G: MIKSI synnytit ilman kivunlievityksiä/lievitysten kera?

1. kerta:

Supistukset alkoivat 9.00 ja sairaalaan mentiin 17.30 jolloin 4cm auki.

20.00 mentiin saliin kun oli 8cm auki ja 22.00 lapsi syntyi.

Lievitteinä kohdunkaulapuudute + ilokaasu.



2. kerta:

Heräsin supistuksiin 03.00 ja sairaalaan mentiin 06.30 jolloin oli 5cm auki.

Mentiin saliin odottamaan ja 10.00 lapsi syntyi.

Lievitteinä oli vain ilokaasu.



En ottanut muita lievityksiä koska pelkäsin sivuvaikutuksia ja lääkkeiden antamista.

epiduraali pelottaa kaikki eniten, jos se ois pakollinen synnytyksissä, niinenpä ois varmaan tehnyt yhtäkään lasta!

Sairaalaan mennessäni olin 9cm auki. Menin saaliin ja ponnistin lapsen pihalle :) En tarvinnut, enkä olisi enää ehtinyt saamaankaan kipulääkettä. Mutta hyvin pärjäsin siis ilmankin.

Tosi hyvä mieli jäi synnytyksestä :) Seuraavan lapsen kohdalla pitänee mennä sairaalaan "näytille" (kuten tämän ensimmäisen synnytyksessä) vähän aikaisemmin ettei synny kotiin :)

Otin koska sattui. Nyt odotan toista ja aijon ottaa taas kaikki mahdolliset.

Synnytys kesti kaikkiaan 11 h, josta olin ekat 4 h kotona. Sairaalassa 3 tai 4 päivää. Kätilön mukaan epiduraali hidasti synnytystä, ilmeisesti ei voinu vaikutuksen alaisena ponnistaa tms (?) ja ilokaasua hengittelin tasaisesti koko ajan sillä seurauksella että muistikuvat synnytyksestä on aika katkonaisia.

Pärjättiin kotona pitkään, ei pidetty kiirettä sairaalaan ennenkuin vedet meni ja alkoi rytinällä tapahtua (tätä ennen säännöllistä supistelua 5min välein tai alle noin 4h). Sairaalaan päästäessä olin 9cm auki, sain heti alkaa ponnistaa. Sitten vauvan sydänäänet hidastui ja otettiin imukupilla kiireesti ulos. Ponnistuksen kokonaisaika 22 min. Eipä siinä ehditty puudutella mutta en kokenut mitään tarvitsevanikaan. Ikävät repeämät tuli imukupista, sairaalassa ollessa (4 pv)särkylääkettä kului yli sallittujen rajojen ja kotonakin vielä pari viikkoa. Toinen synnytys keväällä edessä, samoilla ajatuksilla mennään.

Lapsi syntyi kahdessa tunnissa sairaalaan menosta. Avautumisvaihe kesti 15 minuuttia, ponnistus 6.



Ilokaasua ehdin saada, muuta en. Oksitosiini laittoi supistukset tulemaan peräjälkeen.



Luulin kuolevani. Se oli KAUHEAA.



Seuraavalla kerralla sain epiduraalipuudutuksen ja silloin saatoin jopa nukahtaa kesken synnytyksen...

n. 2 tuntia kun vauva ollut maailmassa. Tuohon kun sisällyttää matka-ajan ja valmistelut sairaalassa niin aika ei riittänyt. Supistukset tuntuneet aina selässä ja mieheni kova hieronta helpottanut.

Kun olin valvonut supistuksissa 2 vrk, laittoivat oksitosiinilla lisävauhtia synnytykseen ja silloin en jaksanut enää tsempata ilman puudutteita. Pyysin epiduraalin ja sain sen ansiosta nukuttua puoli tuntia, taivaallista oli se, kun sain välillä kerätä lisää voimia. Neljän tunnin päästä siitä olikin ipana sylissä.



Ajattelin synnyttämään mennessäni toimia puudutteiden suhteen ihan tilanteen mukaan, ei mitään sen kummempia ideologioita tms. takana. Petidiiniä en tosin halunnut, kun olin lukenut sen mahdollisesti menevän vauvaan ja "laiskistavan" sitä. Ilokaasua kokeilin, mutta se teki vain pahan olon.

Molemmilla kerroilla sen takia, että jaskaisin paremmin, ettei kipu vie voimia.

Ensimmäinen synnytys kesti 17 tuntia (ponnistrusvaihe 56min.), joten epiduraali olikin tarpeen. Toinen synnytys kesti n. 5 tuntia ja sain aika myöhään epiduraalin, mutta auttoi loppuvaiheessa hyvin (ponnistusvaihe 3min.).

Olin jo valmiiksi Naistenklinikalla kun oli raskausmyrkytys. Synnytys käynnistettiin ja klo 4 aamulla alkoi supistukset. Klo 8 maissa salille ja kesti vielä 5 tuntia ennenkuin lapsi saatiin imukupilla pois. Sain epiduraalin ja ilokaasua, ponnistukset ei mennyt nappiin j(onko se nyt sitten epiduraalin syytä)ja muistikuvat pätkii. Olin paniikissa sillä kipu selässä oli sietämätön lievytyksistä huolimatta. Lapsivesi jouduttiin puhkaisemaan ja se oli vihreää, vauva oli kakannut. Kätilö juoksi käytävään ja huusi että täällä tarvitaan apua. Sen jälkeen menin ihan lukkoon, sillä kätilön käyttäytyminen oli ala-arvoista.



No, toukokuussa uusi yritys ja toivottavasti silloin menee kaikki paremmin.

