Kesäheinät vko 34

En olekaan viela tanne ehtinyt ilmoittautumaan, kiitos vaan listaan lisaamisesta. Ihan aluksi Tassulle onnittelut vauvasta!!! Tulihan se sielta :) Ja vertaistukea myoskin, mina olen ihan yhta huolissani joka ikisesta asiasta, ja varmasti jokainen muukin uusi aiti.



Meilla tytto on viisi viikkoa, ja nyt alkaa tuntua, etta arki alkaa loksahtamaan paikalleen. Imetysongelmia meilla ei tosi hankalan alun jalkeen enaa ole, mutta nyt vauva joutui antibioottikuurille koska iholle (korviin ja kulmakarvoihin) iski joku stafylokokkibakteeri. Ja mina kun luulin, etta aidinmaito suojaa vauvaa. Siskoni kertoi, etta Suomessa antibioottikuurin kanssa lapsille maarataan maitohappobakteereja, koska antibiootit tuhoavat suoliston omia bakuja, mutta kun taalla sita kysyin, vastaus oli etta tule takaisin laakariin jos vauva kuurin jalkeen ripuloi. Arvatkaa vaan, olenko huolissani etta tasta seuraa pidempiaikaisia suolisto-ongelmia ja muuta kamalaa. Onko muilla kokemusta antibiooteista ihan pienella vauvalla?



Neidilla on myoskin ilmeisesti maitorupi eli atooppinen iho. Koko naama oli jo ihan kauhean nakoinen, tulipunainen ja paksulla karstakerroksella. Nyt lotraamme siihen litratolkulla oliivioljya (laakarin maarays!) paivittan, niin alkaa olemaan siedettavampi. Tuossa pahassa vaiheessa oli ilmeisen tuskallinen, ihan selvasti haukotteleminen kiristi ja sattui, kun aina paasi itku. Mutta onneksi nyt siis helpottaa.



Muutoin meilla sujuu ihan hienosti, yot tytto nukkuu, heraa siis syomaan, mutta silloinkin herattaa minut jotenkin hienovaraisesti, eika itke. Isa saa siis taydet younet ja jaksaa kayda toissa. Mina kylla ihmettelen, miten han ei heraa siihen satunnaiseen ahinaan ja tuhinaan ja vinkunaan mita vauva unissaan pitaa.



Vauvan kanssa on jo hauskaa, kun han hymyilee ja ¿juttelee¿ ja matkii ilmeita (oletteko koittaneet nayttaa vauvalle kielta?) ja jaksaa jo tosi tarkkaan seurata ja ihmetella erinaisia tavaroita. Raivareita meilla on ollut kiitettavasti alusta asti, kuitenkin koko ajan vahentyen. Neiti saa komeita raivohepuleita pari kertaa paivassa, tarykalvot meinaa puhjeta. Nama ei onneksi kesta kuin 5min kerrallaan, ja yleensa nakojaan johtuu vasymyksesta, nyt kun alkaa oppia vauvaa tuntemaan. Eilinen meni kyllakin kokonaan ilman kohtausta. Onhan ne aika ikavia, mutta mieheni keksi hyvan keinon pysya itse rauhassa raivarin aikana: katsoa vauvan kielta, se kun on niin huvittavan hassu pieni pinkki lapyska siella suussa heiluessaan. Nain siis meilla paastaan yli pahoista paikoista, tietty vauva on aina sylissa kun itkee ja saa hellyytta.



No tassa nama paallimmaiset. Saa nahda ehdinko tuonne mesen puolelle, paivat tuntuu kylla olevan taynna touhua! Ristiaisia jarkkaamme Suomeen syyskuulle, saas nahda miten lentomatka sopii pienelle.



Terkut kaikille Kesaheinille

Monument ja Mimi 5vk

Kuinka moni meinaa ottaa tai on jo ottanu sen rotavirus-rokotteen vauvalle? Siitä on tääl ollu puhetta mut meille se tulee nyt ajankohtaseks ja enpä tiedä mitä sen suhteen tekisin. Ite sen tietysti miehen kans viime kädessä päätän,otetaanko sitä vai ei mut neuvot ja mielipiteet tervetulleita!:)

Kovin moni tuota rotaa ottaa ja täälläkin monet tahot sitä suosittelee. Mä olen jo sanonutkin, että mä en taas liputa sen puolesta niin innoissani, sen verran olen kaverin tytön rotarokotuksen jälkeistä elämää seurannut, että oman lapsen moisesta olosta en viitsisi 150 euroa maksaa...



Meillä on se resepti, mutta olen kyllä sitä mieltä, että meille ei sitä oteta, lähinnä tähän tulokseen tulin ihan luettuani Rotarixin oman pakkausselosteen. Siellä tuli muutama kohta esiin, jotka eivät kuulosta meidän perheelle hyvältä (autoimmuunisairautta lähellä, johon ei saisi saada vatsatauteja, samoin lähellä myös vastustuskykyä heikentävää lääkitystä ja lisäksi suvussa suolisairauksia ollut kaikilla vauvoilla meidän puolella sukua) ja lisäksi en tykännyt niiden haittavaikutuksien yleisksistä. Monissa rokotteissa on haittavaikutuksia, mutta harvoin nyt tuommoisilla määrillä. No, mut jokainen päättää toki itse, mutta kunhan nyt näitä juttuja kirjoittelen, kun kaikki muut on niin ehdottoman varauksettomia. Tässä linkki siihen pakkausselosteeseen, joka lienee ihan faktaa, ei puolesta tai vastaan kirjoitettua.



http://www.gsk.fi/tuotteemme/Pakkausselosteet%20K-Z/Q-R-S-T/Rotarix_PIL…

ehdinkö tänäänkään sinne yhteisön puolelle; tänne yritän ainakin ehtiä säännöllisin väliajoin. Viime yönä sain taas nukkua jotain 3-4 tuntia ja lisäksi 2 tuntia sellaista katkonaista unta, vauvalla taisi olla ilmavaivoja koska heräsi 10-15 min välein " hillumaan" ja just kun sain itseni ylös, silmät lävähtivät takaisin kiinni. Näin mentiin loppuyö (5.30-7.30) minkä jälkeen beibi jo heräsi aamutissille.



