Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa enää!! Lääkäri ei antanut minulle masennuslääkkeitä
08.08.2007 |
kävin lääkärillä pari kuukautta jatkuneen masennuksen ja ahdistuksen takia. en yleensäkään mene helposti lääkäriin mutta nyt tuntui siltä että lapsetkin jo kärsivät kun olen tällainen, itkeskelen enkä jaksa mitään, juuri ja juuri saan perushommat hoidettua.
lääkäri oli vanhempi mies joka NAURESKELI että sellaistahan se elämä pineten lasten kanssa on, väsyttää ja saattaa vähän stressiäkin olla. Laittoi lähetettä psykologille juttelemaan mutta sinne pääsee aikaisintaan ensi viikolla! Olin niin typertynyt lääkärin käytöksestä etten osannut puolustaa enää itseäni, yritin kyllä sanoa ettei tämä ole mitään pientä stressiä, mutta lääkäri ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa! Oven ulkopuolella tuli sitten itku.
Tämä masennus on mennyt vaan koko ajan pahemmaksi, aamut alkavat itkulla. En tiedä pystynkö enää odottamaan ensi viikolle jotain psykologin keskustelua kun tuntuu että saatan pimahtaa lopullisesti koska tahansa! En enää yhtään ihmettele miksi jotkut äidit päätyvät epätoivoisiin tekoihin, jos terveydenhuollossa suhtaudutaan masennukseen näin!!
En voi edes vaihtaa lääkäriä kun tuo oli omalääkäri, yksityiselle ei ole varaa mennä kun rahaa saan vasta ensi viikolla ja tilillä rahaa enää ruokaan. Menenkö vaan uudestaan itkemään tuolle lääkärille, vai täytyykö koittaa sinnitellä vielä pitkät päivät ensi viikkoon? :(
Kommentit (73)
Ihan kuin todellisessa masennuksessa (siis ei missään " mulla on tänään vähän huono päivä" -masiksessa) olisi kyse todellakin vain siitä, että se iskee koska naapurilla nyt sattuu menemään paremmin, on vaikka mahtavampi auto tms. Oikea masennus ei todellakaan liity tälläiseen yhtikäs mitenkään!
Jos alakulo iskee todella naapurin uudesta autosta, on vaan kysymys juuri tästä " mulla on tänään vähän masista" -päivästä.
Kai se jotakin todellakin kertoo miksi masennus on todellakin nousemassa suomalaisten kansantaudiksi. Eihän kysymys ole pelkästään aikuisista vaan ihan jo nuorista, lapsista ja sylivauvaistakin.
Vai kadehtiiko se vauvakin vain naapurin Justuksen uusia potkuhousuja?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunta on muuttunut niin kovasti, että niin aikuiset kuin lapsetkin väsyvät sen pyörityksessä. Ei kaikkea siis voida selittää vain sillä että halutaan samat asiat kuin toisillakin on tai että vanhemmat kasvattavat lapsiaan kuin pumpulissa ja koittavat välttää elämästään kaikki vastoinkäymiset.
Usein masennuksen taustalla kun on aikamoisen suuressa osassa myös perinnölliset tekijät eli masennus kulkee geeneissä esim. suvuittain. No kaikki eivät tietenkään sairastu, mutta ympäristötekijät ts. esim. yhteiskunta ja sen vaatimukset laukaisevat sairauden.
Ei silloin ole enää kysymys siitä, että siihen voisi itse vaikuttaa. Ei kukaan valitse sairastua masennukseen. Ihan kummallistahan se olisi??! Eihän diabeetikko, epileptikko tai vaikka syöpää sairastava valitse itse sairauttaan? Tai sokea valitse näoön menetystään tai jalkansa katkaissut valitse jalan menetystä, se vain tapahtuu. Sama on masennuksen ja nuidenkin mielenterveysongelmien kanssa, ne vain tapahtuvat ja niihin ei ihminen ole itse syypää.
Toiset ymmärtävät tämän, toiset eivät. Soisipa silti ymmärrystä niillekin, jotka asiaa eivät voi käsittää.