Ensimmäinen synnytys: Supistukset alkoivat 6.30, sairaalassa olin n. 16.45. Auki olin 8 cm. Kotona kävin suihkussa, kävelin supistuksen tullessa ja koetin rentoutua. Sairaalassa sain ennen ponistusvaihetta ilokaasua. Ponnistus kesti n. 20 min ja lapsi synty klo 18.06.



Toinen synnytys: Supistukset alkoivat 4.40, sairaalassa olin n. klo 8.45. Auki 8 cm. Kysyin toimiiko ilokaasu, kätilö vastasi: "Toimii, eikö se sitten viime kerralla toiminut?" ja paineli viereiseen saliin. Eli se siitä ilokaasusta= ) Ponnitus kesti 9 min ja lapsi syntyi 9.22.



Matkaa sairaalaan on 45 km eli jos oikeen lujaa pistää ukon ajamaan, niin ehtii ½ tunnissa= )



Ensimmäiseen lähdin sillä asenteella, että otan kaikki mömmöt mitä saan. Ei tarvinut kauheasti. Kolmatta odotan syntyväksi maaliskuussa ja meinasin mennä myös ilman lääketieteellistä kivunlievitystä. Mutta ikinähän ei voi tietää.

Ei ollut mitään aatetta taustalla eikä mikään muukaan "pakottanut". Kahdessa ekassa en tuntenut tarvitsevani kivunlievitystä ja kolmas eteni niin nopeasti että ei olisi ehtinyt mitään antaakaan.



Eka synnytys 8 tuntia 25 minuuttia, toka 3 tuntia 25 minuuttia ja kolmas vartin. Sairaalassa taisin ekasta olla kolme päivää ja kahdesta vikasta kaksi päivää.

Millä lievityksillä meni vai olitko ilman?

Ekan kanssa epiduraali, auttoi hyvin. Lisäksi vedin ilokaasua kunnes oksensin ennen epiduraalia. Tokan kanssa spinaali, loppui liian lyhyeen, jäi puoli tuntia kärvistelyä ilokaasun kanssa ennen ponnistusvaihetta.

Oliko takana joku aate vai pakottiko tilanne toimimaan tietyllä tavalla?

Sanoi jo etukäteen että kaikki lääkkeet tänne ja heti.

Kauanko synnytyksesi kesti ja kauanko olit sairaalassa?

REilu 6h, olin sairaalassa 4 päivää. Vauva 2 päivää lastenosastolla.

Tokan kanssa reilu 5h, olin pe ilta 9 (syntyi 23.43) su iltapäivään.

En ottanut tavoitteeksi enkä koe asiaa suoritukseksi, mutta olin päättänyt, että yritän mahdollisimman pitkään ilman, koska halusin olla itse läsnä ja aktiivinen. Menin sairaalaan niin myöhään, että pääsin suoraan ponnistamaan.



Toisen kanssa en aio ottaa mitään paineita suuntaan jos toiseen. Jos alkaa tuntua siltä, että ilman en selviä, pyydän jotain, mutta nyt jo kokemuksesta tiedän, että omalla kohdallani synnytyskipu ei ollut niin kovin kamalaa (muiden kivusta en mene sanomaan sanaakaan).

1. synnytys kesti 18 tuntia, joka kokonaan sairaalassa, tuntui että olisin kuollut ilman kivunlievitystä. Väsymykseen ja kipuun.



2. synnytys kesti 4 tuntia, joista 0,5 tuntia sairaalassa, en ehtinyt saada kivunlievitystä. Ja tuntui että kuolen siihen kipuun.

Esikoista synnyttäessa otin (tai oikeastaan annettiin) kohdunkaulanpuudutteen ja ilokaasun...ei edes tarjottu muita vaihtoehtoja!!Jos en olisi mitään saanut niin ei synnytyksestäni olisi varmaan siinä paniikissa mitään tullut mutta jäi hyvä kuva synnytyksestä!



Kakkosen kohdalla sain spinaalin koska pyysin,olisin varmaan ilmankin pärjännyt mutta tarvitsin lepoa koska olin yön valvonut lapsiveden menon takia yms.



Kolmannen lapsen voisin kyllä pönnätä ilman puudutteita mutta katsotaan nyt sitten kun on ajankohtaista vuosien saatossa!

joten niitä ei anneta

Synnytin ainoan lapseni ilman kivunlievityksiä. Sairaalaan päästyämme lääkäri ei suostunut enää mitään kivunlievityksiä antamaan, koska pääsin suoraan ponnistamaan. Synnytys kesti kokonaisuudessaan n. 2h 15min.

1. synnytys ilman kivunlievityksiä, ei ehditty antamaan. Synnytys kesti kokonaisuudessaan 6,5 tuntia.



2. synnytys ilman kivunlievityksiä, ei ehditty antamaan. Synnytys kesti alle 3tuntia.

Millä lievityksillä meni vai olitko ilman?

Kaikki mahdolliset varmaan oli käytössä, niin lääkkeettömät kuin lääkkeellisetkin



Oliko takana joku aate vai pakottiko tilanne toimimaan tietyllä tavalla?

Kyllä se oli ihan tilanne ja oma fiilis joka ohjasi. Etukäteen olin päättänyt olla ilman lääkkeellisiä keinoja (hätäsektion jälkeen mulla oli jonkin asteinen toimenpidekammo). Synnytys kesti kuitenkin kauan, avautumisvaihe 2 vrk ja ponnistusvaihekin 1h30min. Erityisesti loppuvaiheessa otettu epiduraalipuudutus oli tärkeä, sain levätä kahden valvotun ja kävellyn yön jälkeen ennen pitkää ponnistusvaihetta.

Kauanko synnytyksesi kesti ja kauanko olit sairaalassa?

ks. edellä, sairaalassa olin 1,5 vrk ennen ja 3 vrk jälkeen