HUHTIKSET 05 ELOKUUSSA

Kiitos kaikista ruokailukommenteista! Huojentavaa tietää, että samanlaista on liikkeellä muuallakin. Toi Mareilan kiteytys " äiti päättää mitä syödään, lapsi miten paljon" on aika hyvä, joten seurataan sitä!



En kerkee nyt tän enempää tällä kertaa joten moi moi kaikille ja hyvää yötä + alkavaa viikkoa!



O.

Elokuussa sitten tänä kesänä helteet saapui. Oikeasti mua ei kyllä ole haitannut viileys, sillä jotenkin on helpompi vauvaa saada ulos unille, kun ei ole kuuma. Eilen oltiin ekan kerran tänä kesänä uimassa järvessä. No, uimassa ja uimassa, polskuttelemassa tarkemmin. Harmi vaan, että en yksin uskalla lähteä uimarannalle, kun kumpikin lapsonen vaatii herkeämättömän vartioinnin.



Olen ihan ymmälläni (taas) T:n kanssa. Kun hän ei tottele niin juuri ollenkaan. Onneksi ei ole enää niin vieraskorea esim. mummolassa, että hekin uskovat, millainen sisupussi T on.. Tuntuu ihan voimattomalta vaihteeksi hänen kanssaan elo. Onneksi pikkusisko tasapainoittaa tilannetta olemalla todella aurinkoinen päivisin. Ja yötkin ovat menossa hitusen parempaan suuntaan.



Ruokailu ei tuota suurempia ongelmia, jos ei ruoka maistu, niin en pakota syömään. T on ollut koko pienen ikänsä todella hyvä syömään ja syö sitten seuraavalla aterialla kahden edestä. Ja ihan raamikas pieni mies hän onkin. Ihan kuin olisi jo vähän hartiat leventyneet. Ja kova selittämään ja kyselemään ja väittelemään. Ja suurta draamaa nähdään melkein päivittäin. Muutama päivä sitten T kiukutteli jostain ja lopulta tyrski, että " äiti, en jaksa enää itkeä" . Niinpä, silloinhan voisi kiukuttelu itkun lopettaa.



Onko teidän hippusilla jo kavereita ja leikkivätkö hippusenne jo toisten lasten kanssa? T ei juurikaan vielä leiki muiden lasten kanssa, serkkunsa kanssa hyppii sängyllä ja juoksee joskus kilpaa, mutta muuten melko vähän mitään.



Tauko ohi, mentävä taas.



K&T04/2005 ja L10/2006

Olipas kiva kuulla pitkästä aikaa Kentistä muista,jotka ei vähäänaikaan ole kirjoitellut. Amanda kuulostaa jo tosi isolta tytöltä, miten tuntuukin, että on Anton on niin pieni. Anton itsekin sanoo " Anton, niin piini" =)



Katsuralle tsemppiä tottelemattoman pojun kanssa, taitaa olla ikään kuuluvaa tuo tottelemattomuus. Antonin kanssa olen keksinyt hyvän keinon, jos ei suostu laittamaan jotain kiellettyä tavaraa pois, kysyn laittaako äiti vai Anton itse ja lähes aina tilanne laukeaa niin, että Anton itse laittaa. Sama toimii jos Anton ei suostu lähtemään pois puistosta tms. Tosin meillä suurempana ongelmana Antonin raivarit, tänään huusi puolitunia pihalla, kun en suostunu jäämään autoon leikkimään. Anton saa välillä jäädä " ajamaan" autoa, mutta tänään oli liian kuuma päivä ja ruoka-aika, joten kannoin A:n pois.



Omassa sängyssä nukahtaminen on ottanut takapakkia, oltiin miehen isän luona lauantaina ja siellä poika nukahti syliin ja pe iltana kun oltiin kotona sohvalle, arvaatka suostuiko poika eilen menemään omaan sänkyyn? ja mies otti kainaloon sohvalle. Päätinkin, että opetellaan nukahtamista syksymmällä, kun ei ole niin paljoa menoa viikonloppuisin.



Viikonloppuna oltiin miehen isän luona ja oli tosi kivaa, he olivat ostaneet uimaaltaan ja leluja lapsille, joten siinä vierähti päivä pihalla temmeltäessä. Heillä on tosi iso piha, jossa kasvaa vadelmia ja muita marjoja, pojat niitä popsivat ja nauttivat elämästä. Sunnuntaina oltiin laavulla grillaamassa makkaraa ja Anton hoki koko matkan " Anton laavulla, nakki laavuun" sieltä sitten mentiin Yyterin rannalle. Oikein onnistunut päivä oli ja pojat nukahtivat tosi väsyneinä eilen ja heräsivät tänään vasta 9.00 =)



Tänään käytiin äidin kanssa Haltialan kotieläin puistossa ja tultiin äidin luo leikkimään ja uimaan. ollaan täällä iltaan asti varmaankin.



