Onneksi mulla on ydinperhe eikä uusperhe

Samaa asiaa joskus jos ikinä miehesi päättää pettää ja avioliittosi sujuu päin persettä

matkaan jolla jo lapset jonkun toisen kanssa-

Samaa asiaa joskus jos ikinä miehesi päättää pettää ja avioliittosi sujuu päin persettä

Mutta hyvä että saat tollasesta tyydytyksen.Mä elän uusioperheessä ja päivääkään en vaihtais pois.Mulla näin paljon parempi olla kun oli siinä ydinperheessä

Vai eroperheestä? Oliko lapsuutesi onnellinen?Jokainen meistä tietenkin toivoo, että oma parisuhde ja liitto kantaisi läpi elämän. Aina ei käy niin. Toivotan sinulle uudeksi vuodeksi henkistä kehitystä ja syvempää ymmärrystä elämästä. Et turhaan miettisi tällaisia vaan keskittäisit ajatuksesi johonkin muuhun kuin muiden tilanteen ilkkumiseen.

Vai eroperheestä? Oliko lapsuutesi onnellinen?Jokainen meistä tietenkin toivoo, että oma parisuhde ja liitto kantaisi läpi elämän. Aina ei käy niin. Toivotan sinulle uudeksi vuodeksi henkistä kehitystä ja syvempää ymmärrystä elämästä. Et turhaan miettisi tällaisia vaan keskittäisit ajatuksesi johonkin muuhun kuin muiden tilanteen ilkkumiseen.

Olen kyllä ennenkin miettinyt, että kuka muka edes voi rakastaa puolisonsa "aiempia" lapsia kuin omiaan. Kaikissa uusperheissä tuntuu olevan enemmän tai vähemmän ongelmia. Mun mieskin on uusperheestä, eikä sellaista kuviota ainakaan omille lapsilleen soisi. Se on rangaistus kaikille osapuolille.



En ole kyllä muutenkaan kovin lapsirakas yksilö, omiani rakastan yli kaiken ja veljen lapset on okei, mutta muista en juurikaan välitä. Sen olen luvannut, että omien lapsieni ei tarvitse ainakaan mun takiani ikinä asua uusperheessä.

Samaa asiaa joskus jos ikinä miehesi päättää pettää ja avioliittosi sujuu päin persettä

Pettäköön rauhassa. Ei tässä perheessä muutenkaa eletä raamatunmallin mukaan.

Ja jos se ero tulee... Ei ensinmäiseksi tarvita uutta asustetta ja minun egoni ei mahdu samaan asuntoon miehen kanssa, jolla on lapsia.

Akat itkee täällä onnetonta uusperhe-elämäänsä, se on ok. Mutta jos sanoo muuta, se on ilkkumista ja väärin. Minusta se on mielipide, jonka saa sanoa.

Toivotan sinulle uudeksi vuodeksi henkistä kehitystä ja syvempää ymmärrystä elämästä. Et turhaan miettisi tällaisia vaan keskittäisit ajatuksesi johonkin muuhun kuin muiden tilanteen ilkkumiseen.

viestisi kertovat eniten sinusta kuin mistään muusta. Moni uusperhe on hyvinkin onnellinen. Ethän muodosta mielipidettäsi täältä lukemasi perusteella (ja luethan muutakin kuin av-palstaa). Taidat olla siis itse ero- tai uusperheestä kun ärähdit akattelemaan.

Taidat olla siis itse ero- tai uusperheestä kun ärähdit akattelemaan.

että pelkkä ydinperheessä eläminen ei takaa sydämen sivistystä ja hyvää itsetuntoa.

Ei ole Ap tärkeintä onko perhe ydin vai uussellainen vaan perheen keskinäinen hyvä olo, onnellisuus ja sen jälkeläisilleen välittämät arvot. Sinulta kaunis käytös ja hyvät arvot ovat ainakin menneet ohi korvien.

Johan vastasin, että en ole.

en kyllä enää mene uudestaan naimisiin tai avoliittoon.

Asun yksin tai jo isojen lasten kanssa ja hankin jonkun mukavan treffi ja panokaverin.

mitä paskaa! "Kaunis käytös ja hyvät arvot". Hajoa! Enkä muuten ole AP.

että pelkkä ydinperheessä eläminen ei takaa sydämen sivistystä ja hyvää itsetuntoa.

Ei ole Ap tärkeintä onko perhe ydin vai uussellainen vaan perheen keskinäinen hyvä olo, onnellisuus ja sen jälkeläisilleen välittämät arvot. Sinulta kaunis käytös ja hyvät arvot ovat ainakin menneet ohi korvien.

Johan vastasin, että en ole.

Miehen lapset sitä ja tätä, miehen ex-vaimo sitä ja tätä ja jäkä, jäkä, jäkä.

Lapset oireilee ja äitipuoli haukkuu...

että pelkkä ydinperheessä eläminen ei takaa sydämen sivistystä ja hyvää itsetuntoa.

Ei ole Ap tärkeintä onko perhe ydin vai uussellainen vaan perheen keskinäinen hyvä olo, onnellisuus ja sen jälkeläisilleen välittämät arvot. Sinulta kaunis käytös ja hyvät arvot ovat ainakin menneet ohi korvien.