Taas mentiin yö ja aamu aika vähillä lisämaidoilla, tissiä on nautiskeltu jo 4 kertaa tämän vuorokauden puolella. Hyvin vaihtelevasti 5-20 min per tissi per kerta, mutta kuitenkin. Tuntuu tankkailevan enemmän illalla, jolloin rinta ei sitten tosiaan enää riitä, mutta hyvä näin. Imetys sujuu kuitenkin edes jotenkin (se 8 x päivä tulee helposti täyteen; ei kyllä riitä minulla aktivoimaan maidontuotantoa tarpeeksi jostain syystä) ja jos illalla tankkaa, nukkuupa ehkä vähän enemmän yöllä :).



Olipas kiva kuulla myös Allista ja Monumentista! Olisipa mukavaa, jos teillä Alli jo alkaisivat yöunet pidentyä. Monumentilla on ollut rankka alku, hienoa että se imetysongelma on kuitenkin helpottanut. Toivottavasti tuo tulehdus pian myös.



Meilläkin oli eilen toinen neuvola, tai ensimmäinen varsinainen kotikäynnin jälkeen. Syntymäpaino ylittynyt jo 250 g ja pituuttakin tullut lähes 3 cm (runsaassa 2 viikossa!). Pipokin kasvanut sentin. Hyvin syö siis kaveri :). Käyttäytyi oikein edustavasti koko ajan orastavasta nälästä huolimatta (ja me tankattiin just ennen lähtöä...).



Täytyy tänään muistaa vaan vielä soittaa neuvolaan, kun en muistanut kysyä kynsien leikkaamisesta enkä d-vitamiinista. Vitskuista kun ei ole ollut mitään puhetta (!) ja jos oikein muistan, Suomessa ne suositeltaisiin aloitettavaksi 2 viikon iässä (?). Olen vaan helpottunut asian lykkääntymisestä, en odota niitä vatsavaivoja yhtään innolla, mutta jos niitä tarvitaan, pakkohan se on... Vauvaa kun ei voi viedä aurinkoon, eikä Suomessa muutenkaan saa auringosta tarpeeksi d-vitamiinia aikuinenkaan, paitsi joskus keskikesällä keskipäivän aikaan. (Btw, jos jotakuta kiinnostaa asia enemmänkin, tässä linkki artikkeliin, jonka luin aiheesta vähän aikaa sitten:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Auringonvalo+v%C3%A4hent%C3%A4%C3%A4… )



Melba, minäkin edelleen arvon tuota rotaa. Terkalta kysyin ja hän oli sitä mieltä, että kannattaisi, mutta mietin vielä. Meidän pitää myös selvittää, tarvitaanko calmette. Todennäköisesti kyllä, kun on tuota Virossa oleskelua aika paljon, ja Viron-isoisä on sairastanut tubin (siitä voi jäädä kantajaks). Siinäkin voi tulla kaikenlaisia kivoja jälkiseuraamuksia :( :( :(, sen takia siitä Suomessa on luovuttukin. Aikaisemmin oli kuulemma joku Kelan oma rokote, Suomessa tehty, joka funkkasi hyvin. Ilmeisesti hinnan takia siirryttiin johonkin ranskalaisvalmisteeseen, kertoi terkka, ja ongelmat alkoivat. Koska tubia ei Suomessa juuri esiinny, päättivät sitten luopua automaattisesta calmetesta. Meidän täytyy vissiin tehdä erikseen keikka Lastenklinikalle ottamaan sitä rokotetta. Harmi, etten tajunnut jo ennen syntymää selvittää asiaa, niin se olisi voitu tehdä synnytyssairaalassa.



Vielä imetyksestä ja juomisesta Nikille ja muille, että myös toisessa neuvolan proopuskassa (Ravitsemus ja liikunta imetysaikana) väitettiin, että juomisella ja syömisellä ei ole juurikaan vaikutusta maitomäärään. Juoda kyllä kannattaa, koska maito on pois äidin nestemäärästä, eli vauva ottaa mitä tarvitsee, mutta runsas juominen ei sinällään lisää maitomäärää. No, täytyy kyllä sanoa, että minä olen siitä oppikirjaesimerkki. Jos juominen lisäisi maidon määrää, minulta pitäisi suihkuta maitoa. S@ri@lle myös voimia imetysongelmien kanssa!



Kuulumisiin taas

Tassu

Meral itkee, joten nopsaa vaan. Mäkin olen arponut sitä rotaa. Otan nyt sen reseptin ainakin ensi viikolla ja tällä hetkellä olen kallistumassa rokotteen ottamisen puoleen. Ei kiinnosta, että Meral sairastuu Turkissa. Lisäksi neuvolan täti kertoi laittaneensa rokotteen n. 40 lapselle ja 2 on saanut jotain ihan pientä sivuoiretta. Calmette meille annettiin (tai siis otettiin) jo synnärillä. Tassut, neuvolassa on sellanen lista maista, joissa tubiriski on vielä olemassa. Meille sanottiin jo raskausaikana, että Turkki kuuluu niihin ja siksi saatiin rokote jo synnärillä. Kaikki kuitenkin tekee rokotusten kanssa niinkuin parhaaksi näkee ja onhan niitäkin, jotka eivät anna lapsilleen mitään rokotteita. Palailen..