Tulipahan omaanapaa taas, vielä Katsuran kysymykseen, Anton leikkii jonkinverran muiden lasten kanssa, pääasiassa kuitenkin rinnakkaisleikkiä.



Nyt kun ihmiset ovat kesälaitumilta palanneet, olisko tapaamiseen tulijoita?



Jaahas, Anton haluaa uimaan, eli täytyy mennä



Mareila+Anton

Onhan tässä koko kesä jo kesää odoteltukin, joten ihan kiva että on lämmintä. Ovat erilaisia nämä minun lapsoseni myös lämminverisyydeltään. Helkan vauvakesänä ei paljon ulkona pötkötelty, koska Helka oli aina jotenkin viluinen. Oiva taas ei ole samalla tavalla kylmäverinen, vaan on ihan hihkunut kun on saanut nakuilla ulkona. Asiaan voi vaikuttaa se, että poika on hyvinkin potra: painoi yli 7kg kun käväistiin neuvolassa viime viikolla... Ja ikäähän sillä on huimat 2,5 kk! Se on niin iso, että nyt sitten riittää niitä jotka epäilee maidon riittävyyttä :( Onnneksi tää on toinen lapsi, niin en ota niin kauheesti itteeni noista puheista.



No vielä noista lämminverisyyksistä, että vauva-ajan jälkeen Helka on sitten ollut hiki päässä jatkuvasti. Peitto ei pysy ikinä päällä, eikä yöpuku ja päiväunilta se usein herää hiukset märkinä, parhaimmillaan on lakana pään alta ihan kostea! Ja vaatteet ei myöskään meinaa kotona pysyä päällä: " minulla on hiiveen kuuma!" ja sinne läks paidat ja housut. No menkööt mutta pikkuhousut on pidettävä jalassa, siitä ei tingitä.



Pahin pikkuhousutaisteluvaihe on jo ohi, samaten tuntuu että muutenkin on tilanne tasoittumaan päin Oivan syntymän jälkeen. Helka on edelleen isin tyttö, mutta minäkään en enää ole pannassa. Alkuihastuksen jälkeinen ärsyyntyminen on myös vaihtunut aika normaaliin olemiseen Oivan kanssa. Muuten kyllä riittää uhmailua, mikään kielto ei meinaa enää mennä normaaliäänellä perille, vaan aina täytyy korottaa ääntään. Tosi rassaavaa. Me ollaan nyt myös otettu jäähypenkki käyttöön.



Syömiset ei meilläkään suju ihan ihanteellisesti. Syömättömyyden (jota esiintyy välillä, mutta sitten jollain ruokailulla Helka syö ihan hirveästi) sijasta meillä on ongelmana taantuma pöytätavoissa. Lusikka ja haarukka ei meinaa pysyä kädessä ollenkaan vaan sormin sotkemista ja kaikkee muuta ruualla leikkimistä ja tahallista sikailua. Ällöö.



Amanda kuulostaa taas niin isolta tytöltä juttujensa takia. Helka puhuu jo aika hyvin ja pitkiä asioita, mutta ei vielä ollenkaan noin vaikeita juttuja. Ja vaikka välillä tuntuu että mun jutut menee kuuroille korville, niin kummasti niitä vaan tuntuu putkahtelevan, esim. " Pää tyynyyn nyt!" _minulle_ kun yritin nousta kesken kirjan lukemiseen hakemaan jotain :) Helka on kans alkanut kysellä mikä/mitä/missä/miksi-kysymyksiä ja selitin sille yhtenä päivänä vessassa vesiputkien ja viemärien toimintaa, joista Helka sitten kertoi iltapissillä isälleen: " Tässä on putki. Vesi menee tonne. Tapahtuu kummia."



Jotain kai piti vielä sanoa, mutta en muista enää.

Siis viimeisiä lomapäiviä! Olen päässyt taas oikein lomailun makuun ja maanantaina pitäis palata arkeen. Mutta nyt vielä nautitaan tästä, ja ihanista säistä.



Olimme ma-ke esikon kanssa kaksin Rovaniemellä mieheni siskoa moikkaamassa. Lensimme matkat ja nautimme elämisen helppoudesta ilman piinaavaa pikku siskoa (kaikella rakkaudella, PIhla). Uimme Kemijoessa, söimme milloin sattui, hyppäsimme turistibussiin, kun se oli niin kivan näköinen (tehty veturin oloiseksi), söimme hirmusti jätskiä, seurasimme tädin parvekkeelta lähteviä junia (osui yksi kohdalle), nukuimme vierekkäin tädin parisängyssä ison yhteisen peiton alla jne.



