Mitä on lama? Minkalaista elämä on silloin?

Laman aikana ihmiset muuttuvat. Hitler pääsi valtaan osittain laman ansiosta. Laman aikana korot tippuvat lainoissa, jotta investoinnit elpyisivät. Yleensä laman aikana irtisanotaan runsaasti ihmisiä, eikä uusia työpaikkoja synny. Taloudellista kasvua ei tapahdu. Ihmiset ovat yleensä velkaantuneet silloin, kun taloudella on mennyt hyvin, nyt työnsä menettäneenä eivät kykene maksamaan niitä takaisin.

Vierailija:

Laman aikana ihmiset muuttuvat.

Ne, jotka saavat pitää työpaikkansa, elävät yleensä ihan entiseen tahtiin.

Onhan se taistelua siitä omasta leivästä. Kyräillään enemmän, savustetaan ihmisiä ulos, ettei oma työpaikka menisi jne. Ei kenties kaikilla näin, mutta pitkällinen ajanjakso, jolloin taloudellinen ennuste on huono, ajaa ihmisiä epätoivoon. Itsemurhia, pakkohuutokauppoja, konkursseja, alkoholismia, syrjäytymistä.

Edellisen laman aikaan tulin ensimmäistä kertaa valmistuttuani työmarkkinoille. Päivääkään en ole ollut työttömänä, mutta urakehityksessä olen kyllä väliinputoaja: kun aluksi joutui/suostui tekemaaän kämäsiä pätkähommia, tuli siitä " tapa" . Sitten kun työmarkknat alkoivat vetää paremmin, nuoremmat viiletti molemmilta puolilta ohi - oli vääränlaista työkokemusta. Tänään v***ttaa muutenkin poikkeuksellisen paljon, eikä vähiten työ.

Olihan ap ikänsä merkannut!

Mitä turhia, kun vaan myöntää virheensä.

Lamaa ennen oli eletty nousukautta = otettu halpaa lainaa, ostettu kaikkea yli varojen, kulutus oli ylikuumentunutta. Vienti lakkasi vetämästä ja koska Suomen hyvinvointi perustui (tuolloinkin) hyvin pitkälti ulkomaan vientiin, yritysten joutuessa irtisanomaan ihmisiä kulutus entisestään väheni ja kriisi syveni.

Siinä meni konkurssiin puoli Suomea pankeista pienyrittäjiin. Henkilötakaukset lainoissa olivat tuolloin yleisiä ja monen kohtaloksi koituikin takuuvelkojen kaatuminen maksettavaksi. Henkilötakauksiin suostuttiin aika auliisti nousukauden aikana, sinisilmäisenä useat uskoivat toisten ihmisten kykyyn hoitaa asiansa ja hyväntahtoisuuteen. Monet menettivät kotiaan myöten kaiken omaisuutensa, taloja sai pilkkahintaan pankkien huutokaupoissa.



Siinäpä sitä. Itse muistan liiankin hyvin.

Olinkin kyllä köyhä opiskelija, mutta ei se minun jokapäiväistä elämääni hetkauttanut niin kuin varmasti joku 30-luvun lama olisi tehnyt.

joutui työttämäksi pitkäaikaisesta työstään, velkaa oli, vanhempani erosivat, talomme pakkomyytiin halvalla, pikkusiskoni sairastui paniikkihäiriöön, itsellenikin tuli oireita. Lama koettelee yksilötasolla tosi pahasti monia ihmisiä ja perheitä. En haluaisi kokea uutta lamaa.