Kirjoitanpas nyt hieman pisemmän pätkän, tai ainakin yritän :)

Meillä alkunut myös yöt sujua pisemmillä unilla, toissa yönä neiti nukkui yön syömättä 21.30-6.50 ja viime yö meni yhdellä syötöllä nukuttiin 21.30 (tuo miltei joka ilta neidin nukkumaanmenoaika) ja heräsi tissille n.4.40 sitten porskutettiin 7.30 ja aloitettiin päivä.

Eilinen päivä olikin sitten taistelua tissin kanssa, yritän kuitenkin aina tarjota tissiä ja vasta viime hädässä pullosta, eipä kyllä pullostakaan meinannut kelvata eilen joten olisikohan ollut masuvaivoja sitten.

Tänään on tissi kelvannut taas moitteettomasti ja imetys ollut mukavaa ilman taistelua.Meillä on ensi viikolla neuvolalääkäri ja saa nähdä kuinka on kasvua tapahtunut. Ja mulla on jälkitarkastus samalla. Rota-rokotteen kanssa en ole päässyt ratkaisuun, mutta tällä hetkellä tuntuu etten sitä tosiaan aio vauvalle ottaa. Muuten Alexina on kyllä imetys " ongelmia" lukuunottamatta aivan hurmaava neiti, hymyilee jatkuvasti ja juttelee pieniä sieviä äännähdyksiä otsa kurtussa.

Ja huitoo jo lelujakin kumoon.



Nyt viikonloppuna me sitten juhlistamme vauvan nimeä ja tänään leivomme hieman. Ja soittokierros osoitti todeksi aikaisemmat epäilyt, että vietämme juhlan ihan oman perheen kanssa, MUTTA sitäkin läheisemmin ja rakkaudella :) Niin ja nyt tapahtuu minun mummoksi tulonikin, eilen illalla lähti tyttöni ja hänen miehensä sairaalaan ja sieltä soittelivat aamulla jotta homma etenee hitaasti mutta varmasti.

On vaan huimia tuntemuksia ja tunteilua pään sisällä, ah elämää :)



Mutta minä painun katsomaan jotain syömistä, pakastin ammottaa tyhjyyttään kun varastot loppuivat, täytyisi ahkeroida sinne lisää jotta taas olisi hetken helpompaa ruokkia pesuettaan. toi muuten helpottaa huomattavasti arkea ja omaa jaksamista kun hieman panostaa kunnon varastoihin ja tekee valmiiksi tai puolivalmiiksi ruokia.



Piti vielä kommentoida jotain, mutta tyhjäpää taas kolisee vaan... :/

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille ja ihania vauvailuhetkiä arjen kiemuroiden keskellä :)



s@ri@ ja Alexina Sofi Emilia 7 viikkoa

Me aloitamme Alexinan kanssa vauvamuskarin 10.9 :D

saas nähdä kuinka sujuu lauleskelut meiltä. Vauva-uintiakin olen harkinnut, mutten ole vielä ottanut selvää ryhmistä ja aikatauluista.

kun piti Monumentille ja toki samalla kaikille muille :) vielä tuosta vauvan ilmeilystä. Meillä nyt on ikää niin vähän, että vielä vauva ei vastaa hymyyn tai kielen näyttämiseen ym. mutta muuten huomaa, että hän on selvästi alkanut jo ottaa kontaktia ja seurustella omalla tavallaan. Katselee mielellään kasvoja ja ilmeistä näkee, että pääkopan sisällä tapahtuu kovasti :). Tykkää, kun hänelle jutellaan jne. Hymyjäkin tulee jo paljon, ei siis osaa vielä hymyillä vastaan, mutta ihan selviä tyytyväisen olon ilmauksia kuitenkin (virnistelee toki välillä pinnistellessään pieruja, mutta iloisia ilmeitä tulee usein myös silloin, kun ei ährää vatsansa kanssa, ja ne liittyvät juuri yhdessä jutusteluun - minä ainakin uskon vakaasti, että tämän ikäinenkin jo osaa näyttää hyvää oloakin).



Pikaisesti vielä Senniinalle, että Baltian maat luokitellaan käsittääkseni edelleen korkean tuberkuloosiriskin maiksi (huom. ei siis estä suomalaisten satunnaista matkailua, oleskelun täytyy kestää useampi viikko, joten älkää pelätkö matkustaa sinne). Lisäksi riski kasvaa, jos lähipiirissä on ollut tubia, ja meillä isoisä on sen sairastanut. Taitaa tosiaan olla siis rokotus edessä. - S@ri@, ihana nimi pienellä! Onneksi olkoon myös isoäidiksi tulosta!



T.

Osaatkos Tassut sanoa, että onko rokotusreaktioissa väliä, että ottaako sen rokotteen mihin aikaan. Ällöttäviltä kuulostaa ne rajumman tubirokotteen mahdolliset reaktiot. Meillä ei lähipiirissä tubia, mutta töitten puitteissa on enemmänkin tubi or not tubi... Tekisi mieli rokotuttaa, mutta ei ihan vielä. Meillä oli jo neuvolakortissa merkintä sairaalarokottamista varten, mutta sitten siellä sairaalassa peruin sen ja sanoin, että otetaan myöhemmin jos otetaan.

Kiirettä pitää niin lasten kun yrityksenkin puolesta.

Meille syntyi viime yönä ravuri varsa, tosi pitkäjalkainen pikkuneiti. Ihana!

Onneksi ei tarvinnut valvoa montaa yötä vahdissa, kun hain tamman vasta 2 vrk sitten kesälaitumelta.

Pojalle on nyt sitten maistraattiin ilmoitettu nimi, mutta juhlat pidetään vasta kesäkiireiden helpotettua 23.9. kun silloin saadaan kaikki " kummit" kasaan.

Jälkitarkastuksessa kaikki ok, pitäisi vaan muistaa viedä Kelaan ko. lappunen.

