IVF/ICSI syys-lokakuun tietämillä??

Heips!

Ensiksi SanniAnniinalle halaus. Älä menetä vielä toivoasi. Minusta ainakin tuntuu, että toivo on ainut, mikä pitää pinnalla.



Minä nimittäin upposin piinailuineni syvää kuiluun. Ensin sunnuntai-iltana, sitten maanantai-aamuna nostin päätäni hieman kunnes illalla upposin. Menin tänään kuitenkin verikokeisiin kiltisti samalla kuin hanat aukenivat virtaamaan. Vastauksen siis tiedän, kun torstaina minulle soitetaan, mutta saampahan ainakin kuulla, miten tästä jatketaan. Tietääkö kukaan, milloin ylipäätään pas:iin voi päästä? En ole jaksanut ottaa asioista selvää vielä itse ja aiemmin en ole viitsinyt... Eilispäivän olin pohjalla, nyt tiedän senkin, millaista on, kun masentaa, eikä jaksa nousta edes sängystä. No ehkä eilinen rypeminen oli ihan sallittuakin...Tänä aamuna päätin, että nyt nainen, surkuttelulla tämä ei helpota eli uutta päivää kohti vaan, vaikka keljuttaahan se, kun endokivut palasivat ja taas sitä samaa rumpaa, plääh!



Hassua ja ehkä hieman ironistakin, nyt ei tunnu yhtään miltään. Ehkä epätoivo on niin suuri tai jotain sellaista, mutta ei paljon nappaaa edes ajatella koko hommaa. Onko tämä jotain puolustautumista vai mitä?



Minäkin omanapaisesti vain omia jurisen...kiitos, että saan jurista.



Voimia meille kaikille! Sitä tarvitaan!!!

Verikokeen tulos oli negatiivinen.



Parempaa onnea muille! Tämä lähtee nuolemaan haavojaan.

Taidetaan Marile olla kahdestaan, mulla nyt toinen päivä Synarelaa menossa ja toistaiseksi ei mitä vv-oireita ainakaan, mutta kyllähän ne kerkeää. Eli seuraava tavoitehan on et ne menkat alkaisi ajallaan, pysyisi aikataulussa.....

Muistaisi vaan ajallaan aina ottaa nuo sumut.....tuntuu et siitä on ikuisuus kun noita keväällä ja alkukesästä tarvitsi muistaa, kesä oli siis niin huoletonta aikaa....katsellaan miten muisti pelaa, onneks kännyyn saa muistutukset ja mies muistuttaa viimeistään kun olen jo suurinpiirtein unessa...oletko muistanut mediciinit??



Pa-mi

Hei!

Minäkin siirryn suosiolla tuolta elo-syyskuun ivf-pinosta tänne syys-lokakuun pinoon. Mulla alkamassa sumuttelut reilun viikon päästä ja jos kaikki menee hyvin, punktio ja siirto on sitten lokakuun alkupäivinä. Mulla edessä ensimmäinen ivf.



Onkohan SanniAnniina siirtymässä tänne puolelle elo-syyskuun pinosta? Jos olet, saitko soittoa Nkl:lta?



Tsemppiä teille kaikille hoitojaksoon. Toivotaan parasta!

Alkaahan meitä olla täällä jo kolme :) Tsempit toiveellekin.



Itse aloitin synarelan tänään, tuntui suihkepullo jäykemmältä käyttää kuin aiemmin suprecur. Kirvelee nenääkin enemmän vai mikä lie.



Aiemmalla kierroksella ei tullut vv-oireita (jos ei yleishermostuneisuutta lasketa, paha sanoa mistä johtui :) ), on kai niin samankaltainen lääke ettei eroa pitäisi olla, kai? Onkohan sitten vahvempaa, kun tarvitsee ottaa vain 2 x pvä, suprecor oli 4 x pvä.

