Kaveriperheen koti on kuin kaatopaikka - nurkat taynna vaatepinoja, lelut levallaan lattioilla, kaikki vaakatasot taynna mainoksia, kaytettyja nenaliinoja ja ties mita tilpehooria,
vessan lattialla puhtaat ja likaiset vaatteet, lehdet, pyyhkeet ja käytetyt vaipat sulassa sovussa. Ja tiskit AINA tiskaamatta.
Kuka hulu kestää asua tuollaisessa läävässä vuodesta toiseen?
Kommentit (89)
On vaan niin paljon mukavampaa löhötä töllön edessä tai surffata netissä.
Kaaos on jokapäiväistä. Pahimpia roskia siivoilen kyllä pois lattioilta, ja pinttynyttä likaa ei pitäisi löytyä. Mutta se kaaos pöytätasoilla ja vaatekasat tuoleilla - huh, huh!
silmä tottuu minulla hyvin pian vaatekasaan nojatuolilla, enkä siis enää juuri huomaakaan moista. Samoin " tuo tullessas-vie mennessäs" ei vain toimi minulla. Ne kahvimukit olkkarinpöydältä ei vain tartu matkaani. Näen ne kyllä, mutta näköhavainto ei mene aivoihin asti:)
Myönnän olevani pahuksen laiska, mutta mitäs sitten. Terveydella vaarallista likaa meiltä ei pitäisi löytyä, eikä varsinaista likaa muutenkaan.
no, otetaas takasin, kyllä tiskipöydältä sitä välillä löytyy, mutta yleensä pesen keittiön liat vähintään muutaman päivän välein. Liian harvoin, myönnetään. Ruokaa laitetaan puhdistetulla pöydältä.
Laiska olen tosin siinäkin. Teen kerralla isot annokset, joista riittää lämmitettäväksi seuraavaksi päiväksi.
Minulla tilanteen tekee vähän erilaiseksi se, että lapset ovat puolet ajastaan isällään. Nyt kun lapset on olleet useita viikkoja putkeen isällään, niin tilanne on riistäytynyt tavallista pahemmaksi. Mutta itepä sotkuni kestän. Lasten ollessa mulla, siivoan pikkuisen ahkerammin.
Vierailija:
Oletteko ajatelleet, että näm sottapyttyperheet ovat ehkä lopen uupuneita eivätkä siksi jaksa pitää kotia siistinä?
Joillakin on arki niin raskasta, että kaikki energia ja aika menee " tärkeämpiin" asioihin. Siivous on järjestyslistalla häntäpäässä kun kyseessä on perheen jaksaminen.
meillä on aina siistiä vaikka on viis lasta.
Lapset mukaan kotitöihin ja mies kans
Mutta ei asia mua häiritse eikä muitakaan tässä perheessä joten en ymmärrä miksi sen pitäisi häiritä jotain ulkopuolisia. Toki vieraita varten kerään suurimmat rojut pois edestä. Siivooja käy säännöllisesti joten likaista meillä ei ole.
Vai miksi ette ehdi siivota?
Vierailija:
Pienet lapset ehtivät uskomattoman paljon sillä välin touhuta, kun mies laittaa ruokaa ja tiskaa aamun jäljiltä. Itse tulen sen verran myöhään, etten ehdi kotitöitä tehdä illalla yhtään, kun tahdon sen ajan viettää lasten ja mieheni kanssa.Aamulla herään 4.30, laitan itseni kuntoon, kokoan lapsille vaatteet, teen eväät tarhaan ja itselleni töihin. Sen jälkeen herätän lapset, laitan lapset valmiiksi ja vien tarhaan, riennän asemalle ja junaan.
Mies lähtee kotoa ennen minua autolla töihin.
Mutta laiskojahan me ollaan av:n mittapuulla ;)
Vieraita varten meillä toki siivotaan.
on siinä kyllä eroa, onko sekaista vai todella likaista. sekaisuus ei mua niin haittaa, ei kotona eikä muitten luona kyläillessä. jos tavarat saisi olla VAAN omilla paikoillaan niin miten lapset voisi leikkiä, äiti askarrella tai isi remontoida mitään?
mutta toi likaisuus pistää joidenkin kotona kyllä silmään. ettei roskia ole viety todella VIIKKOIHIN, vessaa pesty IKINÄ, homeiset ruuat ja tiskit lojuu tiskipöydällä AINA tai ruuantähteet sun muut roiskeet pinttyy lattiaan ja pintoihin kuukausikaupalla. tämmöisiäkin koteja olen nähnyt. noi on musta jo niitä juttuja, mitkä aiheuttaa ihan terveydellistä haittaa ja niistä PITÄÄ normaalin ihmisen, varsinkin pienten lasten vanhempien huolehtia.