Ja pikkumies on yhäkin ihan unelmahelppo. Syö hyvin, nukkuu hyvin, mahasta ottamiset ajoittuvat alkuiltaan eivätkä vaikeuta unia. On tosi terhakka ja jäntevä nuori mies. Tänään yllätin hänet hakkaamasta päätä, jätin sängyn keskelle mahalleen maate ja kohta alkoi ihme kopse kuulumaan. Oli onnistunut pääsemään eteenpäin niin paljon, että otsa kolisi seinään kun punnersi yhä eteenpäin.

Itsellä on yhä vaan reilusti ylipainoa (yli 10 kg) kun ei ole ehtinyt/jaksanut huolehti itsestään kaiken tohinan keskellä. Neuvolassa lohduttelit, että tärkeintä on oma jaksaminen ja lapsen hyvinvointi, kilot kyllä ehtii karistaa myöhemminkin. Toivottavasti, sillä itse ne rasittavat kovasti.

Vielä pitää tehdä vähän töitä, joten kuulumisiin



Jiippi ja kohta 2 kk

Pojat lähti Lahteen pelaamaan ja me taas kotona kaksin pikkuveijarin kanssa koko päivä. Kirjoittelenpa tässä pitkin päivää ja siirrän vasta valmiin tekstin sinne verkkoon, ettei taas häivy bittitaivaisiin koko stoori¿



Ihan ekana kantani rota-rokotteesen ehdottoman kielteinen! Kiitti linkistä Melba (?) , vähän huvittaa tossa alussa nuo varoitukset - hirveestipä on kahden kuukauden aikana noita kyseisiä tauteja, yliherkkyyksiä tai lääkeaineita ehtinyt lapset ¿kokea¿. Ja oikeessa olin senkin suhteen, että kyseessä on todellakin ELÄVÄ virus, vaikkakin heikennetty (Nepu huom!). Kaverilla se aiheutti lääkärissäjuoksukierteen tyttärensä kanssa ja samaa en halua omalle kohdallemme. Tyttöressukka on siitä lähtien kärsinyt mm. ulostusongelmista. Kuumetta nousi ja joku allerginen yleisreaktio iholle; aivan kirkuvan punainen kauttaaltaan ja tosi kipee itkusta päätellen. Näähän joutui lähteen keskellä yötä sinne lekuriin, kun tyttö tuli niin kipeeksi! Tehostetta eivät edes harkinneet ja ihme kyllä, neuvolakaan ei suositellut. Vaikka joku promille vaan saakin näin voimakkaat sivuoireet, niin en halua altistaa omaa pientä millekään ylimääräiselle! Ihmettelen muutenkin tätä vouhkaamista, esikon aikana ei ollut mitään puhetta koko viruksesta¿ Kallis lääke tietty ja monen vuoden tutkimukset, pakkohan sitä on nyt myydä ja markkinoida kentälle, eix nii?!



Muuten en ole erityisen kielteinen rokotuksiin liittyen. Hepatiittirokotukset on meillä kaikilla ja vaavikin sen tulee saamaan heti, kun ikä riittää. Samoin olen ajatellun ottaa sen vesirokkorokotuksen rokotusohjelman ulkopuolelta. Esikollekin sitä jo pyytelin, mutta silloin uskoin liikaa sitä neuvolatätsyä, jonka mielestä sen saa vaan erityisryhmät, joilla perussairautensa perusteella on riski sairastaa sitä, höh. Nyt juuri kuulin uutisen, jossa yli puolivuotiaiden rokotusohjelmaan tulisi marraskuusta alkaen influenssarokotus kaikille kolmivuotiaaksi saakka - senkin tulen hyväksymään (käsittääkseni on synteettinen?).



Monumentin kuulumisia oli kiva lukea pitkästä aikaa. Hienoa, että teillä on arki alkanut pyöriä siellä ulkomailla alun vaikeuksista päästyänne. Meillä huomenna kahdeksanviikkoinen poitsu on myös jo kova ottamaan kontaktia; hymyilee, nauraa, ääntelee muutenkin kuin itkemällä ja tosiaankin iskä juuri tällä viikolla opetti sen kielitempun. Kaveri oli ihan innoissaan oppimastaan, silmät kirkkaina ja hymy naamalla tulivat äipälle NÄYTTÄMÄÄN KIELTÄ =D!



Sarialle voimia tylsien sukulaisten kanssa ja onnittelut vauvelille nimijuhliin - kaunis nimi tytöllä! Meillä on vielä viikko aikaa pohtia nimivaihtoehtojamme, mutta oikeasti se taitaa olla jo valmiina, vaikkei kerrotakaan vielä kelleen. Ihanan pitkiä unia teillä vedellään jo - muillakin. Ei sillä, ettenkö omiin uniini olisi tyytyväinen, mutta toki olisi ylellistä saada nukkua esim. seitsemän tuntia putkeen. Lekurikin sanoin, että jos ehdi unta nähdä, niin olet päässyt syvään uneen ja siten koet levänneesi, vaikkei unesi kestäisikään yhdenjaksoisesti kuin sen kolme-neljä tuntia kerrallaan. Helpommalla olen siis tähän mennessä päässyt kuin esikoisen kanssa ja se on jo paljon! Tulipa tässä päivänä muutamana testattua Jekovitin vaikutukset meidän massuun, kun meinasi unohtua koko aine. Otettiin vasta illalla, kun normaalisti pyrin antamaan sen ennen puolta päivää, ettei jää mököttämään masuun yötä vasten - vaikutus : ei mitään eroa normaaliin ja hyvähän se toki niin on!