Haave08, minä myös ohjaan jo ajatuksiani sinne PASin suuntaan. Tänään kolmas päivä tuhrua ja vähän vuotoa, testi näytti ihan selkeätä negaa, menossa siis pp12. Soitin klinikalle, suosittelivat jatkamaan lugeja perjantaihin asti ellei hanat sitten ihan täysin aukea tässä välillä. Luulen että tänään aukeaa, olo on todella menkkakipuinen. Klinikalla (yksityinen) tuumasivat että välissä tulisi olla kahdet normaalit menkat, jotta keho kerkeää palautua koettelemuksista, sitten voidaan miettiä PASia. Voi olla että endon kanssa tilanne on toinen, joten kannattee aina kysyä! Minä vielä testaan perjantaina, jollei tämä tiputteluvuoto tästä muuksi muutu... Masentaa kyllä. Voimia kaikille negan testanneille, v***ttaahan se ja ainakin yhden päivän itsesääli on ihan paikallaan!

Tänään oli verikoe, mutta en jaksanut odottaa ja tein aamulla jo raskaustestin, joka näytti halean +. Varmuuden vuoksi kävin vielä verikokeessa ja hoitajan mukaan on ihan selkeä + eli raskaana ollaan elämäni ensimmäistä kertaa vuosien odotuksen jälkeen!!! Nyt pitäisi maltaa seuraavat 3 viikkoa ultraan... josko sen jälkeen uskaltaisi ilmoittaa julkisesti olevansa raskaana =)



Työn teosta tänään ei taida tulla enää mitään...

Ensinnäkin superonnittelut plussanneille!



Halauksia negoille ja paljon voimia!



Ajattelin kirjoittaa omia olotiloja. Liekö hyperi vaivaamassa kun olo on todella heikko, pyörryttää ja oksettaa ja samalla ois nälkäkin. Välillä sormet puutuu. Vatsa on iltaisin ihan turvoksis ja kipeä, pitää varovasti mennä istumaan ettei tärähdä vatsanpohjassa. Onneks huomenna on vika ultra, niin saan jotain tietoo. Oon yrittäny juoda paljon normaalia enemmän, juomapullo kokoajan vieres. Pitääkö nesteen olla jotain mehua tai vastaavaa, kun olen juonu nyt pelkkää vettä, ja mieleen tuli että voiko heikko olo johtua siitä että keho käy liian " laimealla seoksella" ?

SanniAnniina: Tiedän hyvin tunteesi :(( Itselle noin kävi tavallaan nyt tällä vikalla kerralla. Viisi näkyi ja kolme saatiin kerättyä. Joista kaksi hedelmöittyi ja jakaantuivat. Alkiot ovat parempia kun niitä tulee vähän. Mutta kurjaahan se on kun pakkaseen ei jää. Toivoa vielä sulla on, jaksamista!



Tintti_77 : ONNEA!!!!



Marile: Hyvä kun sait arvot, voit hengähtää! Itse odotan kuumeisesti ultraa...kääk. Vielä kuusi päivää.



Haave 08: Siis saitko negaa,en ymmärtänyt? Mä en haluis pahoitella etukäteen, sama MOOA!



Mamabear: Suuret pahoitteluni! Hoidot ja piina ovat niin raskaita aikoja, että nega on ihan kohtuutonta. ((halaa))



Tatjuska: Juo juo vettä ja paljon. Hyper voi olla hengenvaarallinen, täällä oli kerran nainen, jolla hyperissä oli paino noussut 20 kg lyhyessä ajassa ja joutui teholle. Oli palstakaveri ja tuli sitten kertomaan, jokunen vuosi sitten:((

Paljon Onnea Tintti-77 plussasta =) !

Mikäs sulla oli HCG arvo ?



Pahoittelut Mooalle, Haaveelle & Mamabearille - samaan laivaan hyppään täällä minäkin. Tein tänään vielä testin (pp13) ja edelleen negaa näytti, ei haamun haamua. Että kyllä se peli selvä on nyt, eipä siinä yhdessä yössä ihmeitä voi tapahtua =(.

Arvasin tän kyllä jo siitä kun tiistainakaan ei mitään haamua edes näkynyt herkällä testillä, joten tää tän aamuinen testi oli vaan varmistelua. No, huomenna vielä verikokeelle, ottavat samalla kontrollin tulehdusarvoista että tulehdus on varmasti jo parantunut.



