Onko kukaan täällä AVIOERONNUT siksi että halusi kodista enemmän OMANNÄKÖISEN

Tilanne tuskin helpottuu miestä vaihtamalla tai hänestä luopumalla. Vaikuttaa siltä, että sinulle on omien tunteiden tunnistaminen vaikeaa (" en osaa selittää" ) ja näin ollen myöskään niiden täsmällinen ilmaiseminen ei onnistu. Tämä johtaa siihen, että toivot, että kumppani (kuka tahansa!) ymmärtää sinua sanoitta, osaa lukea ajatuksesi ja panee sen naulan sinulta kysymättä juuri siihen, mihin haluat. Kun tämä ei (tietenkään) toteudu, petyt puolisoon ja pohdit avioeroa.



Teidän kannattaisi mennä pariviestintäkurssille. Sinua voisi myös auttaa yksilöterapia, mikäli uskallat avata oven aitoihin tunteisiisi.

ja mies sanoo että kyllä sopii mutta koskaan ei saada sovituksi yhdessä niihin menosta. Siis ymmärrätkö nyt itse: käytännön tasolla asiat eivät vain toteudu. Ihan riippumatta siitä mitä minä " tunnistan" ja mitä en.



ap

mistä tämän päättelyketjun tempaisit: " Tämä johtaa siihen, että toivot, että kumppani (kuka tahansa!) ymmärtää sinua sanoitta"



ja mistä tuo kuka tahansa ilmaantui...



ap

Eli ajautuisit samaan tilanteeseen kenen kanssa tahansa.



Jos et saa toista muuttumaan, voit aina aloittaa itsestäsi ja toteuttaa muutokset yksipuolisesti. Minulle ei tule mieleen kotonani yhtään käytännön asiaa, joka olisi miehestäni kiinni. Olen esimerkiksi toteuttanut keittiöremontin alusta loppuun yksin. Mieheni ei ole hakannut yhtään naulaa seinään, mutta ei se minua riso. Olen aikuinen, itsenäinen ihminen, ja otan vastuun omasta onnellisuudestani ihan itse. Ei se ole mieheni taskussa.

Jos lähtisin omin päin ostelemaan ja tekemään, saisin sellaiset saarnat kotona, että mieluummin kiitos ei.



ap

Vierailija:

ja mies sanoo että kyllä sopii mutta koskaan ei saada sovituksi yhdessä niihin menosta. Siis ymmärrätkö nyt itse: käytännön tasolla asiat eivät vain toteudu. Ihan riippumatta siitä mitä minä " tunnistan" ja mitä en.

ap

parisuhdeterapiasta ja ilmoitat miehellesi että silloin mennään.

Ei voi aina syyttää toista saamattomuudesta jos ei itsekään saa niitä samoja asioita tehtyä.

Ehkä on aika pistää hommalle nyt stoppi. Mietit, mitä haluat muuttaa. Kyselet lapsiltakin, sanoit että heilläkin alkaa olla mielipiteitä. Ja sitten kauppaan. Remppamiestä palkkaamaan. Jne.



Mitä siitä vaikka mies saarnaa ja on eri mieltä? Anna olla, näytä, että sinullakin on mielipide, että se on sinunkin kotisi. NÄYTÄ SE. Äläkä vaan kyyhötä nurkassa pelkäämässä. Älä anna miehen tallata sinua.

Vierailija:

Mutta meillä isä on toistaiseksi perheen pää - ainakin tässä asiassa.

Meillä vallan epätasa-arvo perustuu siihen että mies ansaitsee noin 4-5 kertaa enemmän kuin minä.



ap

jos epätasa-arvo perustuu siihen että mies ansaitsee rahaa enemmän kuin sinä.

Minkä neanderthalilaisen kanssa olet naimisissa?

Kyllä meilläkin (ja aika isossa osassa muitakin perheitä) mies tienaa enemmän. Nyt itse asiassa 5 kertaa enemmän kuin minä, olen hoitovapaalla hoitamassa kahta lasta kotona. Silti meillä parisuhde on tasa-arvoinen.

Kodin sisustamisessa ja remontoinnissa kuunnellaan molempia. Itse sain viimeksi tahtoni läpi yhden seinän väristyksen suhteen, nyt kun tuli ajankohtaiseksi laittaa siihen uusi väri (vaihdamme makuuhuonetta) niin oli miehen vuoro saada mieleisensä väri :)

Yleensä ottaen meillä sen mielipiteen mukaan tehdään, jolle jokin asia on tärkeämpi. Miehelle auto on tärkeämpi kuin mulle, joten siihen liittyvissä asioissa hän saa sanoa viimeisen sanan. Mulle taas koti on se ykkösjuttu (siis materiassa) ja näin saan aika vapaasti täällä sisustaa. Toki kysyn miehen mielipiteitä, mutta ton seinän värityksen lisäksi kovin monessa asiassa hänellä ei ole vahvaa näkemystä. Toteaa, että sä osaat nää asiat paremmin ja antaa vapaat kädet.

t. 39

Vierailija:

Meillä vallan epätasa-arvo perustuu siihen että mies ansaitsee noin 4-5 kertaa enemmän kuin minä.

ap