Kesäheinät vko 34

ei tullut Meralille mitään oireita, paitsi se pikkuinen jälki käsivarressa. Neiti heräs..

Kiva kuulla Anjuusastakin!! toiv. ähinät pian helpottaa ja ei kai se d-tipattomuus niin vaarallista ole näin valoisaan aikaan..

Hienoa, että Melballa oli niin onnistuneet ristiäiset! Kuulosti kyllä todella hyvältä musiikkeineen ja tarjoiluineen kaikkineen! Upeaa, että jaksoitte järjestää noin kovasti.

Olipas kiva kuulla Anjuusastakin pitkästä aikaa! Teilläkin on ollut rankka alku, joten ei yhtään ihme, ettei ole koneelle paljon ehtinyt. Yöheräilyissä (tai suorastaan -valvomisissa) sinulla on tässä ainakin kohtalotoveri! Ja nyt minua hirvittää entistä enemmän se d-vitamiinin aloittaminen... (Eilen en ehtinyt apteekkiin, ja lähiapteekki ei ole sunnuntaisin auki. Ensi viikolla tulee jo huimat 3 viikkoa ikää mutta ei kai se muutama päivä tässä aloittamisessa mitään vahinkoa tee. Saahan hän sitä paitsi korviketta, jossa on d-vitamiinia.) Minäkin ajattelin kokeilla noita Anjuusan mainitsemia Dee-tippoja, kun muistelen, että ne ovat myös ainakin CÄ:llä käytössä & Melbahan oli löytänyt niihin liittyen vallan mainiota tutkimustietoa.

Ihanaa, että Kiharalla oli hyvät kokemukset Rotarixista. Teillä kun on muuten ollut ihan kylliksi koettelemuksia tässä alussa! Täytyy tosiaan kysellä vielä calmette-rota-yhteisvaikutuksesta ennen kuin teen päätökseni.

Senniina, hyvä että teillä ainakin calmette meni ok. Toiv. myös meillä vaikkei saatukaan sitä heti laitoksella. Tuli vielä mieleeni tuosta valoisuudesta: en todellakaan ole mikään suuri asiantuntija, mutta siihen käsitykseen olen tullut, että vauva ei saa auringonvalosta tarpeeksi d-vitamiinia kun eihän häntä voi viedä suoraan auringonpaisteeseen, mikä käsittääkseni on d-vitamiinin saannin edellytys (vilkaiskaa se artikkeli jota linkittelin eilen vai koska se nyt oli; se on vain tiivistelmä alkuperäisestä Hesarissa mutta pääkohdat ilmenevät). En kuitenkaan usko minäkään, että satunnaisella vitamiinilisän pois jättämisellä on mitään ylidramaattisia vaikutuksia. Ajattelin itsekin antaa sitä vain joka 2. tai 3. päivä jos se aiheuttaa ihan hirveitä vatsaoireita. Meillä känistään vatsaa jo nyt, en kaipaa tähän mitään lisää!

Tosiaan en tajunnut, että Jiipillä on oma talli. (Onko teillä paljonkin hevosia? 3 omaa ilmeisesti + varsa, onko muidenkin hevosia vai vain omat?) Siinä kyllä tekemistä riittää, vielä kahden pikkulapsen kanssa. Minä alan jo todella hävetä tätä väsymystäni. Toiset hoitavat viisikin lasta, toiset lapsia ja hevosia, ja minä vingun yhdestä vauvasta... Mutta se on ihan totta mitä kirjoitin edellisessä viestissäni tästä väsymystoleranssistani. Minusta tulee väsyneenä

aivan hirveä

ihminen, ja sellainen olen ollut aina. Nytkin pelkään öitä etukäteen niin että sydän oikein muljahtaa aina kun tulee mieleen, että niin ja niin monen tunnin kuluttua se alkaa.