Pihla oli yötä minun vanhemmilla ja oli saanut tehdä kaikkea kivaa myös. Olivat käyneet uimassakin. Mutta kyllä kiukuttelu oli kuulkaas mojovaa, kun petturiäiti palasi esikonhemmotteluretkeltään. Olen vielä tänäänkin saanut tuta nahoissani, että kehtasin hylätä prinsessani. Suloinen pieni äitin tyttö...



Nyt siis vikat lomapäivät ja kaikkea kivaa tiedossa. Nautitaan lämmöstä ja valosta, sillä syksy on taas pitkä.

Ja pieni visa pystyyn. Arvatkaas mikä ruoka on " kiusankappale" , kuten PIhla ruokaa kutsuu?

nostelen taas...jaa-a mikäs se Pihlan kiusankappale voi olla?? Hernekeitto??



Palaan kirjoittelemaan paremmalla ajalla



Mareila+Anton

Avautuminen osa yksi



Ensimmäinen työpäivä takana.......oli kivaa :-) Oli ihana nähdä työkavereita, ottaa tuntumaa töihin ja olla ihan hukassa, mikä on kenenkin vaatekappale ja mihin se kuuluu ;-)

Töihin lasku oli tosin pehmeä, koska mies oli tänään vielä Elmon kanssa vapaapäivällä (Elmolla on siis jatkossakin 1 vpäivä/viikko).



Huomenna sitten totinen tosi alkaa, kun minä vien esikoisen kolmannen luokan alkuun (uusi koulu ja opettaja) ja mies vie keskimmäisen aloittamaan ekaa luokkaa ja samalla Elmon päiväkotiin ( kun ovat samalla suunnalla). Olin ajatellut, että vien keskimmäisenkin aloittamaan koulutaipaleensa, mutta hän halusi, että " faija" vie ( on aina ollut tosi iskän poika), joten äiti sai niellä rupiset haaveensa ja olla iloinen, että esikoinen edes huoli äidin seurakseen :-)



Jos suinkin jaksan, kerron huomen illalla, miten päivä sujui :-)



niin ja se kiusankappale, mitä Pihla syö täytyy olla jokin -kiusaus ruoka, esim. kinkkukiusaus ?????

viime viikolla, kun olimme Elmon kanssa harjoittelemassa päiväkodissa, Elmo yritti kiivetä jatkuvasti yhtä kukkaritilää pitkin ylös. No, jossain vaiheessa Elmon opettaja sanoi, että : " Elmo, ei kukkaritilöissä saa kiipeillä" . Johon Elmo tokaisi Hemmomaiseen nykytyyliinsä :" Älä sinä selvitä siinä" . reps :-) Että voimia vaan meidän päiväkodin tädeille Hemmon kanssa ;-)

Huh, pitäisi mennä nukkumaan (taas kerran) mutta pari sanaa kumminkin!



Hauska toi Elmon terävä kommentti päiväkodin tädille! Taitavat ne isotveljet opettaa huomaamattaan pienimmälle yhtä sun toista : )



Laurakin on kyllä ruvennut komentelemaan aika paljon. Erityisesti hän huolehtii siitä, että muut ruokapöydässä olijat ottavat lisää ja juovatkin välillä. Ja jos erehdyn laulamaan tai sitten puhumaan miehelleni epäsuotuisaan aikaan, L huutaa täysillä: " Äiti, lopeta!!!" .



Tänään mullakin oli eka " työpäivä" mieheni loman jälkeen, ja sen kyllä tuntee. Meillä oli ihana loma, ja eilenillalla tuli ihan haikea fiilis. Ei tehty mitään kauhean erityistä, kunhan oltiin yhdessä. Parhaat kesämuistot (tähän saakka) taitavat jäädä retkestä Pihlajasaareen sekä Tuuren nimijuhlista toissapäivänä.



Nyt ei enää toimi pää, pitää mennä sinne unten maille. Terveiset kaikille!



Ompunäiti

kuten Vaakamom arvailikin. Teillä on siis lähtenyt poikien kanssa arki rullaamaan.. On nämä vaan niin jänniä aikoja.



Meillä meni lapset ekan kerran loman jälkeen hoitoon eilen. Minulla on siis luentopainajainen menossa, joten työn jälkeen suuntasin Helsinkiin ja istuin luennolla 16:30-19:45. Kotiin pääsin lasten jo nukkuessa. Mutta hyvin hoito oli mennyt ja isovanhemmat olivat hakeneet hoidosta kotiin ihan tosi tyytyväisiä muksuja. Meidän seinänaapurin lapset -ja esikon paras ystävä siis- aloittivat samalla perhepäivähoitajalla, joten kesän leikit jatkuvat, mutta vaan eri pihalla :=)



Oma työn ja opiskelujen aloittaminen oli shokkihoitoa. Luentoja siis kolme kertaa viikossa, kaksi tenttiä syyskuussa ja lisäksi pitäisi tehdä 10 sivun tutk.suunnitelma 15.9. mennessä. Siihen sitten omat työt ja lapset ja muut, niin voitte kuvitella, että hanskat ovat jo iskeytymässä tiskiin. Mutta yritän nyt kuitenkin tsempata..