Vielä kommentti Jiippille, että ainakin se kymppi on mullakin tällä hetkellä liikaa, mutta en aio minäkään imetysaikana nyt laihdutella. Joku sanoi, että myrkyt siirtyy maidosta vauvaan ja sitä mä en todellakaan aio tehdä! Laihdutan sitten vuoden päästä, jos jaksan J¿ Joku taas tiesi, että imetyksen lopussa paino yhtäkkiä vaan alkaa laskemaan ihan itsekseen - uskokoon kuka haluaa, mun on vaikee omien aiempien kokemuksien perusteella!



Laihtumisesta puheenollen lähdenpä tästä katselemaan jääkaappia¿



t. nikki ja vaavi

kans yks ylimääräisen 10:n kantaja:-) Muuten ei haittaa, mutta vaatevarasto on aika suppea, enkä viittis kauheesti ostella mitään titaanien kokosia. Toivomus kuitenkin päästä näistä löllöistä eroon jossain vaiheessa.



Mä nyt varmaan sen rotan sitten otan tai ainakin pyydän sen reseptin ens viikolla. Saahan sitä sitten arpoa vielä. Muuten jättäsin ottamatta, mutta kun tulee noita ulkomaan reissuja. Samaa olen miettiny ku nikkikin, että ei esikoisen aikaan puhuttu koko pöpöstä mitään ja nyt kauhee vöyhkääminen..



Meralin kanssa elo etenee tasasesti. Yöt menee kivasti, mutta päivällä nukutaan tosi vaihtelevasti. Tänäänkin ekoilla unilla kunnolla vasta nyt (tietty kohta taas itku kuuluu..). Meral nukahtaa syliin, mutta herää 5min kuluttua, jos laittaa sänkyyn/vaunuihin. Terveenä ollaan kuitenkin oltu ja maitoa riittää:-)

Piiiitkästä aikaa!! Ei oo vaan ehtinyt eikä jaksanut... Imetysongelmista ollut puhetta...Täällä kanssa yksi jolta maitoa ei tahdo tulla. Yhtäkkiä vaan alkoi vähemmän ja vähemmän maitoa erittyä. Aluksi mentiin sillee et imetyksen päälle vähän lisämaitoo ja nyt täytyy jo suurimmaks osaks antaa korviketta. Juuso alko hermostua ihan tyystin kun imi ja imi eikä mitään tullu, yhtää huutoo ja taistelua koko syönti touhu. Ei kyllä mitää apua tiheästä imettämisestä ja miten syötät tiheästi varsinkaan yöllä, kun poika vetelee 6-8 tunnin unia. Päivälläkin nukkuu 4 tunnin päikkäreitä. Mä oon aatellu et mitä teen väärin kun maitoo ei tuu, mut totesin et ihan samalla tavalla oon alusta asti syöny ja juonu.

Juuso syö varmaan litran vuorokaudessa+ tissimaidot. 200ml menee kevyesti kerralla.

Rinnat ei täyty enää ollenkaan sillä tavalla et tuntus et täytyy imettää. Täytyy vaan kokeilla et josko vähän tulis. Ihme homma tääkin, et miten joillain maitoo tulee ja paljon ja joillain ei riitä millää...



Juups ja sinne meseen mä en pääse edelleenkään, oon jo luovuttanu. Ei aukee niin ei aukee. Suoraan sanottuna vähä ketuttaa, näin kauniisti sanottuna. En tiiä missä on vika...



Käytiin tossa Helsingin reissullakin. Poikettiin mm. korkeasaaressa. Nukku tietty koko keikan =)



Meilläkin hymyjä irtoo, yölläkin naurattaa aina niin raakasti vaikka pitäs nukkuu =) Ja mahallaan ollaan tosi hienosti pää pystyssä ja katsellaan ympärille. Sylissäkin pää pyörii niin paljo kun vaa niskat antaa periksi.



Mä oon ihan pihalla kaikkien kuulumisista, mutta terkkuja kaikille kovasti!!!



T: Peetta ja Juuso melkein 2kk

kun pikkumieskin simahti tuossa, ja tankkaamisesta päätellen saattaa jopa nukkuakin 1-2 tuntia, mutta pääsin vasta nyt koko päivänä koneelle niin ei malta... ihan vielä.

Melba, en osaa sanoa calmeten rokotusreaktioista mitään. Joku ikäraja siinä oli, olisiko ollut 2 kk tai sinne päin, johon mennessä jos ei sitä ole ottanut, täytyy ensin testata ettei ole tullut tartuntaa, mutta reaktioista ei ollut terkan kanssa puhetta. Täytyy soittaa hälle ensi viikolla ja kysyä, kuka sen päätöksen rokottamisesta tai rokottamatta jättämisestä tekee, lastenlääkärikö. (Viime kädessä tietysti vanhemmat, mutta haluaisin varmaan vielä puhua jonkun lääkärin kanssa asiasta, juurikin noiden reaktioiden tiimoilta, että kuinka pahaa on odotettavissa vs. riski saada se tubi.)

Hauskaa, että Jiippi ja Peettakin ehtivät linjoille pitkästä aikaa! Jiipillä riittää energiaa hevoshommiinkin, kiva kuulla. Itse en ole edes miettinyt tallille menemistä nyt vähään aikaan (tai juuri muutakaan reissaamista kodin ulkopuolelle), olen jotenkin edelleen niin poikki koko ajan, vaikka nyt jo saan nukkua noin 6-7 tuntia vuorokaudessa (pätkissä, mutta kuitenkin). Olen aina ollut huono sietämään väsymystä mikä itse asiassa ihan oikeasti oli yksi syy siihen, miksi lykkäsimme lapsen hankintaa vuosi vuodelta. Pelkäsin ihan aidosti, että en jaksa, ja hyvässä muistissa oli vielä oman äidin riehumiset - pelkäsin, että minusta tulee samanlainen. Tiukkaa nyt kyllä tekeekin, mutta toistaiseksi olen kestänyt, ja vauvalle en ainakaan väsymystäni ikinä kosta, sen verran olen omasta lapsuudesta oppinut.

