Miten joku uskaltaa käyttää lapsenvahtina 14-vuotiasta?

Hoidin itse lapsia -jopa vauvoja- kun olin 11-vuotias. Ja siitä eteenpäin. 80-luvulla Suomen mittapuulla isossa kaupungissa, ei missään 50-luvun maatalousyhteiskunnassa.

Eli riippuu ihan ihmisestä.

[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 23:32"]

Up :D seittemöb vuotta vanha :D

[/quote]Sittenhän ko vahti on jo 21. Hyvin uskaltaisin :)

Itse olin hoitamassa erään opettajani lapsia juuri tuossa iässä. Olin heidän kanssaan jopa öitä, laitoin iltapalat, aamupalat jne. ja lasten vanhemmat olivat siis poissa. 

Tunnen monia aikusia joille en antaisi lapsiani hoitoon...että ei se nyt iästä kiinni ole.

2

Muutin omilleni 16-vuotissyntymäpäivieni tienoilla, eli niin lapsellisia 14-vuotiaat ovat. Kun olin 14 (90-luvulla) ei tuollaisesta vouhkaamisesta ollut puhetta. 

Antaisin kyllä hoitaa lapsiani.

Eli joo vastaus, uskaltaisin jättää

lita: päinvastoin olen tyytyväinen kun vihdoin ollaan siinä tilanteessa, että mun ei aina tartte ottaa lapsia joka paikkaan mukaan.

Opp 7v vanha haha.

Mutta kuitenkin

Itsekin tässä 14v ja tälläkin hetkellä vahtimassa alle 1v ikäistä vauvaa (tirsoilla atm). Vahtinu olen monesti tenavia ja ikinä ei ole sattunut mitään. Kuitenki pääasiassa me 14v ihan vastuuntuntoisia ja hyviä tenavien kanssa ollaan. Ei olla mitään pikkulapsia kuitenkaan itse enää:).

Jos jotain sattuu, osataan tarvittaessa oikein hyvin soittaa lapsen vanhemmalle ja/tai hätänumeroon.

Minä hoidin tuon ikäisenä säännöllisesti tädin lapsia eli serkkujani, taisivat olla jotain 3-5 -vuotiaita. Tai siis lähinnä olin talossa paikalla, kun vanhemmat lähti tanssilavalle, hei hoitivat lasten iltatoimet jne. ensin. Tämä oli ihan normaalia 90-luvulla. 

Onko nyt kesällä jutuista pulaa,  ylläpito?  Nyt nostellaan näitä 2007 vuoden ketjuja koko ajan esille.  Mikäpä siinä, aihehan on aina ajankohtainen.

Mitä jos lapset leikkivät ihan keskenään vaikka jossain lähimetsässä?   Käärme puree?  Osaako ne lapset toimia oikein?  Se teinityttö ehkä osaisi kuitenkin paremmin.   Aina voi sattua asioita.

3-vuotias pikkusiskoni roikkui tuntikausia minun ja kavereideni perässä. Olin silloin 8v. Näin 80-luvulla.

Olen kyllä jälkeenpäin miettinyt, miten kamalaa olisi, jos jotain olisi sattunut. Elinikäinen syyllisyys.

Vanhempani ovat nykyisin ylihysteerisia lastenlastensa suhteen..

Minä jouduin hoitamaan kaksi- ja kolmevuotiaita sisaruksiani ollessani seitsemän. Äiti oli navetassa lypsämässä ja isä metsätöissä. Kukaan ei ihmetellyt.

Ihmeellistä mutinaa. Kyllä pärjättiin.

Nykyään ihmetellään, jos 18-vuotiaalla pojalla on nuha. Missä on äiti, pitää tulla niistämään.

Hoidin 12 v koko kesän 6 h päivässö veljen lapsia. 1,5 v down lapsi ja 3 v toinen normaali vintiö.

Ei ollut edes lankapuhelinta kännykästä puhumattakaan.

Mitään ihmeellistä ei tapahtunut.