Viime yö olikin kyllä kamala, ehkä pahin tähän asti (ihan ensimmäisiä syntymän jälkeisiä öitä lukuun ottamatta). Vauva jäi iltaunille vähän vaille 22 jolloin rynnin koneelle ja menin itse nukkumaan joskus 23 aikoihin. Poika heräsi klo 1, syötiin, nukkui vajaan tunnin (minä en - olen kaiken huipuksi vielä huono saamaan unta!) ja taas syötiin, ja sitten alkoivat mahavaivat. Niitä kärvisteli koko loppuyön, pääsin nukkumaan vähän vaille 8 kun mies (ihana!!!!) heräsi ja otti vauvan. En halua edes ajatella ensi yötä, mies menee aamukuudeksi töihin joten ei tod voi ottaa vauvaa yöllä. Onneksi anoppi on tulossa Suomeen ja on luvannut auttaa joku päivä ensi viikolla.

Meillä oli tänään myös ensimmäinen Todellinen Tissitaisto. Tiesin, kun rinta oikein tuntui pinkeältä, että nyt on maitoa. Ei kuitenkaan kelvannut. Tätähän minä olen koko ajan pelännyt, että koska se alkaa kun ei enää tissiä ollenkaan huolita (kun tissi on aiheuttanut niin paljon pettymyksiä ja pullostahan tulee aina). Olisin halunnut kokeilla tätä Monumentin vinkkiä jo aikaisemmin, eli että muuta ei tipu jos ei tissi kelpaa, mutten voinut kun en varmasti tiennyt onko maitoa. Nyt oli, joten sitten taisteltiin. 2 tuntia huutoa, välillä rauhoitettiin menoa tutilla ja sitten taas tissi suuhun vaikka toinen huusi niin ettei välillä hengittää muistanut.

Yhden kerran annettiin siinä välissä hetki pulloa, nimittäin omaa maitoani kun pumppasin kokeeksi (ajattelin, että jos maidon maussa on jotain - kissanviikset, meni yhdellä horaisulla kaikki alas). Lopulta yhtäkkiä tarrasi tissiin kiinni ja söi 20 min. Jes! Sitten nukkui puolisen tuntia ja äsken saatiin syötyä 20 min vasenta rintaa, joka meillä on muutenkin se ongelmatissi. Voi kunpa tätä jatkuisi, kunpa... Maitoa ei varmasti riitä tarpeeksi kun iltatankkaus alkaa, mutta tällä pelillä saisin ehkä edes maidontuotannon pidettyä jotenkin käynnissä (en todella ymmärrä, miten saisin sitä lisättyä) jotta ei nyt ihan muutaman viikon jälkeen loppuisi imetys kokonaan.

Nyt alkaa vaunuissa vikinä, joka yleensä enteilee heräämistä. (Ajatelkaa, korvatulpista huolimatta minä herään siihen aina yöllä. Vähänkö turhauttavaa...) Koska ajattelin ehtiä vielä vessaan & juoda jotain ennen imetystä, nostan kytkintä. Tulikin taas pitkät tarinat!

Tassu

Tassut, että ei vauva valosta sitä d:tä tarpeeksi saa eikä äidinmaidostakaan. Siksihän niitä tippoja pitäis antaa. Jotenkin vaan ajattelin, että valoa tulee sen verran enemmän kuin pimeimpään aikaan, että jos kuitenkin vähän tulis valosta ja vähän maidosta:-)



Mulla tuppaa unohtumaan tipat melk. joka toinen päivä..

Se on pöllöä, että tipat pitäs alottaa just 2vko iässä, kun ne kähinät alkaa muutenkin silloin. Minä en ole saanut selville aiheutuuko Meralille mahavaivaa tipoista vai ei. Eniten uskon niitä tulevan hillittömästä ilman nielemisestä, mitä neiti imiessään harrastaa. Siitä tulee ihan kauhee äänikin ja tietäähän aikuinenkin sen miltä tuntuu, kun pahasti nielasee:-( Toiseksi ähinää tulee siitä, että neiti kakkii kerran viikossa.

Kaipa se rupee suolenmutkassa puristamaan ennen kakkapäivää..



Tuleekohan kellään kesäheinällä sopivasti maitoa?? Osa kamppailee niukan maidontulon kanssa ja sitten on meitä suihkutissejä, joilta tavaraa lentää niin, että vauvatkin on ihan ihmeissään sen maitomäärän kanssa! Hyvä ei ole kumpikaan..