Onpa ikävää, että Peetallakin on imetyksen kanssa ongelmia. Minä myös en tajua, mistä ihmeestä tämä maidon väheneminen johtuu. Alkuun meillä oli jopa 2 tunnin imetysmaratoneja, nyt saa olla iloinen, jos syö 10-15 min kumpaakin tissiä. Ja maitoa ei siis oikeasti tule, vauva ei vain kranttuile (tiedän, koska pumppaan aina kun ei ole juurikaan imenyt - ei tule kuin pari tippaa!). Imee kyllä edelleen tissiä silloin kun sieltä jotain tulee, ja kun ei tule, itku on sydäntä särkevää. Imetyksiä (tai siis yrityksiä) on varmasti tarpeeksi tiheästi, pidän oikein kirjaa että tulee se 8 kertaa vuorokaudessa. Se vain on kai liian tiheätä, jotta ehtisi kunnolla maitoa nousta rintoihin noissa väleissä, ja jostain syystä ei myöskään stimuloi rintoja tuottamaan sitä maitoa. Olen miettinyt, että jos tämä tästä enää yhtään huonontuu (tänäänkin noin puolet näistä imetyksistä on ollut sellaisia 5+5 min keikkoja!) niin kutsun kyllä jonkun auttamaan. Enää en edes uskalla haaveilla 6 kk imetyksestä, mutta jos nyt ei sentään 2 viikkoon jäisi...

Kiloista oli ollut myös puhetta ainakin Jiipillä, Nikillä ja Senniinalla. Minulla on tällä hetkellä -15 kg lähtöpainosta, mutta siihen on sitten jämähdetty, siitä ei enää laske. (Välihuomautuksena että minun lähtöpainoni oli

roimasti

ylipainon puolella ja painan laihtumisesta huolimatta edelleen melkein 30 kg liikaa, eli kolminkertaisen määrän teihin verrattuna saisin vielä pudottaa.) Nälkä on ihan käsittämätön koko ajan (vaikkei sitä maitoakaan edes tule, prkl) ja pelkällä liikunnalla en kuvittele laihtuvani, sitä varten pitäisi vedellä varmaan 5 tunnin lenkkejä joka päivä. (Tässä muuten hyvä linkki jos joku on kiinnostunut paljonko eri liikuntamuodoilla, mm. vaunujen lykkimisellä :) saa kaloreita palamaan:

http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl?session_id=25977fd… )

Pitääpä vielä tutustua siihen Melban rota-linkkiin, vähän jo olin kallistumassa rokotteen ottamisen puolelle kun terkka varovaisesti sitä suositteli, mutta jos meillä tulee vielä calmette-oireitakin niin rota siihen päälle voi olla liikaa. On tämä vaikeaa...

No nyt sitten katosi viimeinenkin unetus, mistä vetoa niin vekara herää just kun se palaa. Lähden kuitenkin yrittämään unta.

Tassu

Vaikka mun pitäisi jo ehdottomasti olla sängyssä, kahdestakin syystä. Ensinnäkin meillä on huomenna ne ristiäiset ja toisekseen, mulla on ikävä flunssa päällä :( Meillä on lapset siis jo aloittaneet sen pöpöjen kotiin kantamisen.



Mutta kun just nyt ei nukuta :)



Rotasta olitte jutelleet. Meillä on ensi tiistaine se neuvola, jossa se eka satsi pitäisi antaa. Ja hetkittäin mäkin olen alkanut epäröidä. Mutta sitten taas toisaalta se itse tauti voi olla kyllä tosi kamala. Kun olis se kristallipallo, joka kertoisi, kuinka käy :/



Sarialle tsempit täältäkin! Kyllä ihmiset voi sitten joskus käyttäytyä oudosti :( Mutta niin kuin nikkikin totesi, niin edelleen on neidillä kaunis nimi! Ja nyt oli muuten A-J:kin päässyt sun hakemuksen hyväksymään, kun näyit jäsenlistalla :)



Painoa on mullakin vielä muutama kilo ylimääräistä ja se jos mikä jurppii, etenkin vaateostoksilla. Nytkin, kun ristiäisiin vaatteita ostin, niin ajattelin, että toivottavasti saan pian jo vaikka myydä nekin rievut pois :) Mutta toi, mitä nikki sanoit siitä imetyksen lopussa tapahtuvasta painon putoamisesta, on mulla ainakin käynyt toteen. Eli nää ekat kuukaudet vauvan syntymän jälkeen paino putoaa hitaammin, välillä ei juuri ollenkaan, ja sitten vähän myöhemmin humps vaan, loput lähtee. Toivon totisesti, että nytkin käy niin! Mutta vuoden olen aina antanut itselleni aikaa ja se on riittänyt, ei ole tarvinut ylimääräisiä dieettejä. Vaan nytpä tietty tarvitaan, kun näin sanon :/



Muutoin elämä rullaa aika mukavasti. Pikku neiti nukkuu ihan kivasti yöllä, 1 tai 2 syöttöä yössä. Joten mäkin ehdin välillä jopa niitä unia nähdä :) Vatsavaivoja ei oikeastaan ole, mikä on kyllä tosi ihana asia. Neiti hymyilee ja juttelee kamalasti ja on ihan syötävän suloinen :) Ja tää mamma taas miettii, että eikö muka ikinä enää... ;)



Peetta, jaksuja sinne imetyksen kanssa, samoin Tassuille! Älkää kuitenkaan ottako siitä mitään kamalaa stressiä, ei maailma kaadu siihen, vaikka korviketta vauvalle antaa. Kaikkien hyvä olohan se pääasia on :)



Ja Monumentille terkkuja myös sinne ulkomaille :) Hyvä, että hommat sujuvat sielläkin.



