Mitä menetän " pelkkien" poikien äitinä?
Kun kuulen niin paljon säälittelyä ja surkuttelua, kun ei ole tyttöä meillä " vaan " poikia, avoimesti saan kuulla, että voi surku kun ette osaa tyttöjä tehdä.
Kertokaa nyt mistä jään paitsi, kun itse en tyhmänä kai ole osannut edes tyttöä kaivata.
Kommentit (35)
Vierailija:
Minä ajattelin tismalleen sinun laillasi ennen tytön syntymää. Niin se vaan mieli muuttuu ja AVARTUU kokemuksen myötä. Oletko niitä ihmisiä, jotka periaatteessa vastustavat kaikkea naisellista ja kaunista?
Olen mielestäni hyvin naisellinen nainen, mutta en koe tarpeelliseksi elää uudestaan onnellista lapsuuttani (mihin ei kuulunut jostain syystä prinsessahörhöilyjä) tyttären kautta. Nautin aikuisista ystävättäristäni, keksusteluista ja shoppailemisesta heidän kanssaan. Siksi olen onnellinen että minulla on kaksi poikaa, heidän maailmansa on uusi ja ihmeellinen. Opin tuntemaan poikien ja miesten sielunmaailmaa aivan erilailla heidän kauttaan. Pojat ovat reiluja, suoria, välittäviä ja rehellisiä, oikeita pikku herrasmiehiä :). Miniöistä saan sitten joskus " aikuiset tyttäret" . Olen nimittäin avarakatseinen, enkä tuomitse ihmisiä helposti. Uskon että minusta tulee hyvä anoppi.
t. 23
kun en eläissäni ole kutonut enkä neulonut? Leipomisesta nauttivat pojatkin, ja varmaan noista käsitöistäkin siinä missä tytötkin, jos niikseen tulisi.
Jos minulla olisi tyttö, hän ei oppisi minulta trenssin ja poplarin eroa, vaan oppisi tietämään, mitä eroa on mopolla ja moottoripyörällä ;)
Tyttöjen äidit näyttävät olevan pahasti kaavoihin kangistuneita. Ei ole vain yhtä oikeaa tapa olla tyttö! Eikä äiti.
Vierailija:
Äiti on naisen esikuva pojalle. Tulevassa kumppanissaan mies hakee samoja piirteitä kuin äidissään. Äidiltään poika oppii millaisia naiset ovat, miten heihin suhtaudutaan (vanhempien välinen suhde).
MUistakaa tämä seuraavaa hullu anoppi -ketjua lukiessanne!
Kuule ap, jos se poikalapsen puuttumattomuus aiheuttaa tuollaista katkeruutta, että näitä tällaisia kananaivoisia aloituksia pitää tänne av:lle yhtenään vääntää, niin yritäpä vaikka hankkiutua vielä kerran raskaaksi; jospa sillä kertaa onni suosisi ja saisit VIHDOIN sen kauan kaipaamasi pojan.
Itse olen maailman suloisimman pikkumiehen äiti, enkä kullanmuruani mihinkään tytönheitukkaan vaihtaisi... Eikä meillä ole aikomusta enää edes hankkia lisää lapsia. Onneksi en myöskään ole koskaan pitänyt mistään kammottavista vaaleanpunaisista prinsessahömpötyksistä yms, joten eipä " harmita" siltäkään osin ;-)...
Nuo et mitään -kommentit kuulostavat siltä, että osuit tabuaiheeseen. Kun meillä oli " vain" tyttöjä en tiennyt poikien jutuista, kun sitten tuli poika sain uudenlaisia kokemuksia.
Mitä hiton väliä on sukupuolella, jos on ollut mahdollisuus saada oma lapsi. Tai miten olisi kiitollisuus terveestä lapsesta jne. (Mitenkään väheksymättä sitä iloa, jonka sairaskin lapsi voi vanhemmille antaa ihan pelkällä olemassa olollaan). Jotenkin lapsellista ja tympeää tällaisen kysymyksen pyörittely.
Itseäni hävettää jo myöntää sekin, että olen onnellinen siitä, että meillä on biologisia lapsia. Ei-biologiset lapset kun ovat vanhemmilleen yhtä rakkaita myös. Silti olen niin onnellinen, että saimme lapsia ja joku sukupuoli on niin triviaalia siinä...
En halua mitään automaattista äiti-tytäryhteyttä, joka jättää pojat ulkopuolelle. En halua mitään keinotekoisia tyttöjen juttuja -en kyllä halua mitään muutakaan sukupuolijakoja tyyliin " tytöt shoppaamaan" ja " pojat jalkapalloilemaan" .
Uskon, että silloin kun äidillä on vain (?!) poikia, niin suhde poikiin muodostuu lämpimämmäksi ja läheisemmäksi, kuin silloin, jos perheessä on tytär...
nimenomaan SE juttu, se mitä perheeseen toivotaan. Vanhempien ihmisten puheissa sitä huomaa vieläkin... samoin useissa muissa Euroopankin maissa tämä ajattelu on vielä vallalla. Huvittavaa, että täällä joku prinsessojen äiti on onnistunut kääntämään asian niin, että tyttöjä vaan halutaan ja pelkät pojat on joku rangaistus äidille :DDD Monissa kulttuureissa tänäkin päivänä pelkkiä poikia synnyttävä äiti on suuri sankari :) heh heh
Tyttöjä on sitä paitsi helpompi saada adoptoitua... heitä kun on tuolla maailmalla aika paljon ei-toivottuina... :(((
Pojat tuo tyttöjä kotiin ja tytöt poikia!;)
nimim. kolmen tytön ja yhden pojan äiti,jolle vanhimman tytön poikaystävä oli kuin oma poika(vaan tuo kuoli auto-onnettomuudessa!=()
ja itse olen anopille(jolla poikia) SE tytär!=)=)
Meistä tulis varmaan hyvät kaverit! :D
Vierailija:
Meistä tulis varmaan hyvät kaverit! :D
bd 30
Aivan sama kumpia ne muksut on, yhtä rakkaita jokatapauksessa.
mitä noita miettimään - sellainen on paketti kuin on ja sen kanssa eletään :)
Vierailija:
Äiti on naisen esikuva pojalle. Tulevassa kumppanissaan mies hakee samoja piirteitä kuin äidissään. Äidiltään poika oppii millaisia naiset ovat, miten heihin suhtaudutaan (vanhempien välinen suhde). Äidin ja pojan suhteessa uhkana on päinvastoin oidipaaliset piirteet. Äiti ja tytär ottavat mittaa toisistaan, ja tytär haluaisi omia isänsä kokonaan (pois äidiltä). Äidin ja pojan suhde taas on hyvin läheinen, ja uhkana on molemminpuolinen riippuvuus. Eli täyttä bullshittiä että äiti aina muka olisi tyttärensä kanssa läheisempi. Murrosiässäkin matsit käydään samaa sukupuolta olevan vanhemman kanssa.