En ole niin typerä, että kuvittelisin, että kaikissa uusperheissä on ongelmia, mutta toimin ongelmanuorten parissa ja uusperheitä on suurimmalla osalla näistä nuorista. Kertomuksia riittää, ja hassua kyllä, niiden vanhempien jutut ovat pahimpia.



Omassa tuttavapiirissäni esim. yhden uusperheen äiti on todella hyvä äiti omalle lapselleen ja kahdelle yhteiselle lapselle, mutta sille miehensä lapselle ihan kauhea - tajuamatta sitä itse. Kun lapsi näkee isäänsä lähinnä vain lomisin ja käyttäytyy alussa vähän huomionkipeästi, on tämä äiti aivan järkyttynyt, haukkuu ja räksyttää ihan lapsen kuullenkin ja puhuu väheksyvästi ja ikävällä tavalla lapsen luonnevioista. Isä ei sano siihen mitään. Surullista. Itse olen arvostanut tätä naista aina kovasti, koska hän todella on niitä harvoja naisia, jotka ovat todella lapsi- ja perhekeskeisiä hukkaamatta silti omaa itseään ja omia tarpeitaan. Mutta lapsipuolelleen hän on kauhea - suorastaan ilkeä.



Kaiken lisäksi ne ystäväni ja tuttavani, jotka ovat itse ero- ja uusperheistä, eivät tule toimeen äitipuoliensa (ja joskus isäpuoliensa) kanssa, ja nytkin eräs yh:ksi jäänyt eroperheen lapsi on vannonut, ettei ota itselleen uutta puolisoa ennen kuin lapset ovat aikuisia. Eikö tämä jo kerro jotain?



Olen lukenut toimivista uusperheistä, mutta en ole koskaan tavannut yhtäkään, jossa koko perhe voisi hyvin. Joku kärsii aina. Toki jos kyselee vain sen perheen aikuisilta, niin hehän ovat niin täydellisiä kuin vain ikinä voivat olla, mutta sitten siellä on aina se yksi lapsipuoli, jota sorretaan ja joka on "vaikea" ja lapsesta asti "luonnevikainen".

En ole niin typerä, että kuvittelisin, että kaikissa uusperheissä on ongelmia, mutta toimin ongelmanuorten parissa ja uusperheitä on suurimmalla osalla näistä nuorista. Kertomuksia riittää, ja hassua kyllä, niiden vanhempien jutut ovat pahimpia.

Omassa tuttavapiirissäni esim. yhden uusperheen äiti on todella hyvä äiti omalle lapselleen ja kahdelle yhteiselle lapselle, mutta sille miehensä lapselle ihan kauhea - tajuamatta sitä itse. Kun lapsi näkee isäänsä lähinnä vain lomisin ja käyttäytyy alussa vähän huomionkipeästi, on tämä äiti aivan järkyttynyt, haukkuu ja räksyttää ihan lapsen kuullenkin ja puhuu väheksyvästi ja ikävällä tavalla lapsen luonnevioista. Isä ei sano siihen mitään. Surullista. Itse olen arvostanut tätä naista aina kovasti, koska hän todella on niitä harvoja naisia, jotka ovat todella lapsi- ja perhekeskeisiä hukkaamatta silti omaa itseään ja omia tarpeitaan. Mutta lapsipuolelleen hän on kauhea - suorastaan ilkeä.

Kaiken lisäksi ne ystäväni ja tuttavani, jotka ovat itse ero- ja uusperheistä, eivät tule toimeen äitipuoliensa (ja joskus isäpuoliensa) kanssa, ja nytkin eräs yh:ksi jäänyt eroperheen lapsi on vannonut, ettei ota itselleen uutta puolisoa ennen kuin lapset ovat aikuisia. Eikö tämä jo kerro jotain?

Olen lukenut toimivista uusperheistä, mutta en ole koskaan tavannut yhtäkään, jossa koko perhe voisi hyvin. Joku kärsii aina. Toki jos kyselee vain sen perheen aikuisilta, niin hehän ovat niin täydellisiä kuin vain ikinä voivat olla, mutta sitten siellä on aina se yksi lapsipuoli, jota sorretaan ja joka on "vaikea" ja lapsesta asti "luonnevikainen".

Ëtte mitään tai korkeintaan itsellenne paremman olon. Ap:n kaltaisten arvostelu kumpuaa jostakin muusta kuin mielipiteestä. Omasta pahasta olosta. Tehkää sitten jotakin uusperheiden hyväksi. Hyvä olisi myös muistaa, että tämä keskustelupalsta on negatiivisuutta täynnä eikä edusta todellisuutta sellaisenaan. Todellisuus on paljon pahempi ja paljon parempi kuin täältä voi lukea.

Tänään ollut pari aivan karmaisevaa ketjua äitipuolen kirjoittamana.

Ëtte mitään tai korkeintaan itsellenne paremman olon. Ap:n kaltaisten arvostelu kumpuaa jostakin muusta kuin mielipiteestä. Omasta pahasta olosta. Tehkää sitten jotakin uusperheiden hyväksi. Hyvä olisi myös muistaa, että tämä keskustelupalsta on negatiivisuutta täynnä eikä edusta todellisuutta sellaisenaan. Todellisuus on paljon pahempi ja paljon parempi kuin täältä voi lukea.

Menekö soittamaan ovikelloa ja sanon äitipuolelle, että olepas parempi äitipuoli tai ilmoitan sossuun

Tehkää sitten jotakin uusperheiden hyväksi.