Nyt jos koittaisi sitä unta, muuten voi huominen käydä raskaaksi, kun on tää räkiskin tässä voimia viemässä.



Voikaahan hyvin!



Misti ja neiti nimetön (huomenna voin tulla nimen kertomaan :)

Tassut

Minulle hevoset kotona, joten on vähän pakkokin jaksaa hevostella. Tosin kesän olivat laitumella ja tamman hain ke iltana kotiin ja nythän on jo varsonutkin ja poni tulee huomenna. Ruunan rupsukka jää talveksi vuokralle - nyyh sitä tulee ikävä.

Varsa on aivan syötävän suloinen ja rohkea pikkuneiti. Tietysti aina kauniimpi kun on oma, ihan kuten lapsissakin. Nyt vaan pitää kovasti nimeä miettiä.

Juu en ala nyt laihduttamaan, mutta on ikävää kun kaikki " omat" vaatteet ovat ihan liian pieniä ja uusia ei millään viitsi hankkia väliajaksi, kun tämän painokseksi en todellakaan aio jäädä. Luotan kyllä, että paino tippuu normaaliksi n. vuoden sisään kuten esikoisen aikana kävi, miksi siis ei nytkin.

Ja hevoset kun kotiutuvat tulee pakostakin päivään aika paljon hyötyliikuntaa (siivous, ruokinnat, vedenkantoa, aidantekoa yms.) Tänään kävin hakemassa talven oljet ja lisäksi niitin viikatteella tunnin verran tuoretta ja toin pellolta kotiin, kun mies on alkuviikosta pari päivää poissa niin on aikaa vähemmän käytettävissä hevosiin.



Rota on meilläkin kovasti mietityttänyt ja olen kallistumassa kielteiselle kannalle. Suojaa kuitenkin vain yhden kannan viruksilta ja sivuvaikutukset voivat olla aika kovia. Meidän neuvolatädin lapsi oli ollut mukana rota-tutkimuksessa pari vuotta sitten ja hänen kokemuksensa olivat aika negatiivisia, perheestä rota-virukseen viime talvena sairastui vakavasti vain rokotettu lapsi, muu perhe selvisi paljon helpommalla.



Kuulumisiin. Käyn kuitenkin palstan lukemassa pari kertaa viikossa, vaikka harvemmin kirjoittelen.



Jiippi

Kerronpa tännekin meidän eilisistä ristiäisistä, jos on vaikka jollain tylsä sunnuntai eikä muuta tekemistä kuin lukea toisten bileistä. Toisaalta kun menee tänne viikon lopun pinoon, niin eipä ole sitten ensi viikon pinoa tukkimassa, heh.



Aamulla mä itse kävin kampaajalla ja mä olin edellisenä iltana käynyt kukkakaupassa ja löysin sellaisesta tarjouslaatikosta ruukku-orkidean, joka maksoi peräti 4,5 euroa ja siinä oli 5 kukkaa! Kampaaja loihti ihan mun mielestä mulle sopivan kampauksen. Edestä oli siisti ja siinä niitä kukkia toispuoleisesti ja takaosasta taas hiukset hauskoissa tupsuissa ja töyhdöissä ;-) Ei siis mitään liian tätimäistä.



Meillä oli aikasta isot ristiäiset minusta, melkein 40 ihmistä koolla. Pidettiin läheisessä kappelissa ja paikalla ihan lähimmät sukulaiset ja sitten paljon ystäviä perheineen ja hatun nosto sille ystävälle, jolla on 3-viikkoinen vauva ja oli nyt ekalla reissullaan kodin ulkopuolella. Kummit olivat aivan loistavia, kerrassaan! Ja samoin pappi ja paikalle saatu kanttori, joka esitti Ristiäislaulun (kanttorilla aivan jumalainen ääni, onneksi onkin kirkon palveluksessa). Muuten lauleskeltiinkin sitten ihan perinteisiä virsiä eli Tuomme luokse Jeesuksen, Ystävä sä lapsien ja Jumalan kämmenellä. Itse kastetilaisuudessa luettiin sitten niitä perinteisiä vanhemman, kummin, sisaruksen ja isovanhemman kiitoksia/lupauksia pienelle ja kyllä oli liikuttavaa kun juuri ja juuri lukemaan oppinut esikoiseni luki " kiitos tästä pikkuveljestä, kiitos siitä, että saamme kasvaa yhdessä" . Siinä ainakin äidillä ja mummolla meinas silmät kostua, no okei myönnetään, kostuikin.



Kastetilaisuuden jälkeen mä luin/lausuin Aaro Hellaakosken runon, mikä kertoo siitä maitoa pullollaan olevasta pikku pedosta ja sitten mentiin juustopöydän ja kakkukahvien ääreen. Paikalle oltiin hommattu myös muusikko, joka soitti klassista brasilialaista musiikkia, Mä olen niin pienoinen ja Sininen uni biisit siellä kakkukahvien seassa ja ainakin mä nautin suunnattomasti. Kun tämä muusikko oli vielä meidän häissäkin viime vuonna ja sujahtaa meidän juhlavieraiden sekaan tosi luontevasti ja juttelee hirmu hyviä juttuja, niin tuntuu kuin hän olisi osa kalustoa ;-)



Nyt ollaankin miehen kanssa aika naatteja - melkoinen väsääminen noissa juhlissa oli, kun ne oli melkein yhtä isot kuin meidän häät. Ulkopuolista apua oli vaan vähän vähemmän. Mutta onnellisia ollaan kyllä ristiäisten kulusta ja toivomme, että myös vieraat nautti. Päivänsankari oli ihan oma rauhallinen itsensä ja isovelikin venyi tosi hienoon käytökseen, kuten on aina isoissa juhlissa tehnyt. Mitä nyt aina " harjoitusversioissa" äitiä säikyttelee - kuten viime vuonna häiden alla näytti papille napaa...