Siltikään en välitä tuon taivaallista millainen siivo toisilla on. Parhaalla ystävälläni oli opiskeluaikana oikea läävä, mutta sinne kaikki ihmiset kertyivät iltaa viettämään. Pelattiin korttia, juotiin kahvia, naurettiin ja oltiin onnellisia. Ei kai sillä kaverillani ollut edes aikaa siivota, kun me oltiin aina siellä. Joku aina saattoi pestä siellä kahvikupit, kun kaikki kupit olivat pesussa tai joku toi kertakäyttömukeja.
Joku inisi likaisesta vessanpöntöstä; Mieti hei, että ei siitä kauan ole kun Suomessakin oli kunnon paskahuussit. Olisikohan joillakin mennyt hygieniainnostus jo liian pitkälle?
Mies kulkee autolla, joten on vähän jälkeen neljän takaisin hakemassa lapsia tarhasta, käy sitten kaupassa, laittaa ruoan ja samalla tiskaa aamun jäljiltä. Sitten syövät ennen minun tuloani ja mies siistii keittiötä, jos jaksaa ja lapset antavat.
Minä olen kotona siis kuuden jälkeen, syön ja vietän n. 1,5 tuntia perheeni kanssa. Ei huvita tuota lyhyttä aikaa tuhlata siivoamiseen. Voi siis varmaan sanoa, että aamusta iltaan töissä/työmatkalla. Vapaata aikaa ei oikeastaan ole.
Ja voi varmaan sanoa, että tällä hetkellä ollaan töissä aamusta iltaan. Jos mulla on työpäivät matkoineen 12 tuntia ja miehellä 11, niin jokainen voi laskea, paljon siinä jää vapaata aikaa siivota ja olla lasten kanssa. Meillä se tärkeysjärjestys menee niin, että ensin lapset ja sitten se siivous. Ja yleensä se siivous sitetn jää viikonlopuille.
Kesällä on sitten vähän luistettu siitäkin, että saadaan tehdä mukavia juttuja :)
Onhan teillä viikonloputkin aikaa. Vai oletteko silloinkin töissä?
Vierailija:
Mies kulkee autolla, joten on vähän jälkeen neljän takaisin hakemassa lapsia tarhasta, käy sitten kaupassa, laittaa ruoan ja samalla tiskaa aamun jäljiltä. Sitten syövät ennen minun tuloani ja mies siistii keittiötä, jos jaksaa ja lapset antavat.Minä olen kotona siis kuuden jälkeen, syön ja vietän n. 1,5 tuntia perheeni kanssa. Ei huvita tuota lyhyttä aikaa tuhlata siivoamiseen. Voi siis varmaan sanoa, että aamusta iltaan töissä/työmatkalla. Vapaata aikaa ei oikeastaan ole.
Viikonloppuisin siivotaan. Yleensä. Mutta tiedätkö, elämä on muutakin kuin siivoamista. Tätä meidänkin päivien raskautta on vaikea käsittää sellaisen, joka ei ole vastaavaa rumbaa kokenut.
Onneksi meillä kyseessä on tilapäinen ratkaisu.
Vierailija:
Onhan teillä viikonloputkin aikaa. Vai oletteko silloinkin töissä?
Vastaus on helppo: mielenterveysongelmista kärsivät.
Helppohan teidän pumpulissa kasvaneiden on täällä päteä, kun äideiltänne jo olette oppineet neuroottiset tapanne.
Minun kotonani olisi varmasti teidän silminne nähtynä kamalaa, mutta itse voin vain onnitella itseäni siitä, että kotonani on kamalan paljon siistimpää kuin vanhempieni luona! Te ehkä jatkatte äitienne ylisiisteystraditiota - se ei vaadi paljon. Minä olen tehnyt töitä murtautuakseni oppimastani mallista, jonka mukaan kotityöt ovat rangaistuksista pahin, ja hampaiden päivittäinen harjaaminen naurettavaa turhamaisuutta...
En toki odotakaan teidän voivan ymmärtää, ettei se siivoaminen kaikille ole niin itsestäänselvää. Vouhkatkaa keskenänne.
Voi raukkaa, sääliäkö kaipaat?
Normaali siisteyden ylläpitäminen EI OLE ylisiisteystradition noudattamista tai neuroottista. Se on NORMAALIA elämää, mikä jokaisen pitäisi osata hallita, varsinkin jos perheessä on lapsia.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta tuo itsesäälissä kieriminen!
Aloita uusi elämäntapa, käytä joka päivä edes 20 minuuttia siisteyden ylläpitämiseen niin huomaat eron jo viikossa.
Ja osta tiskikone ja pyykinpesukone jos niitä ei sinulla vielä ole.
Vierailija:
Helppohan teidän pumpulissa kasvaneiden on täällä päteä, kun äideiltänne jo olette oppineet neuroottiset tapanne.Minun kotonani olisi varmasti teidän silminne nähtynä kamalaa, mutta itse voin vain onnitella itseäni siitä, että kotonani on kamalan paljon siistimpää kuin vanhempieni luona! Te ehkä jatkatte äitienne ylisiisteystraditiota - se ei vaadi paljon. Minä olen tehnyt töitä murtautuakseni oppimastani mallista, jonka mukaan kotityöt ovat rangaistuksista pahin, ja hampaiden päivittäinen harjaaminen naurettavaa turhamaisuutta...