Huomaan myöskin, että ajoittain en pysty katselemaan ja keskittymään television uutisiin. Masennun maailman menosta. Se tekee minut hyvin surulliseksi.
Mihin laitoin lompsan, missä avaimet? Helvetti tulen hulluksi aina kaikki hukassa ei mitään järjestystä. Hitto unohdin hammaslääkärin. Hartioita kolottaa, vatsaa kivistää, päätä särkee...uni ei tule pollaan ajatukset kiertää kehää...ahdistaa, rintaan sattuu. Vetäydyn peiton alle en tahdo tavata ketään tänään.
Joo olen pienen vintiön äiti.
En ole koskaan syönyt lääkkeitä mielen virkistämiseksi tunteiden turruttamiseksi.
Periaattella: Tämä savotta tehdään loppuun asti.
Ihan oikeesti olen hyväksynyt, että tätä se elämä on. Se olen minä joka tässä kuljen vastatuuleen.
Elimistön tapa reagoida oirein on täysin normaalia. Tiedostamalla oma tilansa ja hölläämällä suitsia helpottaa huomattavasti. Kumpa monet muutkin oivaltaisivat ettei lääkitys aina ole se oikea ja paras vaihtoehto.
Toki on ihmisiä jotka tarvitsevat lääkitystä, mutta he ovat vähemmistö.
Tuntuu että meistä ihmisistä tehdään sairaita vaikka emme sitä oikeasti olekkaan. Kaikille asioille keksitään diagnoosi ja lääkitys.
Voimia kaikille masennuksen kanssa kampeileville
kun tuntuu että mopo karkaa käsistä; on aika höllätä! kaikkea ei tarvitse tehdä eikä ehtiä. Otetaan vähän rennommin ja huolehditaan perustarpeet.
Meillä on ollut ajat liiian helpot ja hyvät. Kaikki perustarpeet tulee tyydytettyä ilman ponnisteluja. Ihmismieli ja kroppa turhautuu tälläisestä tekemättömyydestä...
voi myös olla vajaatoiminnassa ja aiheuttaa noita samoja oireita, mutta se on niin huonosti hoidettu vaiva Suomessa. Pitäisi tutkia masennuspotilaita, josko siellä olisi syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vastaanotto on Tk tuollaista, että ylös ulos ja lenkille, niin eipä ole ihme, että tapahtuu lapsmurhia, kun äiti väsyy.
Minun masennukseeni ystäväni sanoi samaa, lähde juoksemaan, johan jää masennus. HAH, hyvä että sängystä ylös pääsin ja lapset tuli hoidettua. Miten ihmeessä vielä lähtisin lenkille kahden alle 2v kanssa ja päänuppi sekaisin?
Ihmiset, jotka eivät ole kokeneet masennusta eivät voi tietää mitä puhuvat. Vähän sama asia kuin lapsettomuudessa.
ihan oikeesti auttaa! siinä missä lääkkeetkin.
Kyllä se vaan uni tulee silmään paremmin kun ulkoilee ja fyysisesti väsyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt haen vielä siskoni pois sieltä vantaalta ja tuon tänne sairastamaan ( Turkuun ) missä saa oikeaa apua ja ei heitetä itsemurhaa yrittänyttä ulos sairaalasta ja sanota, että ei sulla mitään ole. Mä olen nyt 16 vuotta katsonut kun se kärsii ja elämän suurin virhe sillä oli mennä Vantaalle asumaan missä hoitoa ei saa mihinkään.
4
Oikeasti normaali masennus on niin upea tunne, että sitä ihan soittelee kavereille ja kertoo riemuissaan, että nyt mua masentaa niin kuin normaaleja ihmisiä. Kaikki jotka on katsonut vierestä sitä oikeaa masennusta niin osaa kyllä silloin ottaa osaa iloon ja onnitella. Mulle on käynyt näin kaksi kertaa viimeisen 20 vuoden aikana ja se tunne on uskomaton!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainasin rahaa ja kävin yksityisellä. Hän otti oireet tosissaan ja määräsi heti rauhoittavat (jotka muuten maksoivat reilu 5e n. kk satsi), koska oireet olivat niin rajut ja tarvitsin nopeasti auttavan lääkkeen. Tätä pitää käyttää nyt ainakin 3kk.
