Lue keskustelun säännöt.
Minä pelkään, että mulla on ms..
05.08.2007 |
Olen jo pitemmän aikaa (n. puoli vuotta) ihmetellyt omia oireitani, itsekseni siis, en ole puhunut niistä kellekkään. Ajattelin, että ne johtuu vain väsymyksestä, kun kuopus on allergikko, eli käytännössä huutanut ensimmäisen vuotensa putkeen yötä päivää..
Mutta oireet, mitä ihmettelin ovat tällaiset:
-Huomasin tekstiviestiä kirjoittaessa, etteivät sormeni suostu välillä liikkumaan miten haluaisin. Välillä piti oiken " pakottaa" ne liikkumaan.
-Saunassa joskus näkökyky hämärtyy.
-Välillä minua huimaa niin, että voisin luulla olevani pahemmassakin humalassa, jos en tietäisi olevani vesiselvä.
-Myöhään valvominen on välillä aivan mahdotonta.
-Lihasvoimani ovat heikentyneet huomattavasti, välillä jopa syöminen ottaa voimille. Eli leuat väsyy pureskeluun.
Nämä kaikki oireet mitä luettelin, ovat välillä parempana ja välillä huonompana.
Sitten, kun Saija Varjuksen jutun luettuani löysin ms-sivut netistä, olen huomannut myös muita yhteneväisyyksiä. Silti jokin " estää" minua uskomasta, että minulla olisi noinkin vakava sairaus. Tunnen kuitenkin hyvinä aikoina olevani täysin normaali...
Lähinnä kirjoitin tämän, että saan purkaa huoltani jonnekkin. Miehelleni olen varovaisen epäilyn heittänyt ilmaan, mutta hän ei usko, että minulla olisi ms. Joka tapauksessa olen varannut ajan ja haluan, että asia tutkitaan.
Sitä vain mietin, että onko parempi ensin vain luetella oireet lääkärille, vai sanoa heti epäilys ms-taudista?
Kiitos kaikille jotka jaksoi lukea tän.
Kommentit (12)
Ja se, että kun menen lääkärille, kestää pitkään ennen kuin saan tiedon mahdollisesta sairaudesta. Lääkityksenkin voi varmaan aloittaa vasta sitten ja kuitenkin huonommassa vaiheessa olo on tosi väsynyt ja mieli alakuloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja pyydä, että tekee sellaisen lähetteen jatkotutkimuksiin, jossa pyydetään tutkimukset mahdollisimman nopeasti. Ja vinkkinä vielä. Jos venyy kovin, niin pyydä magneettikuvavastaukset itsellesi tai lähettämään yksityislääkärille ja kysy hänen mielipidettään asiasta. On tärkeää saada lääkitys mahd nopeasti ja KELA:n päätös lääkityksellekin kestää.
Menen yksityiselle lääkärille, meillä onneksi työterveydestä huolehtii yksityinen lääkärikeskus. Toivottavasti se lääkäri ottaa mut tosissaan, eikä ajattele, et mä oon luulotautinen...
Mulla halvaantui kokonaan vasen puoli v. 2002, silloin tehtiin hirveästi tutkimuksia ja pahoja juttuja suljettiin pois, mutta ms jäi yhdeksi vaihtoehdoksi. Diagnoosi varmistui vasta 2,5 vuoden jälkeen, jolloin mulle tuli näköhermotulehdus toiseen silmään ja vei näkökyvyn siitä melkein täysin useaksi viikoksi. Sen jälkeen mulla ei ole ollut mitään oireita enkä käytä mitään lääkkeitä. Ms on yksilöllinen sairaus, jonka kulkua kukaan ei voi ennustaa. On olemassa myöskin ns. hyvälaatuinen ms, joka ei juuri normaalia elämää häiritse (kuten minulla tällä hetkellä).
On kuitenkin tosi tärkeää selvittää neurologisten oireiden syy ja aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti. Minun oireeni otti vakavasti vasta kolmas tutkinut yleislääkäri (muut pitivät oireitani flunssasta johtuvina), joten parasta tosiaan mennä suoraan neurologille. Tsemppiä!!!