Ei kummempia tämän taivaan alla. Tsemppiä kaikille loppukesään ja arjen rutistuksiin!

Heipä hei ja hyvää iltaa.....Luppakorva seikkailee taas.......huomaa, että olen palannut töihin :-) Töissä sujuu edelleen mainiosti (kuherruskuukausi menossa ;-)) Itse asiassa työrintamalla tapahtuu mullistuksia, kun tänään varmistui, että pomo avaa toisen päiväkodin ja näin ollen jompikumpi lafkoista tulee ns. minun alaisuuteen....viitaten, että olen kohta " päiväkodin johtaja" ..... mielenkiintoista :-O No siitä sitten myöhemmin.



Elmo oli jäänyt aika reippaasti päiväkotiin, mitä nyt suru oli alkanut siinä vaiheessa, kun 3 muuta lasta oli huutanut suoraa huutoa..... joukkohysteriaa. Mies oli aivan kauhuissaan ja kai vähän ärtynytkin niihin itkeviin lapsiin, johon jouduin toppuuttelemaan, että sitä se nyt vaan usein on tuo pienten puolen syksy. Mutta muuten hoitajien kommentti päivän osalta oli, että on ollut niin reipas poika, että voisi kuvitella herran olleen pidempäänkin täällä. Kiva kuulla :-)



Esikoinen joutui luokalle , jolla ei olehänen kavereitaan ( kavereita hyvässä ja pahassa). Mies veti siitäkin herneen nenään ja sanoi, että soittaa rehtorille ja vaatii siirtoa sille toiselle luokalle. Noh siihen sitten yritin toppuutella, että eikö me nyt voitaisi katsella tämä viikko, että miten esikoinen itse kokee tilanteen ( on hyvin sosiaalinen tapaus). Mielestäni kun tosi-asia on, että tunneilla pitäisi opiskella ( ja pelkään että näiden " reuha" kavereiden kanssa tunnit menee plörinäksi) ja välitunneilla ja koulun jälkeen sitten leikitään ( ja se sitten taas ei ole luokkasidonnaista aikaa). Ehdittiin jo ottaa miehen kanssa vähän yhteenkin asiasta, kun ollaan hieman eri mieltä asiasta, mutta syy on siinä, että minusta koulussa opiskellaan ja miehen mielestä kaverit ovatkaikista tärkein juttu. Sovittiin nyt sitten kuitenkin, että haistellaan ilmaa ja lapsen omia tuntemuksia tämä ensimmäinen viikko :-)



Mies ei myöskään ollut erityisen tyytyväinen huomatessaan, että keskimmäinen lapsemme on sijoitettu luokalle, jossa on puolet suomalaisia ja puolet maahanmuuttajia ( jeps, on kyllä hieman rasistinen häpeillen tunnustan). Minä taas nään tuon luokan etuna sen, että sinne on sijoitettu 2 OPETTAJAA ja vielä ryhmäkohtainen avustaja..... ja se on luksusta se aikuiskapasiteetti ekalla luokalla.

Nooh jäämme katselemaan tilannetta. Poika itse oli ihan tyytyväisen oloinen vaikka suurin osa tutuista kavereista meni eri luokille. Katsellaan.



Hauskaa huomata, miten tämä asia kääntyikin ihan nurin kurin...luulin, että olisimme huolissamme Elmosta ja keskustelisimme hänestä, mutta aika menikin vääntäessä isoista pojista :-o



Lisäksi arki rusahti oikein toden teolla siinä mielessä, että kun minä tulin 15 yli viisi töistä, niin mies lähti samalla oven aukaisulla itse töihin, eli nämä kaikki keskustelut ja pohdinnat on käyty puhelimessa.



Tuohon Elmon päiväkodin aloitukseen pitää kertoa vielä tälläinen loppuhuipennus, että kun tuo anoppi tosiaan asuu samalla pihalla, niin hän lupautui/vaati, että mun aikasina aamuina (kello7) Elmon pitää tulla hänelle yöksi, jotta hän voi viedä Elmon päiväkotiin sitten vasta 9 pintaan kun lähtee itse töihin.....anopin sanoja lainatakseni : " minun lapsenlapseani ei kyllä raahata kukon laulun aikaan minnekkään " . Ihan kiva....vähän tuo asia kylmäsi itseänikin.



Mutta nyt lähden suihkuun ja sänkyyn lukemaan kirjaa.....tää kuumuus alkaa jo hieman tympimään :-/

Mun " got to do" -listani pitenee vaan koko ajan vaikka siitä aina satunnaisesti saa jotain vedettyä yli.