En kirjoittanut tuohon aloitusviestiin kaikkia oireita, kärsin myös pakko-oireista, jotka jo hallitsevat elämääni täysin. Tarkaailen itseäni koko ajan ja iltaisin en saa nukuttua, kun tunnustelen pulssia ja pelkään sydämeni pysähtyvän, joka ilta pelkään heräänkö enää aamulla. Masennus on sitä luokkaa että hyvä kun saan lasten perustarpeet hoidettua, välillä ei jaksaisi edes ruokaa heille laittaa, huudan lapsille ihan pienestäkin koska en kerta kaikkiaan enää jaksa yhtään ylimääräistä stressiä ja välillä tulee mieleen paiskata muksut seinään (no en sitä kuitenkaan tekisi, mutta pelottaa nuo ajatuksetkin). Lapset siis kärsivät kun äiti ei jaksa yhtään mitään. Ei leikkiä, ei viedä ulos, kaikki voimat menevät siihen että saa itsestään sen verran irti että perusjutut tulee hoidettua. Ja tosiaan jatkuva pelko siitä että joku kerta kun lapset tarpeeksi huutavat, minulla kilahtaa lopullisesti ja pahoinpitelen heitä tms kamalaa. Lisäksi kaikki tämä on aiheuttanut jo fyysisiä oireita alkaen kovasta jatkuvasta päänsärystä johon joudun käyttämään särkylääkkeitä joka päivä, jatkuen muihin kipuihin ym.
Aloitin lääkkeen ja pelot ja itseni tarkkailu ovat heti poissa, lasten kiukuttelu ei saa minua enää hermoromahduksen partaalle. Olo on rento ensimmäisen kerran pitkiin aikoihin.
Tiedän että tämä lääke aiheuttaa riippuvuutta ja että se täytyy lopettaa vähitellen pitkän ajan kuluessa, ettei vieroitusoireita tule. Mutta oikeasti, en tiedä olisinko selvinnyt ensi viikkoon enää ilman tätä. Tiedän että mielialalääkkeet olisi varmasti ollut pidemmän päälle parempi vaihtoehto sillä se ei aiheuta riippuvuutta, mutta kuten tämä toinen lääkärikin sanoi, tärkeintä on saada nyt nopeasti oireet rauhoittumaan ja oloni paremmaksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti elo siitä rauhoittuu.
Pidä itsestäsi ja perheestäsi huolta! :)
Mäkin olen Turusta! Oletko sä kaupungin vai TYKSin hoidossa? Kun oon ite ollut kummassakin ja TYKSistä sain paljon parempaa palvelua, mutta heittivät kaupungin puolelle, olen pettynyt...
Kärsit aivan selvästi neuroottisesta häiriöistä. " oireneuroosi"
Fobia, paniikki, pakkomielle, hysteria, hypokondri (luulotauti) oireet kuuluvat neuroosien kuvaan. Hoito on terapia ja lääkitys. Oireisiin löytyy aina syy joka johtuu ahdistuksesta jota koet.
Millainen lapsuus sinulla oli?
Meistä tehdään sairaita vaikka emme olisikaan sairaita.
Ja kyllä liikunnalla on ennaltaehkäisevä vaikutus mielentilaan/masennukseen.
Ruotsissa on todettu sateisen kesän aiheuttaneen masennuksen lisääntymistä ja hakeutumista lääkäriin ja lääkehoitoon.
Sateen ei katsota ensisijaisesti aiheuttaneen masennusta, vaan että ihmiset eivät ole liikkuneet tarpeeksi. Jäädään sisälle pohtimaan elämän surkeutta ja synkkyyttä.
Alue: Aihe vapaa
lääkäri ei määrää vartin vastaanoton perusteella mitään masennuslääkkeitä vaan laittaa potilaan ensin psykiatrin puolelle lähetteellä. Jos psykiatri sanoo että on aihetta, lääkäri määrää lääkkeen.