Minulle tuli ihan samoja oireita 15 vuotta sitten, kun toiseksi vanhin lapsi oli vajaan vuoden ikäinen. Huimaaminen oli kauheinta. Välillä tuntui, että pitäisi ottaa pari paukkua, niin tietäisi, mistä keinuttava olo johtuu. Olin välillä niin väsynyt, ettei ruokaa laittaessa kauha pysynyt kädessä ja nukahdin ruokapöytään. Minulla todettiin tuolloin fibromyalgia. Huimaus laitettiin myös hirvittävän niskajumituksen syyksi. Neurologillakin kävin, mutta hänen mukaansa minun oireeni eivät viitanneet ms:ään. Mitään laajoja tutkimuksia ei tehty, mutta uskoin siihen. Viime talvena oireita taas tuli, kun oli monenlaista stressiä. Niitä kesti muutaman kuukauden ja ne menivät ohi, jälkiä jättämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että oireet johtuu väsymyksestä. Mutta lapset on nukkunu tosi hyvin jo parisen kuukautta ja lisäksi kesäloman sain ottaa tosi rennosti. Mummut ja papat halus hoitaa lapsia. Lisäksi kävin muutaman kerran hierojalla, kun ajattelin, että yläkroppa vaan on niin jumissa ettei mikään toimi sen takia.
Ja mulla on muitakin oireita. Esim. tämä tietsikalla kirjoittaminen on hankalaa, kun välillä ei sormet tahdo osua näppäimiin. Kynällä kirjoittaminen on joskus hankalaa, kun tuntuu etten saa otetta kynään. En jaksa esikoisen kanssa värittää pitkään, kun käteen alkaa sattua. En saa välillä millään mieleeni jotain tiettyä sanaa tai unohdan jonkun tuttuakin tutumman laulun sanat.
Ihan hyvä, että aloin kirjottamaan tänne, koska voin lääkärille kertoa enemmän oireita, kun on aikaa muistella niitä nyt.
Tottakai tuollaiset oireet pitää tutkia, mutta siltikään kyseessä ei tarvitse olla ms. Ja jos yläselkä on oikein juntturassa, ei muutama hierontakerta riitä. Itse kävin 15 kertaa fysikaalisessa hoidossa, 5 kertaa kiropraktikolla ja vielä hierojalla kymmenisen kertaa, ennen kuin alkoi jumitus helpottaa. - 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sinun kokemukset 7 ja 9 saa mielialaa nousemaan, kuten sanoit, ei se välttämättä ole ms.
Toivottavasti kuitenkin saan suht pian siihen vastauksen. Inhottavaa " kytätä" omia oireita, milloin niitä on ja milloin ei.
Ja aina voi toivoa parasta, mutta MS ei ole mikään maailmanloppu.
Se voi olla myös aika leppoisa vaiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös kilpirauhasarvot! Ne on helppo tutkia perusverikokeella TSH ja T4V.
15vuotta takana eikä tänä päivänä kukaan (kenen en halua asiasta tietävän) tiedä sairaudestani.
Ei näy, tunnu, haise eikä maistu.
Fyysinen kunto ja hoidetut hampaat (!) auttaa pitkälle:)
Tulevaisuudesta ei tietysti koskaan tiedä..
Oireesi voivat sopia siihen tai sitten ovat jotain muuta. Vaikka olisivat ms-tautia, ei se välttämättä ole mikään katastrofi. Tai alkujärkytys on tietenkin katastrofi, mutta tauti etenee niin eri tavoin ihmisillä. Joku voi olla vaikka 20 vuotta täysin oireeton. Kaikilla on kauhukuva siitä, että lopulta kuitenkin joutuu pyörätuoliin jne. Tosiasia on, että suurin osa pysyy työkykyisinä eläkeikään asti ja yhä harvemmat joutuvat pyörätuoliin. Lääkkeet ja kuntoutus ovat kehittyneet hirveästi viimeisen 10 vuoden sisällä.