En toki odotakaan teidän voivan ymmärtää, ettei se siivoaminen kaikille ole niin itsestäänselvää. Vouhkatkaa keskenänne.
Sanoinhan, etten oletakaan teidän voivan käsittää erilaista lähtökohtaa elämään...
Itsesääliäkö se on, että voin päivittäin onnitella itseäni siitä, että ylitän riman, joka minulle on syntymässäni asetettu? Nimenomaan olen ottanut itseäni niskasta kiinni, ihan itse - toisin kuin teikäläinen, joka vain tekee sen, mitä on apinan lailla oppinut - matkimalla.
Miksi minun nyt pitäisi vielä joka päivä uhrata 20 minuuttia lisää, jotta mahtuisin kaltaistesi ahtaiden ihmisten muottiin? Minä olen oikein tyytyväinen olooni, enkä kaipaa tuntemattomien hyväksyntää.
Sääliksi käyvät ne, jotka ahdistuvat yrittäesään liikaa!
Missä ne lelukorit sitten ovat jolleivät jollain pinnalla?
Jokaisella meillä on erilaiset lähtökohdat elämään.
Mistä tiedät, mitä minä olen lapsuudenkodissani oppinut ja mitä en?
Ahdasmielinen en siivouksen suhteen ole, mutta sen tiedän, että normaaliälyinen terve ihminen ei suostu paskassa elämään.
Sen jos jotain olen oppinut ammatissani, mihin kuuluu olennaisena osana kotikäynnit eri-ikäisten ihmisten luona.
Ahdistunut en ole, kiitos huolenpidosta.
ps Kova tarve sinulla on selitellä, vaikka et muiden hyväksyntää kaipaakaan...?
Vierailija:
Sanoinhan, etten oletakaan teidän voivan käsittää erilaista lähtökohtaa elämään...Itsesääliäkö se on, että voin päivittäin onnitella itseäni siitä, että ylitän riman, joka minulle on syntymässäni asetettu? Nimenomaan olen ottanut itseäni niskasta kiinni, ihan itse - toisin kuin teikäläinen, joka vain tekee sen, mitä on apinan lailla oppinut - matkimalla.
Miksi minun nyt pitäisi vielä joka päivä uhrata 20 minuuttia lisää, jotta mahtuisin kaltaistesi ahtaiden ihmisten muottiin? Minä olen oikein tyytyväinen olooni, enkä kaipaa tuntemattomien hyväksyntää.
Sääliksi käyvät ne, jotka ahdistuvat yrittäesään liikaa!
Paitsi joskus on lattialla jotain epämääräistä tahmeaa lasten jäljiltä, jos onnistuvat salakuljettamaan syötävää keittiöstä muualle.
Aika paljon tuo siisteys varmaan riippuu myös siitä, onko äiti kotona vai töissä, kuinka pitkät työpäivät, onko tiski- ja pyykinpesukonetta, onko asunnossa tarpeeksi säilytystilaa, kuinka monta lasta, osallistuuko isä kotitöihin jne.
Kaikki ei ole ihan samassa asemassa, eikä näin ollen voi yksiselitteisesti sanoa, että joku on laiska, jos on epäsiistiä tai joskus jopa likaista.
vaan niille, jotka eivät ole itse olleet riittävän vahvoja tulemaan sinuiksi elämänsä kanssa. Niille, jotka saattavat olla niinkin haavoittuvaisia, että kaltaistesi asettamat paineet todella ahdistavat. (Miksi muuten oletit, että ahdistus viittasi itseesi? Jotain lienee taustalla...) En edelleenkään oleta, että voisit tai edes haluaisit ymmärtää, etteivät kaikki ole imeneet siisteysintoilua äidinmaidosta, enkä jaksa aiheesta enempää vääntää. Sinullakin lienee jo kiire hinkkaamaan pesuhanaa.
Kuka sinulle on antanut oikeuden määritellä " normaali" ? Sellaisen ihmisen kanssa olen oppinut olemaan antautumatta väittelyyn, joka olettaa " normaalin" olevan jokin universaali vakio.
Pienet lapset ehtivät uskomattoman paljon sillä välin touhuta, kun mies laittaa ruokaa ja tiskaa aamun jäljiltä. Itse tulen sen verran myöhään, etten ehdi kotitöitä tehdä illalla yhtään, kun tahdon sen ajan viettää lasten ja mieheni kanssa.
Aamulla herään 4.30, laitan itseni kuntoon, kokoan lapsille vaatteet, teen eväät tarhaan ja itselleni töihin. Sen jälkeen herätän lapset, laitan lapset valmiiksi ja vien tarhaan, riennän asemalle ja junaan.
Mies lähtee kotoa ennen minua autolla töihin.
Mutta laiskojahan me ollaan av:n mittapuulla ;)
Vieraita varten meillä toki siivotaan.
Vierailija: