puhdas kateus SIITÄ ETTEI ITSE SAANUT YDINPERHETTÄ. Ihan turha sotkea tähän ketjuun että miksi olet uusperheellinen, ei se liity mihinkään, ei ainakaan siihen aloittajan onneen ydinperheestään. Olen ite uusperheellinen mutta tietenkin ihannetilanne olisi se ydinperhe. Se ei vaan multa onnistunut, mutta iloitsen heidän puolestaan keiltä se onnistuu.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 13:42"]

[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 13:17"]

minä olen myös onnellinen ydinperheestä. ei siitä uusperheellisten tarvitse suuttua. itse olen sen verran laiska ja mukavuudenhaluinen että en jaksaisi hoitaa toisen lapsia, enkä mitään säätämistä exien kanssa. ja eiköhän lapsille ja lapsenlapsillekin ole kuitenkin mukavinta että isä ja äiti asuvat yhdessä.

[/quote]

No nimenomaan. Uskon että monen uusperheellisen ilkeän kommentin taustalla on ihan puhdas kateus SIITÄ ETTEI ITSE SAANUT YDINPERHETTÄ. Ihan turha sotkea tähän ketjuun että miksi olet uusperheellinen, ei se liity mihinkään, ei ainakaan siihen aloittajan onneen ydinperheestään. Olen ite uusperheellinen mutta tietenkin ihannetilanne olisi se ydinperhe. Se ei vaan multa onnistunut, mutta iloitsen heidän puolestaan keiltä se onnistuu.

[/quote]

En tarkoittanut siis että sinä (ketä lainasin) sotket mitään vaan kun jotkut uusperheelliset PUOLUSTAUTUU, hei haloo ketään ei ole täällä syytetty, oltu vaan onnellisia siitä että saa olla ydinperheessä. :)

Minullakin on ydinperhe ja niin oli lapsuudenkodissanikin, mutta koko lapsuuteni ja nuoruuteni toivoin hartaasti, että vanhempani eroaisivat ja tulisi loppu kotonamme vallinneelle henkiselle ja fyysiselle väkivallalle :(

Ei todellakaan voi sanoa, että ydinperhe olisi aina ja automaattisesti paras ratkaisu.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2013 klo 14:46"]

Uusioperhe tuntuu aika vieraalta ajatukselta. Ja todellakin kun lukee näitä juttuja täältä, olen todella onnellinen ihanasta perheestämme ja siitä, että vanhempani elivät yhdessä kuolemaansa saakka.

Vai eroperheestä? Oliko lapsuutesi onnellinen?Jokainen meistä tietenkin toivoo, että oma parisuhde ja liitto kantaisi läpi elämän. Aina ei käy niin. Toivotan sinulle uudeksi vuodeksi henkistä kehitystä ja syvempää ymmärrystä elämästä. Et turhaan miettisi tällaisia vaan keskittäisit ajatuksesi johonkin muuhun kuin muiden tilanteen ilkkumiseen.

 

Minäkin olen onnellinen ydinperheestäni :)

[quote author="Vierailija" time="01.01.2013 klo 14:17"]

Ëtte mitään tai korkeintaan itsellenne paremman olon. Ap:n kaltaisten arvostelu kumpuaa jostakin muusta kuin mielipiteestä. Omasta pahasta olosta. Tehkää sitten jotakin uusperheiden hyväksi. Hyvä olisi myös muistaa, että tämä keskustelupalsta on negatiivisuutta täynnä eikä edusta todellisuutta sellaisenaan. Todellisuus on paljon pahempi ja paljon parempi kuin täältä voi lukea.

[/quote] 

Tuossa on teidän omaa syyllisyyttä vain reippaasti. Ap;llä on oikeus mielipiteeseensä. Ei se ole kuin mielipide! Mistä tuollainen herkkänahkaisuus?

Kyllä ap on arvottanut asian ihan oikein. Aikakautemme osattomimmat lapset löytyvät uusperheistä. Lisääntymistä ei kai voi kieltää, mutta tämä nykyinen lisääntymiskulttuuri, jossa lapsia tehdään useampien kanssa, joutaisi äkkiä moraalisen tuomion alle. Näin tuskin kuitenkaan tulee käymään, vallitsevat arvot tukevat sataprosenttisesti aikuisten oikeutta "onneen". Toivoisin kuitenkin edes asiantuntijoiden puhuvan siitä kuinka lasten asiat näissä uusioviritelmissä oikein on ja puhuvan vielä ihan oikeilla nimillä. Kuitenkin lastensuojelujärjestöjä myöten asiasta vaietaan tai hyssytellen vähätellään. Pahimmassa tapuksessa lapset esitetään vaikeina ja sopeutumattomana niin kuin "tarkkanäköiset" äitipuolet ovat ilmoittaneet ja havainnoineet. Demonien lisäksi lapsilla on diagnosoitu mm. oidipuskompleksia. Näistä diagnooseista taas seuraa lisää Eerikoita... En nyt haluaisi äitipuolia tykittää myyteillä, vaan estää lapsipuolten joutumista vallitsevien lapsimyyttien kuolonuhreiksi. Suurimmassa vastuussa lapsesta on mielestäni sekä juridisesti että moraalisesti lapsen oma vanhempi, oli se sitten isä tai äiti. Vetoankin teihin: älkää tehkö lapsia jos parisuhteilu on teille järjestyksessä ensimmäinen. Pliis.

Miehen lapset sitä ja tätä, miehen ex-vaimo sitä ja tätä ja jäkä, jäkä, jäkä.

Lapset oireilee ja äitipuoli haukkuu...

että pelkkä ydinperheessä eläminen ei takaa sydämen sivistystä ja hyvää itsetuntoa.

Ei ole Ap tärkeintä onko perhe ydin vai uussellainen vaan perheen keskinäinen hyvä olo, onnellisuus ja sen jälkeläisilleen välittämät arvot. Sinulta kaunis käytös ja hyvät arvot ovat ainakin menneet ohi korvien.

jossa kerroin uusperheemme onnellisesta elämästä. Ketju avattiin n. 30 kertaa ja vastauksia ketjuun tuli pyöreä nolla. Niin paljon teitä kiinnostaa jonkun tyttyväinenn elämä. Mutta kun joku valittaa, niin sehän kiinnostaa.

Miksi tänne kukaan kirjoittelisi hyvästä uusperhe-elämästä, kun ei se kuitenkaan ketään kiinnosta?

kun olen monessakin ketjussa kertonut toimivasta uusperheestämme, jollaisessa olen itsekin kasvanut, niin kukaan ei kommentoi sitä mitenkään, jatketaan vaan voivottelua kun ne uusperheet on niiiiiiiiiiiiiiiiiiin kauheita..

tsekkyydestä ne erotkin yleensä kumpuaa. Ero tuo aina pahaa oloa. Myöntäisitte edes sen. Mutta ei.

Meidän ero johtui miehen itsekkyydestä. Olisin halunnut vielä yrittää yhdessä, mutta kun sitä toista ei voi pakottaa. Oli löytänyt uuden rouvan, vanha perhe sai jäädä.

Nyt on mulla uusi mies ja ole todellakin onnellinen perheestäni. Sen verran tosiaan oli pahaa oloa jossain vaiheessa, kun kahden alle kouluikäisen kanssa jäin yksin. Mut hei, oma vika ja sulle ei koskaan vois käydä niin koska olet niin ihana.

Yleensä en jaksa provosoitua näistä "kyllä nykyään erotaan liian helposti" hokijoista, mut nyt tekis mieli sanoa vaan että HV.

Silti en välitä miehen lapsista. Mielestäni olemme kuitenkin aika onnellinen uusperhe. Ei tässä mitään riitoja ole ja miehen lapset viihtyy meillä. Täytyy silti rehellisesti sanoa, että jos en ikinä enää näkisi lapsia, niin surisin sitä tasan yhtä paljon kuin työkavereiden menettämistä työpaikanvaihdon yhteydessä. Itseasiassa hyvää työkaveria surisi enemmän. Unohdan enimmäkseen, että miehellä on edes lapsia. Meillä on tämä oma pieni perhe tässä, johon ei ajatustasolla miehen lapset edes kuulu.

Samaa asiaa joskus jos ikinä miehesi päättää pettää ja avioliittosi sujuu päin persettä

Siinä vaiheessa meilläkin ovat lapset omillaan, lähes aikuisia kun jo tähän saakka on selvitty.

Mutta ei tämä näin perusperheessäkään aina ruusuilla tanssimista ole. Ehkä kuitenkin ongelmat ovat "omia" ja tavallaan itse tehtyjä ja omia valintoja, kun koskevat omaa puolisoa ja yhteisiä lapsia.