Jos jollain on oikein ylitylsää, niin laitan tähän vielä meidän tarjoamiset. Muut suosiolla hypätköön seuraavan kirjoitukseen...



Brie

Blue d¿Avergne

Madrigal

Gouda Black Label

Oltermanni

Rambol

Leipäjuusto



päärynöitä

omenia

viinirypäleitä

kiivejä

meloneja

sharoneja

taatelit



porkkanat

kukkakaali

paprikat

kurkku

oliiveja

saksanpähkinöitä



patonkeja

ruisnappeja

suolakeksejä

vesikeksejä

väinämöisen palttoonnappeja

ruis diggestivejä

pyöreitä pipareita



kotitekoisia karjalanpiirakoita

voita



prinssikakku

sacherkakku

tuorejuustokakku

kanelikranssi

taatelikakku

tummat pikkuleivät

vaaleat pikkuleivät (jalkapohjan muotoiset)

Alku-karamellit



kahvia

teetä



omenamehua

karpalo-omena-rypäle-mehua

vettä

Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun ehdin kirjoittaa tänne vauvapuolelle, kun on ollut niin haipakkaa. Olen siis kotosalla 8-viikkosen poikavauvan ja villin ja uhmakkaan 2-vuotiaan isosiskon kanssa, eikä vapaa-ajanohgelmia juurikan ole : ) Ihaillen ja ihmetellen lueskelin, että jotkut ehtivät hoitaa vielä maatilan/tallin hommiakin - hatunnosto!



Meidän vauvelimme oli ensimmäiset 7 viikkoa todella itkuinen poika, eli meillä on koko ajan nukuttu huonosti ja jouduttu päivisin kanniskelemaan tuntikausia. Kaikkia tippoja ja droppeja on kokeiltu, mutta helpotuksen toi, kun viikko sitten jätin d-vitamiinit kokonaan pois. Käytössä oli Jekovit, ja minä onneton luulin, etteivät vaivat ainakaan siitä voi johtua, kun se on vesipohjaista ja vatsaystävällisempää. Nyt poika on ollut päivisin aivan erilainen, tyytyväinen, seurallinen ja välilä pitkätkin pätkät lattialla viihtyvä. Kuinkahan pitkään uskaltaisin pitää ilmn d-vitamiinia? Seuraavaksi olisi tarkoitus kokeilla Dee-tippoja, josko ne kävisivät.



Tsemppiä kaikille imetyksen kanssa tappeleville! Mulla imetys sujuu periaatteessa hyvin, mutta tiettyä tsemppausta kaipaisin... Yöt ovat edelleen risaisia, koska poitsu syö rintaa ympäri vuorokauden noin kahden tunnin välein. Viime yön lyhin imetysväli oli 1,5 tuntia - huoh! Ehkä pari kertaa vuorokaudessa on 3 tunnin imetysväli, ja sekin yleensä päivällä. Maitoa tulee mukavasti, jopa pakasteeseen asti, mutta siitä huolimatta poika syö tiheästi. Jotenkin tuntuu, että hän syö usein myös lohduksi, koska vatsaan koskee, sillä imetykset kestävät aina vain noin 5 minuuttia. Millään en saa häntä syömään enempää, vaan poika syö aina vain toisen rinnan eikä aina sitäkään tyhjäksi. Joskus saan tuputtamalla menemään molemmat tissit, mutta sitten poika huutaakin perään vatsaansa, eli on ylitäynnä. Vinkkejä?



Tiedän, ettei pitäis valittaa, kun imetys käy muuten niin helposti, mutta alan olla aika väsynyt. Esikoisen kanssa oli samanlaista öisin, mutta silloin sain nukkua päivisin yhtä aikaa vauvan kanssa. Nykyään päivät kuluvat siivillä esikoisen kanssa, eikä lepoaikaa juuri jää.



Meillä ei rota-rokotetta oteta eikä muitakaan " vapaaehtoisia" . Olen vähän rokotekriittistä sorttia ja sitä mieltä, että jotkut taudit täytyy vain sairastaa, jos kohdalle tulee ja jos niistä ei jää vaarallisia jälkitauteja. Tietenkään en toivo kenenkään vauvan sairastavan, ja kyllä meillekin kaikki rokotusohjelman mukaiset piikit otetaan.



Jaksuja muillekin yöheräilyihin väsyneille (onko meitä muita...?).

Mielettömät tarjoilut Melba oli järjestänyt! NAM! Meillä oli paljon köykäsemmät tarjottavat: kakkua, kuivakakkua, kahdenlaisia pikkuleipiä, pullaa ja pasteijoita. Poika ristittiin jo varhain, päivää vaille kaksiviikkoisena. Miehen perhekuntaa oli tuolloin tulossa toiselta puolelta Suomea esikoisen synttäreille, joten järkkäsimme ristiäiset samaan syssyyn. Oli tuskaa löytää kaapista sopivaa päällepantavaa... Vieläkin on kamalat masumakkarat!

Olitte niin kovasti keskustelleet rota-rokotteesta, että oli pakko lisäillä vielä omat kommentit. Meillä rotarixin eka annos annetiin muutama viikko sitten, kun tyttö oli 7 viikkoinen, eikä isompia sivuvaikutuksia ollut. Ehkä hiukan normaalia kiukkuisempi vuorokauden verran, mutta saattoi olla kiukkuinen ilman rokotettakin. Meille neuvolassa sanottiin, että on oikein hyvin siedetty rokote, eikä sivuvaikutuksia ole isompia ollut kenelläkään. Joskus nostaa hieman lämpöä, tai saattaa olla pientä ripulia. Meillä ei ollut kyllä kumpaakaan. Tehoste annetaan sit 3kk neuvolassa. Eli meillä ainakin oikein hyvät kokemukset.