-N-Y-T- syitä vauvaan ja syitä vauvaa vastaan....??

Niitä syitä. Tahtoisin vauvan koska:

1) Oma syli kaipaa vielä yhtä nyyttiä

2) Meidän perheestä mielestäni puuttuu vielä joku

3) Vanhemmat lapset on reilun vuoden päästä jo sen verran isoja että vauvalle olisi aikaa, mutta toisaalta sen verran pieniä että saisivat vielä seuraa toisistaan. Meillä siis isommat nyt 5, 3 ja 1,5v.

Pakko laittaa vielä 4) Esikoinen aloittaa koulun 2009 ja kuopus täyttää samana alkuvuonna 3v. Olisi kiva olla kotona koulun alkaessa... Tää on kyllä huono syy!



Sitten niitä huonoja puolia:

1) Mies ei halua

2) Välillä menee hermot noihin nykyisiinkin lapsiin

3) Kuinkahan talous kestäisi?

1. syli huutaa tyhjyyttä, koimme keskenmenon huhtikuussa

2. ikuinen vauva kuume vaivaa, sydän kertoo kuinka vielä haluaisin sen yhden....

3. Pystyisimme tarjoamaan vielä yhdelle lapselle hyvät puitteet elämään...



MIKSI EN HALUAISI TULLA RASKAAKSI



1. Pelkään raskautta, kun edellinen meni kesken

2. raskaaksi tuleminen on ollut jokaisen kanssa työlästä

3. Viimeisimmän lapsemme kanssa oli vaikkea raskausaika (raskausmyrkytys, diabetes, istukkakohdunsuun päällä ym.)

1) Haluan ensimmäisen lapseni näihin aikoihin elämässäni

2) Koska miehinkin haluaa, ja molemmat rakastamme lapsia

3) Oma perhe tuntus ihanalta, niin ajatukselta kuin tosielämältäkin



1) Varallisuus?

2) ei oo muuta syytä

3) ei oo muuta syytä

Kyllä, koska:



1) Kaipaan omaa nyyttiä syliini ja sydämeeni (adoptio myös vaihtoehto)

2) Kaipaan elämäntarkoitusta, jotain suurempaa ja tärkeämpää kuin työ tai oma ulkonäkö

3) Haluan tehdä perheestämme oikean perheen



Ei, koska:



1) Lapsen mukana tulee kova vastuu, joka pelottaa

2) Elämä muuttuu täysin, eikä tiedä, miten

3) Synnytys ja selviäminen pelottavat.



Mutta kaikenkaikkiaan, sekä positiiviset että negatiiviset tunteet läpikäytyäni olen vakuuttunut siitä, että haluan lapsen, koska lapsen saaminen on suurempaa kuin mikään muu elämässä.

Mutta tässä mun ajatuksia asiasta.

" Manguin" lasta monta vuotta, mies ei lämmennyt asialle. Sitten lopetin koko asiasta puhumisen ja noin vuoden päästä mies itse ehdotti ehkäisyn pois jättämistä. Tuskin sillä mun narinan lopettamisella oli vaikutusta, mutta ainakin oma mieli oli vähän levollisempi sen aikaa.



Sitten meillä tosin kestikin piiitkän aikaa ennenkuin saatiin esikoinen alulle... (Tätä voi tietysti yrittää käyttää yhtenä käännytyskeinona miehelle " Eihän sitä tiedä, missä vaiheessa se tärppää)



Mies oli sitten koko odotusajan aivan täysillä mukana, samoin ollut nyt koko ajan intona lapsesta (1v8kk). Epäilen, että jos hän olisi aiemmin suostunut mun mieliksi lapsen tekoon, niin tuskin hän olisi ollut niin kiinnostunut lapsesta. No, tuotahan ei voi tietää, mutta voisin kuvitella, ettei olisi ollut ehkä yhtä helppoa sitoutua odotukseen ja vauva-aikaan, jos ei ole itse varma asiasta.