Eipä tässä sitten muu auta kuin nokka kohti tulevaa, pitää selvitellä mitä muita hoitomahdollisuuksia meille vielä olisi, tuohon IVF:ään en näillä näkymin kyllä enää voi mennä. Mutta ajattelin nyt muutenkin pitää jonkun verran taukoa hoidoissa, ehkä ensi keväänä sitten. On todella raskaita kyllä nää hoidot, ihan fyysisestikin, puhumattakaan henkisestä puolesta. Mä kun tulen punktiosta aina SUPERkipeäksi, ja menee pitkästi toista viikkoa ennenkuin palaan ' elävien kirjoihin' =(.



Tatjuskalle tsemppiä, onpa kurjaa että on tuollainen olo jo ennen punktiota. Juominen on tärkeää - vähintään 4 litraa päivässä ja mulle sanottiin että vichyä tai keittoja jotta saa myös suoloja.

Just lyllersin ultrasta ja oikealla puolella todettiin sit hyperi, vasen puoli on ok. Tänään piikitön päivä ja huomenna ja lauantaina vain ns.ylläpitoannos 37,5 IU. Sunnuntai-iltana pregnyl ja tiistaina punktio. Tämä näin koska vasemmalla puolella rakkulat on n.16 millisiä. Ja punktioon pitää mennä reilusti ennen varsinaista aikaa että ehtivät nesteyttää.



Anteeksi nyt omanapaisuuteni, mutta välillä koskee niin ettei ajatus pysy kasassa. Jos rupeis sitten lipittämään mehua tai jotain, eli siis 8 x 0,5l juomapullo kurkusta alas..



-möhköfantti tatjuska-

Tintti: Onnea superisti plussasta, toivottaan parhainta jatkoa!



tatjuska: Toivottavasti hyperi pysyy kurissa, jaksamista!



mooa, haave, mamabear, giselle: Erittäin syvät pahoittelut negasta! Voimia jokaiselle teille jatkaa eteen päin. Tie on ollut raskas, toivon että valoa näkyy teille jokin päivä...



Marile, rv 5+4

Ekaksi vähän historiaa: molemmat vm-81, haikara lentänyt ohi 8/03 lähtien. 3xIUI keväällä-06 ilman tulosta, sitten v*tutustaukoa ja jonotusta hoitoihin OYS:iin.



Nyt: 1.IVF-hoito alkamassa. 30.8. aloitin Suprecur-sumuttelut, 12.9. edessä eka ultra sekä lääkäriaika. Näillä näkymin silloin, jos kaikki on niinkuin pitää alkaa myös Puregon-piikittelyt. Punktio ja alkionsiirto alustavasti suunnitteilla viikolle 39. Siinäpä tärkeimmät:)

Niin se sitten meni, kuten olin jo aavistellutkin. Selvä nega myös verikokeen perusteella. Menkat jylläävät vanhaan tuttuun tapaansa ja ei siinä edes ihmettely auta. Tää on niin tätä!



Kiitos kaikille tsemppaajille! Teistä on ollut iso apu:)



Onnittelut kaikille plussanneille. Ainahan se 20-30% kuitenkin tärppää vai mitkäs ne prosentit olivatkaan? :) Kyllä se täytyy luottaa, että meidän neganneidenkin kohdalle tuo onnenpäivä joskus tulee.



Voimia teille kaikille keillä hoito on vielä kesken. Käyn kyllä teitä seurailemassa ja peukut on pystyssä teidän puolestanne.



Nyt minä siirryn takavasemmalle, kärvistelen nämä menkat ja sit odotan kuin kuuta nousevaa seuraavaia menkkoja, joista sitten ilmoittaudunkin passiin...elämäni ekaan passiin...(jos lakko ei sotke suunnitelmia).



Voikaa hyvin!

Tintti: ihan hirmuiset onnittelut sinulle plussasta :!!



Pahoittelut Haavelle, Gisellelle, Mamamberille ja Mooalle, toivotaan parempaa onnea seuraavaan koitokseen ja uskotaan lujasti siihen että se teidän vuoro tulee vielä!



