Kieltäydyin eilen antamasta lisää jälkiruokaa naapurin ylipainoiselle 6-vuotiaalle joka oli meillä syömässä.

sanottu mutta miksi ihmeessä siitä vouhkataan jos ulkopuolisen mielestä jonkun lapsi on liian lihava. minua haukuttiin lapsena vaikka miksi kun olin niin laiha enkä saanut painoa nousemaan millään. jos pieni lapsi on oikeasti todella lihava kyllä asiaan pitää yrittää vaikuttaa jos lapsen vanhemmat eivät itse tajua. kamalaa on sellainen hyssyttely kun puoli kylää tietää että Jarno 6v painaa 79kg mutta kaikki leikkii että jarno on ihan normaali. toki tapa jolla lihavuudesta huomauttaa pitää olla hienotunteinen.



mutta siis, ap nolo tilanne. olisin itsekin vähän huonona ton jälkeen mutta menet sinne rohkeasti selvittämään asian. älkää lakaisko asiaa maton alle niin että kuljette loppuelämäänne väkinäisesti toisillenne hymyillen

Jos poika on tehnyt tulkinnan, että ap:n teko johtui hänen ylipainostaan, hänen ylipaino on tullut herkäksi asiaksi jostakin muusta syystä kuin naapurin tädin kommentista. Lapsen äidin älyvapaa idea soittaa perään viittaa siihen, että syytä asioihin haetaan aina keppihevosen tavoin muista. Mielestäni järkevämpää olisi ollut asia ystävällisesti puheeksi, kun seuraavan kerran tavataa ja lähinnä kiittää, että lasta yleensä oli ruokittu. Samalla olisi voinut myös kysyä, oliko jälkkärin määrässä ollut riitaa. Näin ap olisi voinut selittää oman kantansa. Tai sitten naapuri olisi voinut tehdä selväksi, että lapset eivät enää ruokailisi toistensa luona. Ei lapsen itsetunto lasten naapurin tädin satunnaisen kommentin takia, vaan oma perhe on siihen kaikkein tärkein.

valita ne oikeat sanat, koska av-mammahan ei koskaan tee virheitä. Onko kiva lyödä lyötyä?

37

Ap:n tapauksen jälkeen en kyllä varmaan tarjoaisi mitään vähään aikaan, syököön kotona.

naapurin plösö poika on varmasti sellainen että syö herkkua ihan niin paljon kuin nahka antaa myöten. Kukaan ei ole koskaan aiemmin rajoittanut tarpeetonta ahmimista, ja tottahan se harmittaa..



Toivottavasti naapurit itsekkin tajuaa että ovat menossa metsään tuon syömisen ja lihomisen kanssa... nyt ois ehkä vielä poikaan vaikutusvaltaa mutta kohta ei ole

Jos noin pieni lapsi osaa jo ajatella tollasesta kommentista, että syynä on hänen lihavuutensa, niin kyllä se sillon on ollut tapetilla muutenkin.

Ei jälkiruualla ole tarkoitus täyttää masua. Meillä harvemmin edes on jälkiruokaa. Joten alkuperäinen tilanne oli ok, mutta miten tilanne hoidettiin aikuisten kesken oli todella huono. Siis jos näin oikeasti tapahtui.

Myöntäkää että olisitte ap:n tilanteessa tehneet samoin!

kun meillä aletaan ruokailemaan. Minä haluan syödä ruokana rauhassa ja vaihtaa päivän kuulumiset ruokapöydässä.



Eikähä tartte sit kuunnella naapurin akan haukkumisia kun mukula on saanut mielestään liian vähän jälkkäriä

pitäisi saada. Ei se mihinkään lihavuuteen viittaa, pitäähän makean syöntiä rajoittaa hampaiden kunnonkin vuoksi. Ja jos ei makeaa rajoittaisi lainkaan, niin ainakin meillä sokerihumalaiset lapset hyppisi pitkin seiniä... Eikös tapana ole, että maha täytetään sillä ravitsevalla ruualla, ja jälkkäri on vaan pieni mukava makupala silloin tällöin.

kun toisten lihavuus alkaa olla samanlainen moralisoinnin aihe, kuin tupakointi on nyt. Tupakoitsijat ovat saattaneet kokea epähienona omaan riippuvuuteensa puuttumisen muiden taholta, ehkä sama on ylipainoisilla edessä. Verovaroistahan ne sekä tupakan, että ylipainoisuuden aiheuttamat sairaanhoitokulut maksetaan.



Pojan puolesta tietenkin hirveän ikävää, että hän pahoitti mielensä. Mutta äidillä olisi jo kansalaisvelvollisuuskin pyrkiä rajoittamaan poikansa syömistä. Ensisijaisesti tietenkin pojan itsensä takia, sillä se mielipaha, mitä ap on pojalle aiheuttanut, ei taatusti ole pahimmasta päästä sitä, mitä hän tulevaisuudessa todennäköisesti tulee kokemaan lihavuutensa takia. Valitettavasti.

Itsekin rajoitan sukulaislasten karkin- ym. herkkujen syöntiä, kun ovat meillä käymässä, vaikka ovat laihoja luikkuja. Ensin syödään ruoka ja jälkiruokaa tarjotaan vain joskus, eikä sitäkään nyt mielin määrin syödä.

Minä en antaisi lihavalle lapselle kuin porkkanaa ja tomaattia, en mitään jälkkäriä ollenkaan!

Naapurin lapsi näki sen mitä ap ajatteli. Ja sitten vielä puolustellaan mokkamaista ap:tä, häntäkö tässä on lyöty, ei vaan ylipainoista lasta.



HÄPEÄ ap!

Ap nyt katsoo vain oikeudekseen ja velvollisuudekseen työntää nenänsä joka asiaan kuuluu se hänelle tai ei. Naapurisopu meni kun yksi sammakoista pääsi luiskahtamaan suusta ulos, mutta onneksi loput pysyivät suussa. Voi ap:n naapuriparkoja, he eivät voineet tietää mihin muuttavat...

Sanon omillekin lapsille tämän tästä että ovat syöneet tarpeeksi karkkia/makeaa/herkkuja ym. ym. Ei se sisällä ajatusta että lapset ovat liian lihavia (koska eivät ole) vaan ajatuksen että ei määräänsä enempää herkkuja.



Pojalle on ylipaino herkkä kohta kun teki tuollaisen tulkinnan. Ja naapurin äiti oli naurettava kun soitteli perään että miksei meidän pojalle annettu lisää jälkiruokaa. Hyvänen aika, eihän jälkiruokaa olisi tarvinnut antaa ollenkaan.

suuntaan tai toiseen. Sanotaanhan ettei haittaa mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä kunhan katsoo mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä.



Noloa ap.

Vierailija:

suuntaan tai toiseen. Sanotaanhan ettei haittaa mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä kunhan katsoo mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä.

Noloa ap.

Nyt on nimenomaan uudenvuoden ja joulun väli...

Selitä, että teillä on tapana, että kukaan ei saa enempää jälkiruokaa kuin yhden annoksen. Tai jotain. Sano tämä lapselle äidin kuullen.