Lue keskustelun säännöt.
Mielenterveysongelmaiset pinoon! =)
08.09.2007 |
Diagnoosi/ hoito/ lääkitys??
Ap:lla masennusta, paniikinomaista ahdistuneisuutta, traumaperäistä stressiä sekä depersonalisaatiota/derealisaatiota.
Hoitona terapia sekä lääkitys: Optipar 30 mg, Peratsin 2 mg sekä Opamox tarvittaessa.
Kommentit (136)
Onneksi lapsien myötä helpottanut enkä enää tarvitse täsmälääkkeitä vaan pärjään Panadolilla kun ajoissa otan! Siksi aina varastossa ja mukana!Vierailija:
Jos on niin voitte olla onnellisia! Teillä ei olekkaan mitä sairautta. Ei ole migreenipäänsärkyä, se on vain laiskuutta ja omaa kuvitelmaanne. Katsokaas kun migreenillä, paniikki ja masennus johtuvat osittain samoista syistä. Eli siis jos ei ole masennus mikään sairaus, ei ole migreenikään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
dg: kaksisuuntainen mielialahäiriö
lääkkeet: Deprakine, Cipralex
ja eipä nuita lääkkeitä kovin kannata raskauden aikan syödä jos vain ilmankin mitenkään pärjää..
Kukaan lääkäri ei lopettanut lääkitystäni, lääkkeet eivät vain yksinkertaisesti pysy sisällä. Ketipinoria koitetaan pahimpaan ahdistukseen kuitenkin.
Raskaus ei ole millään lailla suunniteltu, vaan ehkäisy petti. Abortti ei ollut vaihtoehto. Mies on, sekä vahva tukiverkosto, molempien suvun puolesta, sekä hyvä hoitosuhde psykiatrian poliklinikalle. En ole tässä yksin. Hyvissä kantimissa tämä loppujen lopuksi on.
Lääkityksenä Efexor, suosittelen lämpimästi.
En haluaisi lopettaa lääkitystä, kun toimii noin hyvin. Saako sitä jatkaa niin kauan kuin haluaa.
Nyt elämä hymyilee vihdoin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeenä: Efexor depot 75mg
Aiemmin oli Seronil ja sitten Optipar 20mg.
Toi Seronil teki mut ihan zompieksi kaikella tavalla!
Optipar nosti painoa ja vei seksihalut pois kokonaan.
Nyt tämä uusi lääke käytössäni on todella ollut tehokas jo tähän asti.
Alkuun otin samaa lääkettä 37,5mg ja puolikkaan Optiparin. Eilen aloitin nyt sitten nuo vahvemmat.
Ja täytyy sanoa, että seksi taas tuntuu hyvälle ja sain jopa orgasmin PITKÄSTÄ aikaa! Ja meinasin ruveta itkemään silkasta ilosta, mut en viittiny ettei mies säikähdä epäonnistuneensa. =/ =D
Ei masennus ole koskaan tehnyt minua aggressiiviseksi ketään kohtaan. Ei se saa minua tappamaan ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sen enempää ole diagnosoitu kuin että lääkäri sanoi että kyllä toi masennusta on ja määräsi lääkkeen ja kontrollin 1kk päähän (jossa siis lähinnä lääkkeen tehoa yms katsotaan kait?).
Omalla kohdallani en olisi hoitoa varmaan vieläkään hakenut, mutta juuri lapsen takia sen tein!
En halua lapseni elämän menevän pilalle sairauteni vuoksi.
Enkä tosiaan halua olla lööpeissä!
Jokainen joka tänne kirjoittaa lääkityksineen on jo rohkea uskaltaessaan sanoa sen ääneen!! Silloin on jo voiton puolella!! ;)
Tämä on kamala sairaus jota ei toivo kenellekään. Ja on juuri kurjaa että kuitenkin Suomessa (jossa tämä yleisin sairaus) on vielä noinkin paljon niitä ihmisiä, jotka eivät tajua tätä sairautta ja sen vaikutusta ihmiseen!
Kunnes itse siihen sairastuu.
En siksi halua monille edes kertoa tästä sairaudesta, koska ihmisillä on ennakko asenne jo valmiina masentuneista ihmisistä!