Vaakis ja lyle, samanlaiset on tunnelmat täälläkin. Hanskat oon heittänyt tiskiin 10 kertaa ja noukkinut ne siitä pois sen saman 10 kertaa ;)



Mies veti pinnat ku Amanda (ja emil, en tiedä, varmaan on auttanut) on onnistunut tuhoamaan sen sata tavaraa ja sotkemaan hirveesti, kun mun on ollut pakko tehdä töitä enkä ole ehtinyt vahtia niin 100%:sti. Tämän päivänen ylläri oli vauvarasvaa, sellasta supertahmasta natusania oli levitelty talo täyteen. Mies puuskutti että olkoon sitte, tehkää mitä vaan, mä meen alas ja mua ei enää kiinnosta kun te tuhootte koko talon jne jne jne. Joo.



Kouluista ja tarhasta pukkaa lappua sinne ja tänne retkille ja vanhempainiltoihin, on synttärikekkeriä ja harrastusta (ja molemmilla esikoisella ja keskarilla omat synttäit, joita juhlitaan siellä ja täällä). Mene sinne ja tule tänne.



Amandan päiväkotiura on onneksi alkanut tosi hyvin. Totutteluhan täällä on aivan tajuttoman pitkä, mutta nyt on ollut 3 - 4 tuntia tarhassa päivittäin ja hoitajien mukaan on sujunut uskomattoman hyvin. Amanda ei roiku Emilissä, on tosi hyväntuulinen ja tekee kaikki niin kun pyydetään - ja jopa siivoaa oma-alotteisesti ???



Ihanat nuo Lauran ruokapöytähuolehtimiset =D Amandalla on taas sellanen kausi, että pari palaa suuhun ja äkkiä pois. Niin ja Helkan pää tyynyyn nyt oli niin mukavan tutun kuulonen, meillä esikoinen sano pienenä parivuotiaana aina nukeilleen tiukalla äänellä " Pää nyynylle. Nyt" Tosin sanoi, että tarhan täti sanoo noin.



Mulle tuli vielä Helkan putkista ja Tapahtuu kummista mieleen että tapahtuu joo, kellarin putki hajos kaatosateen aikaan ja niinhän se koko kellari ui vedessä =( Ja muitakin kummia tapahtuu, Amanda on varmaan heitelly paperitolloja lavuaarin putkeen kun tuntuu oelvan ihan tukossa - mutta kun ei vaan saada aikaan että katottais...



No joo, yritän ehkä saada itteni sänkyyn vähän aikasemmin tänään, kiva lukea juttujanne!

Hahaa!! Laitoin tänään YKSIN MOLEMMAT lapset nukkumaan YHTÄAIKAA ja ne todellakin NUKKUU! (Koputan puuta niin että pöytä heiluu.) Olen ihan kuningas :D



Muuten olen kamala äiti. Mulla on suloinen, hassu ja pääsääntöisesti kiltti hippunen sekä niin helppo vauva, että jos se ois vielä vähänkään helpompi se hakisi itse maidotkin kaupasta. Mutta silti vähän kateuden hiven mielessäni luen Vaakiksen työn aloittamisesta ja Kentin työkuvioista... Asiaan varmaan vaikuttaa se, että tunnen tuskaa vakituisen duunin puuttumisesta ja siitä, etten edelleenkään jotenkin tunnu tietävän mikä minusta tulee isona. Vähän hirvittää täällä susirajalla, että löydänkö vielä töitä sitten kun niitä tarvisin ja palkkaako kohta kukaan enää minun kaltaistan ikäloppua (lausuttu kunnianarvoisassa 31 vuoden iässä). Ja juu, minä en ole mikään kotihengetär. En vaan viihdy täällä jatkuvassa kaaoksessa ja inhoan kaikkea mikä pitäisi kaaoksen poissa (siivous, tiskaus, pyykinpesu, ylipäätään kaikki kotityöt). Mulla on syksyinnostus päällä, tekisi mieleni aloittaa kauheesti kaikkea ja lapset tuntuu pallolta jalassa. Niin, totta kai tiedän, että kasvavat liian nopeasti ja töitä ehdin tekemään vielä kymmeniä vuosia jne. Mutta minkäs teen kun kärsin syysmaniasta. Kyllä se tästä itekseen tasottuu kun päivät lyhenee ja pääsen vähän harrastamaan jotain lasten kanssa ja itsekseni.



