Millä vauvat ovat ennen pärjänneet ekat päivät kun äidin maito ei ole vielä noussut

Mun kätilö oli naikkarilla sitä mieltä että kyllä se vauva pärjää kun tippakin vaan tulee maitoa. Yritin selittää, että eipä ole tullut tippaakaan. En vaan ollut kuulema huomannut, kun vauva oli sen imiessään saanut. . .



Umpiväsyneenä olin imettänyt kolme päivää. yötä päivää pidin vauvaa rinnalla. Sitten tuli lastenhoitaja, joka sanoi lapsen olevan epätavallisen voimaton. Lääkäri totesi lapsella olevan lisäravinteen tarvetta. Aluksi annettiin pipetillä korviketta suuhun, kun ei jaksanut imeä. Kun vähän voimistui, annettiin pullosta. Vauva ja äiti nukkuivat hyvin kun vauvalla oli masu pullollaan. Meni viikko ennen kuin maitoa alkoi tihkua rinnoista. Sitkeä yrittäminen siis palkittiin, mutta lapsi olisi kuivunut ilman lisämaitoa!

Eikä se ollut korviketta, vaan jonkun luovuttajan lypsämää. Miksi se on niin vaikeaa ymmärtää, että kaikilla ei asiat aina mene niinkuin luonnon olisi kuulunut järjestää?

Tottakai luonto on tarkoittanut, että äiti imettää, mutta aina löytyy niitä, jotka siihen eivät syystä tai toisesta pysty ja onneksi lääketiede/terveydenhuolto auttaa silloin eikä vastasyntynyt kuole ravinnon puutteeseen.

Tuntuu vaan niin julmalta, että se oli muka oma vikani. Olisikohan minun pitänyt jäädä katsomaan, kuivuuko lapsi ilman lisämaitoa. . ?



Synnytykseni oli kestänyt 43-tuntia, olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti. Kun olin sitten saanut rauhassa levätä, alkoi maitokin nousemaan.

että kaikki kyllä pystyy imettämään. Kuten nytkin on kuultu, kaikilta se ei onnistu. Vaikeaa todistaa tuollaisen teorian aukottomuutta, koska aika harva varmaan viitsii lähteä ottamaan riskejä asian suhteen.

luonto on todella toiminut! Muuten oltaisiin kuultu surullisia uutisia moneen kertaan!