Eli olen kyllä todella tyytyväinen, että jaksoin odottaa miehen kypsymistä asialle. Juu, se oli rasittavaa. Ja voit kuvitella, millaiset ajatukset pyöri mielessä siinä yritysaikana, kun vauvaa ei alkanut kuulua! Loppu hyvin kaikki hyvin.



En tiedä, oliko tästä sulle mitään hyötyä. Haluan vain toivottaa tsemppiä odotuksen odotukseen. Kyllä sekin jossain vaiheessa sitten palkitaan! =)

miksi haluan

1. Esikoienn 2v. sille kaveri

2. Saisin olla lasten kanssa kotona (nyt töissä)

3.Vauva kuume, vauvat on ihania



miksi ei

1.Ei uskalla ottaa lainaa

2.miten hermot kestää kahden kanssa

3.pelottaa että raskaus ei mene hyvin (lapsi sairas, kaksois raskaus yms.)



Mutta kyllä halut voittaa miinukset...

JUURI NYT



RASKAUDEN PUOLESTA PUHUVAT:

1) ikäero 1,5-2 vuotta esikoiseen on ollut meillä toiveena

2) ei tässä enää nuorruta, joten nyt kun vielä uskoo jaksavansa rankan vauva-ajan, kannattaa toimia ;)

3) jossakin määrin työelämän kannalta kätevämpää " niputtaa" lasten hankinta kuin olla useiden vuosien aikana silloin tällöin kotona lapsia hoitamassa (ja esikoinenkin saisi nauttia pidempään äidin kotonaolosta)



RASKAUDEN HANKALAT PUOLET:

1) saisin hyvän työpaikan ja vakituisen viran, jos nyt pitäis vähintään kolmisen vuotta taukoa lapsen hankinnasta ja näyttäisi osaamistaan töissä

2) jännittää pärjääminen vauvan ja alle 2-vuotiaan kanssa

3) pelottaa, että esikoinen jää liian pienenä vähemmälle huomiolle



JA MIHIN OLEMME PÄÄTYNEET.. Vauvakuume on kova ja uusi vauva on tilauksessa tjot-meiningillä ;) Imetys tosin vielä näyttää olevan tärpin tiellä..

Eli vauva saisi tulla, koska



1. Rakkautta kyllä riittäisi

2. Haaveilemme molemmat isosta perheestä

3. Haluaisin olla lasten kanssa kotona



Vielä ei ole vauvan aika, koska



1. Oma jaksaminen mietityttää

2. Lapset ovat vielä niin pieniä (1,5 v ja 3 v)

3. Asunto on jo nyt ahdas

Miksi kyllä:

1. Haluan lapset nuorena (mikä mahdollistaa vielä iltatähden teon...:))

2. Helpompi " tehdä" lapsi kesken opintojen ja mennä koulun jälkeen töihin, kuin olisi opiskella ensin, " tehdä" lapsi ja sen jälkeen etsiä töitä.

3. Haluan paljon lapsia, joten olisi hyvä jo aloittaa... :)



Miksi ei:

1. Opiskeluni vielä vähän kesken.

2. Olisi järkevä odottaa sitä vakituista työpaikkaa.

3.





En vain millään keksi tuota kolmatta syytä... Ehkä ihan hyväkin asia :)

Plussia ja miinuksia mietin joka päivä. Itse en miinuksia löysä, mies kylläkin.. Tässä joitakin ajatuksia.



Miksi vauva nyt:

1. kova vauvakuume jo 3 vuotta

2. haluan saada lapset nuorena (nyt 22)

3. Kodista ja sylistä uupuu se elämän tärkein asia



Miksi ei:

1. Mies ei suostu koska opiskelut kesken molemmilla

2. Talous

3. yhdessä oltu 6 vuotta mutta silti tuntuu ajoittain että haluaa vielä nauttia kahdenolosta.