Me käytiin viime viikonloppuna Helsingissä lomailemassa. Ensin iski taas se fiilis, että mitä hulluja me oikein oltiinkaan kun lähdettiin sieltä pois korpeen, mutta kun pari päivää oltiin kateltu menoa, muistui taas mieleen kaikki ne syyt miksi me lähdettiin pois. Kiva siellä on käydä ja jos saatais jostain rahaa niin ehdottomasti meidän kesämökki olisi kaupunkiasunto Helsingissä. Mutta kiva oli tulla kotiinkin. Helka viihtyi reissussa ihan hyvin, Korkeasaari, metrot, junat ja Suomenlinnan lautta oli huippujuttuja, kauppakierroksillä se sai sen sijaan jonkinlaisen infoähkyn - jos joku sattui olemaan Kampin keskuksessa lauantaina kuuden kieppeillä, niin se oli meidän Helka kun huusi, eikä sillä mikään hätä ollut vaikka olisi voinut niin äänestä päätellä. Vähän vaan väsytti. Oiva maalaispoikamme sen sijaan ei meinannut saada nukuttua kaupungin melussa ja se oli vähän hankalaa. Kaikesta päätellen kaupunkilomalle kannattaisi lähteä kahdestaan miehen kanssa. Ehkä joskus, jonain päivänä, jonkun vuoden kuluttua...



Taidan tästä siirtyä sänkyyn lukemaan Paholainen pukeutuu Pradaan (matkalukemista) ja nukkumaan pian itsekin. Minua kiilattiin ja puserrettiin joka puolelta viime yönä. Minä en käsitä miten alle kolmen kuukauden ikäinen voi kiilata, kun se ei osaa vielä liikkuakaan mihinkään (paitsi kääntyä mahalleen!), mutta niin se vaan tekee. Helkakin oli tullut meidän sänkyyn ja silläkin oli joku hellyyskohtaus minua kohtaan, joten välillä oli jalat mun naamalla ja välillä se puristi kurkusta niin ettei hengeä meinannut saada. Ja toinen likistää toisella puolella. Onneksi me aikoinaan ostettiin levein sänky mitä Ikeasta löytyi. Mutta jos kolmas muksu tulee, täytyy miehen varmaan muuttaa pinnasänkyyn nukkumaan. Se on varmasti vapaana, kun ei siellä kuitenkaan kukaan lapsista nuku.

Lapset leikkii legoilla keskenään, joten varastin hetken tähän.



Errj, älä ihmeessä tunne huonoa omatuntoa moisista aatoksista. Eikös tuo ole kutakuinkin normaali fiilis, että on vaikea pysähtyä nauttimaan tästä hetkestä. Aina on kiire jonnekin muualle. Mutta sitten ne ihanat minutit ja tunnit, kun rentoutuu nauttimaan tästä ja nyt, tuntuvatkin erimahtavilta. Minä rakastan äitinä oloa ja vauvoja, mutta silti olin Pihlankin vauva-aikana usein kade niistä, joiden lapset olivat jo isompia. HEhän pääsivät reissuille ja töihin ja opiskelemaan ja jumppaamaan jne. Nyt sitten, kun pääsee tekemään noita asioita, on kade niille, joiden ei tarvitse olla " muuta kuin kotona" .



Viikko on paahdettu ja eilen sain vihdoin olla lasten kanssa. Tänä aamuna yhdessä oloa on jatkunut klo 6:45 alkaen ja äiti on ollut suosittu. Heti aamusta piti istua leikkimässä eläimillä Pihlan kanssa ja kokoamassa palapeliä esikon kanssa. Äititankkausta! Aamulla taisi oma kiireestä venytetty pinna olla kireänä, mutta aamupäivän puistolut sekä ihana ravintolalounas saivat ihmeitä aikaan. Nautin jopa kolmin tehdystä kauppareissusta (ukko on mökillä)..



Nyt on iltapesujen aika. Mukavaa lauantai-iltaa kanssasiskot!

nyt on lomilta palattu, tai itseasiassa jo viime viikon perjantaina.. Luulin jo että olin ilmoittautunut, mutta en sitten ollutkaan.. taisi olla toi laihdutuspuolen pino mihin olin jo kirjoitellut. Luin kyllä jo silloin heti teidän pinon, mutta nähtävästi en sillä kertaa sitten (kerenny?) kirjoittanutkaan.



Loma oli mukava, vaikka säät ei nyt ihan varsinaisesti alussa suosineetkaan.. Ja KYLLÄ ketutti lähtee mökiltä, parhaimpien helteiden aikaan, douh! Mutta loma on loma, tai siis..eihän mulla sanan varsinaisessa mielessä " lomaa" ollut. Ipanat mukana..



Minäkin olisin siitä " kiusankappaleesta" veikannu kinkkukiusausta :) Ihana!