Sanni-Anniinalle myös hirveästi tsempityksiä, toivotaan että hoitosi ei tyssännyt siihen, täällä pidetään peukkuja sinulle!



Itse täällä odottelen ekaa ultraa, joka on 5.11. Hcg oli pp 17 päivänä 570, eli ihan hyvä arvo. Mitenkä muilla plussanneilla, onko oireita?



Toivotaan että moni vielä plussaa joilla testi on vielä edessä :)

Minulla alkaa myös jarruhoito ensi viikolla kapselin muodossa. Puregon-pistokset seuraa (+pregnyl) ja punktio / siirto näillä näkymin lokakuun ekalla viikolla :)



Aika samoissa siis kaikki mennään :)





Taustaa: Lapsettomuuden syy miehen siittiöiden vasta-aineissa, liikkuvuudessa jne. Ensimmäinen ICSI viime helmikuussa, josta saatiin 1 alkio, joka meni kesken rv 6+0. Nyt yritetään paremmalla onnella!



Tsemppiä kaikille!

Kerron ekaks taustoja eli lapsettomuutta takana karvan varran alle 4v. hoitoja takana n.2v. Takana on 3x inssi, 1x keskeytynyt pitkänkaavan ivf, 1x lyhyenkaavan ivf josta pas x 2. Kaikki niin tyyli puhdasta negaa kun olla ja voi.



Nyt uudelleen lähdetty lyhyen kaavan mukaan hoitoihin taas mukaan eli 29.8. oli eka ultra josta aloin pistämään puregonia. huomenna 3.9. toka ultra, 6.9. kolmas ultra ja punktio suunniteltu vko 37.



Viime syksynä ekassa ivf:ssä hoitoaika oli vaan vajaa 1,5vko niin nyt yks suunniteltu punkito jo jouduttiin perumaan kun ei ois ollu välttämättä ivf- labra kuopiossa vielä auki silloin. Vitutti tietty rankasti ku kk siirty hommat eteenpäin. Pitkän kaavan ivf ei mulla toimi kun mun oma erittäin tarkka ja itsepäinen kierto ei suostu pysähtymään jarruilla. nytkin jouduin täsmilemään kiertoa primoluteilla kysille sopivaksi.



Nyt on heti tokasta pisto päivästä lähtien vihlonut munasarjoja ihan kuten viimeksikin. Nyt on annokset himpun pienemmät koska viime kerralla oli ekassa ultrassa jo 18mm munarakkuloita eli meinasin haljeta oikeasti. Nyt tehdään sit vielä punktio nukutuksessa kun viime kerta oli yhtä helvettiä kipujen suhteen.

Kiitos tsempityksistä Tatjuska79, Haave08 ja Hipukka ja tietysti Emma-Neea ja Marile: te tosiaan plussasitte, vaikka munismäärä oli pieni! Tuo antoi kovasti uskoa siihen, että tämä voisi kuitenkin onnistua.



Käännyinkin kaivon reunalta kohti positiivisempia tuulia. Ultrassa näkyi köllöttelevän kolme 19-20mm ja yksi 15mm rakkula eli punktioon päästään maanantaina! (jos siis malttavat pysyä irtoamati, kun niin isoja jo ovat). Oikealla puolella vähän painon tunnetta ja ovisliman näköistä töhkää tunkee ulos, mutta muuten ei mittään oireita :)



Viimesen pikkuPuregon-annoksen (50IU) pistän huomenna, samoin vikat sumut ja Pregnyl sitten puoliltaöin la-su yönä. Maanantaina punktio ja jos luoja suo, niin ke siirto.



Se omasta navasta tällä kertaa.



ONNEA TINTTI_77! Ihanaa, että se kuuluisa kolmas kerta toden sanoi :)

Me vielä Tatjuskan kanssa yritetään perässä kyytiin.. :)



Tatjuska-79: Voi hurja, sait sitte hyperinkin! Juo, juo, juo.. Toivottavasti se pysyy kurissa niin, että pääset siirtoon ensi viikolla. On meillä jännät paikat nyt, vaikka ihan erilaiset tilanteet onkin. Tsempitykset ja parempaa vointia!