Tässä omia syitäni:



Haluaisin vauvan nyt, koska

1) Esikoinen pian vuoden, joten ei tarvitsisi etsiä töitä välillä.

2) Esikoinen pian vuoden, eikä siis kohta vauva enää... Kaipaan pientä nyyttiä minäkin.

3) Esikoinen pian vuoden, joten toinen lapsi menisi " samaan konkurssiin" , eikä tarvitsisi taas parin vuoden päästä alkaa vaippa- ja yövalvomisrumbaa alusta.



Epäröin vauvan hankintaa, koska

1) Esikoinen oli pienempänä tosi itkuinen ja vaativa ja on vieläkin erittäin rauhaton, temperamenttinen ja lisäksi ruoka-allergikko. En tiedä, jaksaisinko kahden samanlaisen kanssa.

2) Talous olisi pidempään tosi tiukalla, koska vanhempainraha olisi paljon pienempi kuin viimeksi.

3) Uusi raskaus pahoinvointeineen, väsymyksineen ja kipuineen hirvittää, kun samalla pitäisi hoitaa lasta ja saada gradu tehtyä loppuun, ja omaa aikaa ei lapsen synnyttyä olisi tätäkään vertaa.



Olemme puhuneet toisesta lapsesta, joten ihan hyvä, että tuli tätä asiaa mietittyä näin " ääneen" . Keksin enemmänkin syitä sekä puolesta että vastaan, joten ratkaisua ei kyllä päässyt syntymään.:/ Tai ehkä sellainen, että en välttämättä haluaisi vauvaa juuri nyt, mutta toisaalta kyllä haluaisin vielä toisen lapsen, ja nyt olisi kuitenkin parempi aika kuin joskus myöhemmin...

Hyvät:

1. Oma syli kaipaa vielä ainakin yhtä nyyttiä

2. Kaveri olisi tytölle kiva

3. Rakkautta on niin paljon vielä antamatta



Arveluttavat:

1. Budjetti

2. Mies ei haluu

3. just ostettiin asunto (3h+k) pidemmänpäälle tulis liian ahtaaks. Huono syy, sopu sijaa antaa :D

1) Lapsi olisi toivottu, rakastettu, haluttu ja kovasti yritetty.

2) Elämäntilanne olisi kiva kun minä olen valmistunut ja mies opiskelee -> molemmat voisivat hoitaa lasta.

3) Voisimme tarjota lapselle hyvän kodin ja rakastavat vanhemmat.



Miksi ei?

Näitä on vaikea keksiä.



1) Tykätään nukkua pitkään.

2) Pitäisi ehkä katsastaa isompaa kämppää.

3) Pitäisi syödä terveellisesti raskausaikana :)

Tässä omat vastaukseni:



Puolesta:

1. Kaipaan kovasti vielä yhtä nyyttiä ja yhtä perheenjäsentä

2. Ikää on jo niin paljon, ettei passaisi kovin montaa vuotta jahkailla

3. Isommat lapset sopivan isoja jo, vauvalle olisi " tilaa"



Vastaan:

1. Mies ei haluu - hänestä kaksi lasta riittää meille

2. Töistä on huono olla pois, kun työkokemus ei kartu ja työn jatkuminen äippäloman jälkeen olisi epävarmaa

3. Raha tai siis sen puute



Ei ole helppoa, ei. Kuitenkin on niin, että jos mies yhtäkkiä muuttaisi mielensä ja ehdottaisi kolmannen lapsen hankintaa, niin minähän oisin heti messissä - sitten me varmaan ratkottais muut ongelmat yhdessä. Mutta en minä kuitenkaan halua painostaa tai ylipuhua miestäni tällaisessa asiassa. Niinpä en ole sanonut koko asiasta mitään pariin kuukauteen, vaikka itselläni se on mielessä melkein päivittäin.

vauvalle +

1) on toivottu ja rakastettu - syli kaipaa nyyttiä

2) esikoinen nyt 6,5kk - kivat ikäerot ja leikkikaveriksi toiselle

3) nuorena jaksaa varmasti paremmin kahden pienen kanssa



vauvalle -

1) pieni asunto ja autokin pitäisi ostaa

2) alkuraskauden oireet pelottavat (pahoinvointi, päänsäryt)

3) talous ja oma jaksaminen kuitenkin..



tilanne = pikkukakkonen tulossa rv8 nyt :)



kyllä positiiviset asiat voittaa nuo miinuksetkin!