P ei edelleenkään juttele, mutta sen verran siitä jotain ääntä lähtee, että kuulostaa sanoilta " ei" ja " niin" . ja todennäköisesti siis tarkoittaakin näitä. :)



Meidän esikoinen se sitten aloitti eskarin!!! Huih! ja toimintaterapia alkoi nyt uutena juttuna. Ja puheterapiat jatkuu kans kohta.. että kyllä tätä rumbaa tässä sitten taas jatkuukin! Onneksi parin viikon päästä otetaan muutaman likkakaverin (kaikki äitejä) kanssa taas irtiotto arjesta (niin, johan tuota kerettiin ollakin loman jälkeen kotosalla ;)) ja lähdetään viettämään tyttöjen viikonloppua :) JEES!



mun piti nyt kesän aikan hakee johonkin kurssille, tai ei johonkin vaan yhdelle tietylle, joka olis mua itseasiassa kiinnostanutkin! Mutta sit tulin siihen tulokseen että tää arkirumba on NYT vielä suht helppoa järjestää (kaikki noi terapiakäynnit sun muut) että en kyllä taida sittenkään haluta vaikeuttaa tätä aikatauluttamista. Mutta kyllähän se ensikeväänä sitten VIIMEISTÄÄN on edessä! Ja olen nyt tätä kuntoilua pystynyt harrastamaan suht hyvin (paitsi lomalla oli katkolla, köh köh) ja voin vaan arvata miten se työ/koulupäivän jälkeen ei nappais ollenkaan.. että näin..



mutta nyt loppui jutun juuret, ja pitäs alkaa siivomaan..joten morjes!



N

pitkästä aikaa, jotenkin ollut hirveä kiire meillä ja viikonloput menee reissussa ja viikolla uinahdan tosi nopeasti, joten on kirjoittelu jäänyt, varsinkin kun Anton ei päikkäreitä ole nukkunut.



Vaakiksen töiden aloitus on sujunut hienosti, kiva =) Hassulta hepulta kuulostaa teidän Elmo. Kuulostaa teidän kommunikointi tapa hyvin tutulta.



Lylelle kovasti tsemppiä tulevaan syksyyn, kyllä se siitä suttaantuu.



Mitenkäs Ompunäidin arki on lähtenyt rullaamaan?



Kent: Minunkin tehtävä listaa senkun kasvaa..jos jotain vahingossa saa tehtyä, sata hommaa odottaa nurkan takana, blääh



Errj: Samanlaisia fiiliksiä olen käynyt läpi, toisaalta ihanaa, kun saa olla lasten kanssa kotona, silti mieli halajaa töihin, kun sinne menen, halajaa mieli kotiin, vaikeata tämä. Tosiaan kun minäkään en ole mikään kodinhengetär, ja kaaos ahdistaa, toisaalta haluan leikkiä lasten kanssa ja silloin ahdistaa kaaos, kun siivoan ahdistaa, kun en ole lasten kanssa.



Kiva kuulla Nolaanasta ja kiva kun loma meni hyvin



SItten omaa napaa, esikoinen aloitti eskarin ja arki paiskasi täysillä vasten kasvoja. Nyt on oikeasti herättävä ennen kasia ja oikeasti oltava ysiltä tarhassa, ääh ja blääh. Lasten rytmit, hmm mitä rytmit? on ihan sekaisin ja illalla ei nukuta, niin aamulla nukuttaa kahta kauheammin. Anton on alkanut tarvita taas päikkäreitä, mutta esikoinen on haettava 13.00 ja Anton ei kerkeä kunnolla nukkumaan. Kaiken hyvän lisäksi Anton pitää tunnin mittaisen raivohuuto kohtauksen, kun esikko viedään eskariin.



Anton juttele kovasti ja saa kiitosta kaupassa ja ravintolassa, kun on niin kohtelias, Anton siis muistaa aina kiittää ja sanoa hei hei =) Yövaipan poistamista olen harkinnut, vaippa kun pysyy kuivana yön (jos poika muistaa käydä iltapisulla) autossa Anton aina ilman vaippaa, joten muuta ei ole kuin yövaippa. Miten te jotka olette lopettaneet yövaipan, onko teillä joku frotee tms?



Nyt kaataamaan lapset noin sadannenmiljoonannen kerran tänä iltana, jos se uni joskus tulisi. Mukavaa viikkoa kaikille



Mareila+Anton

Laitoin kuukausi pinon, jos (toivottavasti kun) tulee paljon juttuja, niin avataan uusi pino. Ajattelin, että monella saattaa olla vielä elokuussa paljon menoa.



Oltiin eilen poikien kanssa ostoksilla, enää pitäisi löytää välikausihousut Antonille esikoiselle. Anton saa elämänsä ekan kaksiosaisen välikausipuvun. Ajattelin, että jos tuo vaippa jää,niin helpompi käydä pisulla ulkona, jos ei koko haalaria tarvitse riisua. Pidetään kuitenkin meidän viime vuotinen haalari varahaalarina. Pikkuisen rupesi eilen naurattamaan,kun oltiin kaupassa katselemassa vedenkestäviä takkeja ja myyjä kysyi, että minkä ikäiselle haen, sanoin sitten että kaksivuotialle pojalle. Myyjä kovin pahoitteli, kun ei heillä ole kuin 80 cm takkeja, sanoin, että kokeillaan vaan, myyjä oli tosi epäröivä, mutta kokeiltiin kuitenkin ja takki oli...vähän reilu, myyjä oli kovin äimistynyt. Pikkuinenhan tuo on vielä =)



Käytiin myös kummeilla leikkimässä illalla, alkujännityksen jälkeen Anton viihtyi hyvin, eikä olisi halunnut lähteä kotiin ollenkaan.