Vielä lopuksi lämmin lohtuhali Giselle_70, Haave08, mooa ja mamabear! Olisin niin toivonut, että juna ottaisi mukaan teidätkin. Jaksamista ja tsemppiä uusiin yrityksiin -kukin tavallaan ja ajallaan.



SanniAnniina (sumupv 28, piikkipv 11)

SanniAnniina: Kiitos tsempistä, sitä tarvitaan. Elo on kuin hidastetus filmis, kun pitää varovasti kävellä ettei satu, yleensä kun huitelen kuin höyryveturi. Ihanaa että sulla kääntyikin homma toisin päin ja pääset punktioon ja toivottavasti siirtoon saakka. Toivotaan että päästään piinailemaan yhdessä.. :)



Kumma että lääkäri ei sanonu tosta juomisesta mitään, vaikka yritin kysellä et mitä asialle voi tehdä. Kielsi vaan hyppimästä ja juoksemasta ettei irtoille ennen aikojaan.



Teille kaikille seuraava tarina, muistakaa pitää ystävistänne kiinni ja muistakaa kirjoittaa surunne hiekkaan....



Tatjuska





Hiekkaan Kirjoitettu, Kiveen Kaiverrettu



Kaksi ystävystä vaelsi autiomaan halki. Kesken matkaa ystävykset

joutuivat sanaharkkaan ja alkoivat riidellä. Riita johti siihen, että

toinen läimäytti toista. Ystävä, jota toinen oli lyönyt, Tuli pahalle

mielelle. Hiljaisena hän kirjoitti hiekkaan: ' TÄNÄÄN PARAS YSTÄVÄNI

LÖI MINUA'

Toinenkin oli kovin pahoillaan. Ystävykset sopivat riidan ja jatkoivat

matkaa, kunnes

tulivat keitaalle. Siellä oli lähde ja He päättivät kylpeä. Läimäyksen

aikaisemmin saanut luiskahti kiveltä ja oli hukkua lähteeseen,

mutta ystävä ehti pelastaa hänet. Pelastuttuaan ja kokemustaan

elvyttyään hän kaiversi kiveen: ' TÄNÄÄN PARAS YSTÄVÄNI PELASTI HENKENI'

Ystävä, joka oli häntä ensin lyönyt ja sitten pelastanut, kysyi: ' Kun

löin sinua, kirjoitit siitä hiekkaan, ja nyt hakkasit sanat kiveen.

Miksi?'

Toinen vastasi: ' Kun joku tekee meille jotain pahaa, se pitäisi

kirjoittaa hiekkaan, jotta anteeksiannon tuulet voivat viedä

kirjoituksen mukanaan. Mutta kun joku tekee meille jotain hyvää meidän tulisi kaivertaa se kiveen, jottei kukaan voisi pyyhkiä sitä pois ja unohtaa' ..

Opettele kirjoittamaan surusi hiekkaan ja kaivertamaan onnesi kiveen.

Pahoittelut ensimmäisenä kaikille, joille testi on näyttänyt negaa. Hoitopolku on valitettavasti useimmille pitkä ja rankka. Monien yritysten jälkeen useimmilla näyttää kuitenkin onnistavan, joten voimia teille kaikille uusien voimien keräämiseen seuraavaan yritystä varten.



Kiitokset kaikille onnitteluista! Joku kyseli sitä hcg arvoa, joka oli pp14 299 ja lääkärin mukaan hyvä arvo noille päiville. Täälä on varovasti miehen kanssa plussaa iloittu, mutta muille ei olla vielä uskallettu kertoa ilouutista. Odotellaan tuota ultraa, että nähdään kaiken olevan kohdallaan =) Jotenkin oletti tuon suurimman piinailun loppuvan plussauutiseen, mutta nyt jännitys tuntuu vain kasvavan. Oman jännityksensä tähän tuo tienkin diabetekseni ja heittelevät sokeriarvot...



Tsemppiä kaikille ja mukavaa viikonloppua!