Mulla noita ei-puolia tulee selvästi enemmän:





Eli miksi ei:

- Tilanne nyt oikein hyvä, molemmat lapset mieluisassa päivähoidossa ja itse töihin palannut. Arki rullaa.

- Omaa aikaa alkaa taas olemaan, lapset jos sen verran " isoja" 2 ja 5 v. Pääsee jo niiden kanssa helpolla.

- Asuntoon ei mahdu, pitäis muuttaa

- Raskausaika ja siihen liittyneet kivut ja komplikaatiot pelottavat



Miksi joo:

- Kolmatta lasta vielä kuitenkin haikailee. Tunne, ettei meidän perhe vielä ole tässä

- Odotus on kaikesta huolimatta ihanaa

- Syntymä on sellainen kokemus, jota parempaa ei ole.

Plussat:



+Maailman hienoin asia jaettavaksi elämäni rakkauden kanssa

+Vauvakuume

+En halua lapsia yli kolmekymppisenä



Miinukset:



-Pelottaa miten oma pää jaksaa kaiken

-Pelottaa, miten kroppa toipuu raskaudesta

-Hankaloittaa hieman opintoja

plussaa:

-tahtois kokea sen kaiken vielä kerran... odotus, synnytys, imetys jne.

-ikää alkaa tulla, en haluis oottaa liian pitkään

-tervetullut tauko työhön



miinusta:

-edellinen jo kolme, pois vaipoista ja muutenkin jo " helpompi" . Nyt saa jo välillä omaakin aikaa->jaksaminen

-kuinka talous kestää?

-se vastaan hangoitteleva ukko!



Musta tuntuu, että mulla tilanne aikalailla fifti-sixti, että ei ihan vielä...(tavataan 2009 kuumeilijoissa!)

miksi joo:

+ haluaisin pojalleni kaverin (itselläni ei ole sisaruksia)

+ olen jo yli 30, joten aikaa ei niin paljon enää ole

+ syli vain kaipaa toista lasta



miksi ei:

- pelkään, että taloudellinen tilanne ei kestä, se on nyt jo niin tiukilla, että hirvittää

- jos sattuisi tulemaan kaksoset niin asunto jäisi liian pieneksi, mutta isompaan ei ole varaa (nyt 3h+k)

- pelkään työnantajan negatiivista suhtautumista

(- pelkään myös synnytyksen jälkeisiä komplikaatioita, vaikka sektio onkin jo luvattu)



Siitä huolimatta olemme mieheni kanssa päättäneet aloittaa jo yrittämsen.... :-)

Miksi haluaisin vauvan...



1. Biologinen kello tikkittää, jos meinaa kolme lasta saada, niin olisi kiire jo aloitella sen yritys.



2. Töistä saisi kaivattua lomaa pidemmäksikin aikaa!



3. Olisi kiva olla kotona, kun nuorimmainenkin lähtee jo eskariin ensi syksynä.



Miksi vielä epäröin...



1. Oma jaksaminen mietityttää, nuorimmainen nukkui vauvana aika huonosti ja olin silloin tosi väsynyt.



2. Raskaus kaikkine vaivoineen ja synnytys pelottaa....



3. -



En keksi kolmatta syytä olla tekemättä vauvaa, joten on paljon mahdollista että liityn kuumeilijoihin, kunhan saan kierukan pois sisältäni. Mies olisi jo valmis projektiin!