Otan osaa Tassujen (ja muittenkin!) yövalvomisiin. Kuulun myös niihin, jotka eivät saa unta ja jotka herää, vaikka olis sinitarraa korvissa. Suurin väsymys aiheutuu jatkuvasti keskeytyvistä unista ja siitä aiheutuvasta rasituksesta, ei niinkään siitä unen määrästä. Mulla ainakin helpottaa, jos saa edes 10min tirsat joskus vedettyä. Meral toki nukkuu yöllä ihan jees *koputtaa puuta*, mutta pelkään sitä n.6kk esikoisen kanssa alkanutta todellista yövalvomista..kele, jos tämäkin aloittaa silloin..

Tassut

Omat hevoset vaan kotona, vieraita en ota ja onneksi ei ole tilaakaan. Hevostelukaverin kanssa aina välillä sijoitetaan toistemme polleja omiin talleihimme esim. vierotuksen ajaksi ja siksi saattaa välillä olla vieraitakin pokuja. Lisäksi meillä on vähänkin niinkuin lomitusrinki lähialueen hevosihmisten kanssa, eli naapureita käydään tarpeen vaatiessa auttelemassa.

Mahtavat ovat olleet ristiäistarjoilut, pitäisi vissiin alkaa meidänkin miettiä ja valmistella.

Hyvää viikonalkua, laitanpa vielä muutaman laskun maailmalla, näin sunnuntaisin kun saa yrittäjä tehdä oikeasti töitäkin menettämättä äitiyspäivärahaa.

Jiippi

Minustakin valvominen tai heräily öisin on ihan kamalaa. Mulla on aika iso unentarve, mikä näkyy sitten siinä, että olen aamuisin aika tööt. Onneksi on tuo 2-vuotias, niin on pakko tehdä aina kaikki samat toimet suht samaan aikaan ja raahautua ysin jälkeen pihalle leikkimään, niin ei mene arki ihan sumuun. Jotenkin virkistyy, kun on pakko toimia (kuulostaa ristiriitaiselta...).



Yöimetykset eivät muuten rasittaisi niin paljon, mutta kun poikanen on niin tavattoman ÄÄNEKÄS nukkuja. Vingahtelee, älisee ja parahteleekin silloin tällöin. Sitten ennen syöttöä saattaa puolisen tuntiakin ähkiä ja maiskutella mutta vaipuu aina uudestaan uneen. (Muuten syöttäisin jo ekoista ähinöistä, mutta kun nuo syöttövälit on muutenkin jo vain 2 tuntia, niin yritän aina yöllä pitkittää.) Sitten viidestä lähtien nukutaan melkoista koiranunta, kun poikarievulla alkaa jostakin syystä aina silloin masuvaivat ja unissaan itkeskely ja vääntelehtiminen. Pitäis varmaan aina pumpata ennen imetystä, mutta olen öisin tosi laiska pumppaaja.



En muista, oliko se Kissantassut, joka kirjoitti imetysongelmista ja siitä, että vauva lopulta söi pitkään ja hartaasti rintaa. Mullakin oli esikoinen rinnalla lakkoilevaa tyyppiä, mutta pääsimme lopulta kokonaan imetykselle, kun vähitellen feidasin korvikkeen määrää. Eli ensin vähän pullosta mahaan, jotta pahin nälkä lähti, ja sitten tissi tilalle. Ja sitten vaihdoin rinnalta toiselle, kun vauva hermostui herumisen hidastumiseen, jopa monta kertaa. Joka päivä vähensin tuon alkupullon määrää, ja lopulta se oli vain viis imaisua pullosta ja rinta suuhun.



Mutta multa saat siis täydet tsempit! Eikä niistä rintojen pinkeydestä voi aina päätellä, minkä verran vauva saa maitoa, sillä se pinkeys on vain sitä etumaitoa. Olen ymmärtänyt, että suurin osa maidosta muodostuu siinä imemisen aikana. Itse ainakin imetän usein melko littanan oloisista tisseistä, mutta silti kuulen, miten vauva imee kiihkeästi ja aluksi jopa rykii maitoa. Eli luota vaan siihen, että pehmeistäkin rinnoista maitoa tulee, jos vain vauveli innostuu imemään. Niin tai näin, onneksi imetys ei ole maailman tärkein juttu - ja onneksi nämä yövalvomisetkin ovat jossakin vaiheessa toivottavasti historiaa...



Hyvää yötä kaikille!