Onko kukaan katunut tatskan ottoa? Minulle on vasta yli 30-v. tullut hinku tatskaan... mutta pelkaan, etta katuisin myohemmin. Onko paras jattaa nailla lahtokohdilla laviin?

olin jättänyt ottamatta jos olis tiennyt että nykyään niitä on joka pulliaisella. On jo melkein enemmän statement jättää ottamatta kuin ottaa...

Näin minä ajattelin palkita itseni kunhan saan vielä 5kg pois, ikää 30v.

" tatuointejaan katuako voiskaan.." "



Eipä se auta itkeä kun maito on maassa (tai nahka tikattu)!

Mutta kunnolla kun harkitset ja otat jonkun suht ajattoman kuvion, joka miellyttää sun omaa silmää, niin tuskin tarvitsee katua.



Mun omat kuvat (kokonaista 2kpl) ovat jo niin osa mua, etten mä osaa ajatellakaan, että niitä voisi katua..

Harkitsin asiaa pitkään, 15-vuotta, ja otin, kun oli hyvä sauma siihen.

Yks syy että kaikilla on nykyään.

Mulla on pari tatuointia, ja en niitä enää ottaisi. Ei ne mua kyllä haittaakkaan, joten en aio poistattaakkaan. Ekan otin 23v ja toisen 27v. Nyt ikää 31v..

Ikää on jo 37. Olenko ihan pöpi? Ennestään on vain reiät korvissa eikä muita " koristuksia" . Eipä tuota näkis juuri muut kuin mies ja lapset ellen vartavasten sitä näkyville laittais...

minkä takia joka eukolla pitää olla kuva jossakin. Ostakaa vaikka joku kaunis taulu kotiinne sillä hinnalla, saatte sitten uuden kun mieli ja maku muuttuvat.



Ovat vaan niin äärettömän mielikuvituksettomia suurin osa. Eri asia, jos keksit jotain todella omaperäistä ja hienoa. Joku ruusu tai kammottava tribaalikuvio on maailman kamalinta katsottavaa. Aina suu vääränä joutuu kavereiden tatuointeja kehuun, vaikka mieli tekis sanoa että et sitten typerämpää tapaa hassata rahojas keksinyt!

Vierailija:

Yks syy että kaikilla on nykyään.

Miten tatuiontia voisi katua ? Mulla ei ole ikinä ollut mahdollisuutta omata normaalia ihoa joten en tiedä mitä erikoista siinä on ja miksi jotkut suhtautuu siihen kuin suojelukohteeseen. Kun joku päivä ihostani löytyy ruveton ja arveton paikka niin otan siihen tatuoinnin jos vaan varaa on.

matkittu tatuointi jokun plösön käsivarressa. Niin ja siis minulla ei ole tatuointeja eikä tule.

Otin yli 30v tatuoinnin, n 5v sitten muistaakseni. Siinä on taivaankappaleita ja ne symboloivat lapsiani. No ei niitä nyt joka mammalla ole :-D Ja jos on, niin mitäs siitä sitten.

20-vuotiaana ja olen nyt 40-v, enkä ole koskaan katunut. Kun ottaa tatuoinnin sellaiseen paikkaan, missä sitä ei itse tarvitse katsella ja niin että sen saa muiltakin tarvittaessa piiloon, niin ei siihen kyllästy.

Enkä ole katunut.



Se kuva kannattaa vain miettiä tosi tarkkaan. Tatuoijakin kirosi minulle niitä pirun perhosia joita on nilkassa joka toisella. ( ei millään pahalla, mut yleistä on )



Eli siis ei tee sitä että valkkaa sieltä kansiosta jonkun kuvan.



Vaan miettii kuvan aihees huolella. Ja jos itse osaat piirtää tai joku tuttusi osaa voisi sen suunnitella aivan itse.



Joku kuva joka oikeasti merkkaa jotain juuri sinulle. Se on se juju



Tämä uusin kuva mikä minulla on. On lasteni nimikirjaimet ja syntymäajat. Mieheni taiteilemana.



Miten minä sitä voisin ikinä katua?





Paikka kannattaa myös valita huolella. Eli että sen saa helposti esille jos niin tahtoo. Mutta myös piiloon....





Onnea vain =)