Ikävä kyllä. =(
t. 21.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se tuntuu olevan vaan niin helppo vetää kaikki oma saamattomuus ja vetelyys " masennuksen" piikkiin. sillähän siitä.
kyllä meitä " hulluja" piisaa! Minä esim. olen tosi hyvä äiti ja kiva ihminen sairaudesta huolimatta. Samaa ei voi sanoa kaikista " terveistä" :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lääkityksenä Cipramil ja Xanor
-sinulta vastaaja 15 kyselisin Alproxin annostusta ja kauanko olet käyttänyt sitä (Xanor on siis vastaava lääke) - itselläni 1,5 mg-3 mg/vrk ja olen käyttänyt kesäkuusta enkä kyllä selviä ilman vaan paniikki iskee taas ja sitä kautta ahdistus ja masennus (lääkitys on psykiatrin määräämä)
Ja ihan siksi, koska mikään lääke ei ole turvallinen raskausaikana. En halua mitään ylimääräistä kun kasvatan uutta elämää. Läheiseni seuraavat tilannetta ja olen kyllä välillä hermot kireellä isompien lasten kans mut kukapa ei olisi. Aijon kyllä aloittaa synnytyksen jälkeen lääkkeen uudelleen, sillä olin en halua masennukseni uusiutuvan. Elämäntilannekin on muuttunut ja siksi elo ilman lääkkeitä on helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se tuntuu olevan vaan niin helppo vetää kaikki oma saamattomuus ja vetelyys " masennuksen" piikkiin. sillähän siitä.
Sinä et tiedä mistä puhut. Toisaalta, minäkään en tiennyt ennen kuin se osui kohdalle.
Itse en ole koskaan sairastanut kyseistä sairautta mutta seuraan aviopuolisoni sairautta läheltä. Vakava masennus voi oikeasti tappaa, itsemurhaluvut ovat korkeita! Puhumattakaan siitä kaikesta tuskasta mitä se aiheuttaa sairastuneelle ja hänen läheisilleen.
Kaikki masentuneet eivät ole " rappiokansalaisia, alkoholisteja, yms.." Vaan esim. Liian älykkäitä ihmisiä, paljon lukeneita ja itseltään liikaa vaativia tavallisia ihmisiä.
Joo-o.. Meillä Efexor 150mg, Mirtazapin 45mg, Seroquel 200mg, Temestaa tarvittaessa... Ja vakava masennus+psykoottiset piirteet kyseessä.
Sä kun kanssa syöt tota mirtazapinia niin onko se masennus- vai mielialalääke?
Ja mikä näiden lääkkeiden ero on? Olen luullut että on sama asia...
T:23 jolla mirtazapin 30mg/vrk
kannattaisi hieman ottaa asioista selvää ennenkui aukoo päätään ja tekee itsestään idiootin.
se on jännä asia miten ainakin minulla (kaksisuuntainen siis olen) raskaus- ja vauva-aika on ollut sitä kaikista terveintä. muutenkin, kun esim masennus on pahimmillaan, ne viimeiset voimansa saa käytettyä lasta varten ja hänen parhaakseen.
vaikka olenkin joidenkin luokituksen mukaan " hullu" , olen ylpeä itsestäni ja palsestani. hän on todella fiksu ja kehittyy hyvin, kehuja saa kuulla aina muilta (jotka eivät minu tilastani siis mitään tiedä).
teille muillekin MT-potilaille tsemppiä!
saamaton ja vetelä, onneton ja pahimillaan itsemurhan partaalla? millä perustelet väitteesi että masennus ei ole sairaus? miksi sitä sitten diagnosoidaan ja miksi siihen on tehoavia lääkkeitä jos sitä ei ole?
Täysin terveitä ei olekaan ja koko mielenterveysongelman käsite on aika laaja-alainen. Mielenterveysongelmaiset ei välttämättä ole lainkaan laiskoja tai työkyvyttömiä vaan päin vastoin. Itsekin paiskin 12 tuntista työpäivää (opiskelu+2 työtä) monta vuotta, ennen kuin romahdin. Ja romahdus seurasi klassisesti lapsen synnyttyä, en osannut elää muuten kuin suorittamalla.
Nyt yritän opetella elämään rauhallisemmin. Diagnoosi oli ahdistushäiriö ja persoonallisuushäiriö, jälmimmäistä mulla ei kuulemma oikeasti ole vaan halusivat vaan saada mut pitkäkestoiseen terapiaan, jotta tää elämä ei olis loppuun asti yhtä suorittamista ja ylikiltteyttä ja peilaamista.
Mulla on suvussa masennusta, skitsofreniaa ja kaksisuuntaista. Söin vuoden Zoloftia, käyn terapiassa ja.. hui kauhistus..opiskelen opettajaksi! Mut tuntevat yleensä sanoo, että olen yksi viimeisistä ihmisistä, kenellä uskois olevan mielenterveysongelmia. No, väärässä ovat. :)