Muuten elo sujuu ihan kivasti, päikkäreitä (ainkin kotioloissa) Anton on jättämässä pois, mikä on toisaalta kiva, toisaalta ei niin kiva. Antaa joustavuutta, kun ei tarvitse päikkäreitä miettiä, mutta toisaalta Anton on tosi väsynyt illalla. Ongelmana on vaan, että päikkärit maistuisivat vasta 15-16 aikoihin, jonka seurauksena Anton nukahtaisi vasta 23-24 aikoihin ja kuitenkin heräisi jo 7-8 aikoihin. Kuitenkin pidän tärkeämpänä pitkiä yöunia. Päivällä koitan saada Antonin lepäilemään. Onko muita hippusia, jotka ei enää nuku (ainakaan säännöllisesti) päikkäreitä?



Nyt tekemään loput aamuhommat, niin keretään kauppoihinkin vielä =)



Mareila+Anton

...laitampa vielä viestiä tännnekki..



olemme tuskastumassa tuohon yöunihommaan - laitoin aloituksen aiheesta, mutta ehkä saanen myös " omasta" pinosta vinkkejä..

Neiti siis ihan viimeiset muutaman viikkoa on taistellen käynyt nukkumaan, heräilee yöllä - ja herää pirun aikaisin aamulla - eli yöunet jää tositosi lyhyiksi - kuten Mareilakin sanoin, niin koen kyllä että yöunet pitäisi olla tämänikäisellä tosi pitkät ja tärkeät. Päivällä kyllä nukahtaa ihan ok, joten silloin ei ongelmaa ole.

Pikkasen rankkaa kun aamulla pitäisi jaksaa töihin kun neiti valvottaa milloin mistäkin syystä - ei siinä mitään jos olisin tottunut moiseen - vaan kun tämä kaikki alkoi niin yllättäen..Onko siis kokemusta unikouluttamisesta?

Muutoin menee hienosti - E:llä ei ole enää vaippaa kuin öisin ja silloinkin säilyy lähes aina kuivana - mutta varalta pidän ettei ihan joka aamu tarvitse pyykätä. Vielä nukutaan pinniksessä - tarkoitus oli siirtyä tällä viikolla uuteen sänkyyn, vaan minkäs teet kun yöt/illat on niin levottomia - vai johtuukohan se siitä pinniksestä?

Minä muuten ostin E:lle välikausihousut -ei ollut juuri enää vaihtoehtoja - mutta ensi keväänä sitten siirrytään kokonaan kaksiosaiseen :)

Nyt taas töiden pariin...

On loma, mikä on sinänsä ihanaa, mutta jokin tympii. Kotona tulee mieleen kaikki tekemättömät työt (siivous, keskeneräiset pihahommat ja sisustusjutut) ja miehen palattua töihin olen itsekin jo stressanut pian alkavaa työtä ja päälle painavia luentoja sekä tenttejä. Suomeksi sanottuna tänään on vituttanut ihan kaikki.. Mutta eiköhän se tästä.



Kateellisena lueskelin teidän vaateostoksista. Minä tuppaan olemaan noiden ostosten kanssa aina viime tipassa ja sitten ostan jotain turhan kallista.. Pihlallekin täytyy tänä syksynä ostaa ekan kerran ihka uusi haalari, koska esikon vanhat eivät tällä kertaa sovi koon puolesta. IHan mukava toisaalta, että voi ostaa jotain tyttöjen juttua..



Sma, meillä PIhlalla tulee tosi vahvasti kaikki päivän jutut uniin. Kreikassa neiti nukkui meidän välissä varasängyssään, ja voi herttinen miten levotonta meininkiä. Hän puhuu unissaan ja huuteli yksi yö " mä en haluu ketsuppia!" Oli ruuan tuputus siis unissa asti ;=) Unikoulua emme ole joutuneet pitämään, sillä PIhla kyllä nukahtaa ja nukkuu ihan ok. NUkahtaminen iltaisin helpottui, kun myöhäistimme nukkumaanmenoa vähän... Eipä minusta siis suuresti apua teidän ongelmiin..



No mutta, eipä tähän hätiin ihmeempiä. Haikeana muistelen kreikan aurinkoa ja katselen tuonne harmauteen.. ONneksi sain sentään eilen punttisalikauden avattua!