*** KesäHeinät viikkoon 31 ***

Onnittelut ristiäisistä selvinneille! Upeasti kuulostivat sujuneen.



Meillä oli taas ähinäilta eilen. Ne on kyllä rasittavia. Ihan viittä tuntia ei nyt mennyt ja Meral antoi mun istuakin välillä, mutta kuitenkin. Sain tytön sänkyynkin muutaman kerran ihan rauhallisessa unessa, mutta kohta kauhee huuto. Vikan kerran noustiin joskus 24 aikaan ja 00.15 lopetettiin syöminen (oli kyllä ihan oikee nälkä tytöllä) ja sit syötiinkin vasta joskus 5 aikaan ja seuraavan kerran 8 aikaan. Ja neiti nukkuu edelleen. Kaipa se rytmi sitten joskus löytyy, kun pääsee säännöllisemmin lenkille (olen laiska lähtemään sateessa tai helteessä) ja kun kiinteet ruuat voi aloittaa. Tosin se on pitkä taival ennenku voi sanoa, että vauva syö muutakin kuin tissiä..



Oletteko muuten ajatelleet miten kauan olla pelkällä tissimaidolla? Olen ite ajatellut, että mahd. pitkään, mutta tiedän että hermo loppuu siinä 4 kk iässä täysimetykseen:-)

huomenta,



Aamutoimet takana, ja pistäydyin nopeeta tänne ennen ku pitää lähtee taas taloesittelyihin. Mies ei pääse mukaan ku on vielä siellä päivystämässä, mutta äiti lähtee mukaan:)



Meillä on menny viikonloppu tosi kivasta. Kaveri oli yökylässä perjantaina. tehtiin hyvää ruokaa ja juteltiin kaikesta mahdolllisesta. ihanaa! Mies tuleekin jo huomenna, on tosi nopeeta menny viikonloppu.



Ihanan aurinkoista on mutta aika kuuma, toivottavasti ei nyt ihan 30asteeseen nouse tuo lämpö.



Ainiin, tänä aamuna sattui hauska (ei oikeesti ollu kovin kivaa) juttu. Olin vaihtamassa tytölle vaippaa ja kun nostin sen jalkoja koukkuun niin tavaraa (molempia lajeja) rupeskin tulemaan ihan paineella. Sitä lensi sitten meidän sängyllle, sen päällä olevaan vauvanvaatelaatikkoon, lattialle ja mun päälle. Sitten koira meni vielä työntämään nokkansa siihen, eli aikamoinen kakkashow oli meillä aamulla.



Nyt on sitten vaihdettu lakanat, käyty suihkussa, pesty koiran turpa ja kasa vauvanvaatteita. Oli eka kerta ku meikä sai kakat päällensä, mutta eipä siinä mitään, oli tytöllä varmaan hauskaa:)



No nyt pitää mennä vielä laittamaan pyykit kuivumaan ennen kun äippä tulee.



Aurinkoista päivää kaikille!



-nepu

Kuuppa ihan himmeenä, kun oli tosi kettu yö :(.



Tai siis oma moka osin, valvoin itse yhteen asti ja odotin, että Konsta herää, sitten syötiin ja kahdelta pääsin sitten itse uneen, puoli kuudelta Konsta herää ja syö ja sitten alkoikin hirveä mahanvääntäminen ja itku, kaveri nukahti vasta puoli kahdeksan jälkeen ja meikäläinen röyhtäyttää, laittaa tuttia, pitää mahallaan, hieroo jalkapohjia jne jne. Ja sitä pirun kakkaa ei vaan vieläkään näy! Nukahdettiin sitten kuitenkin ja mä heräsi vartin vaille kymmenen, Konsta heräsi yhdeltätoista ja taas vääntää mahaa, nyt kyllä taisi nukahtaa koppaansa. Ottaisin siis Nepun kakkashown tänne hetkenä minä hyvänsä ;).



Tällä rytmillä ei kyllä voida sitten enää huomisesta alkaen elellä, kun Elmo tulee tänään kotiin (IHANAA) ja herää aina aamuisin viimeistään kahdeksalta. Olivat jo aamuongella siellä maalla, kun soittelin kuulumisia.



Ai niin, ja ylläoleva on osin kopsattu mesen puolelta - laiska keinot keksii!



Senniina, mä haluaisin jatkaa täysimetystä sinne kuuteen kuukauteen, jos vaan oma ape riittää Konstalle siihen asti. Tai sitten teen niin kuin esikoisenkin kanssa, että alan reilu nelikuisena antamaan maistiaisia, eli teelusikallinen kiinteätä per päivä ja eri maut opetellaan niin. Toimi tosi hyvin aikoinaan, kaveri oppi lusikkaan tosi hyvin ja maha toimi, kun tosiaan annos per päivä oli sen teelusikallisen ihan sinne kuuteen kuukauteen asti. Vasta sitten aloin kasvattamaan annoskokoa. Ja juu, meillä tuo eka osasi itse juoda nokkamukista vettä jo nelikuisena - täytyykin alkaa harjoittelemaan syksymmällä myös Konstan kanssa.



Tää kakkosen kakkapanttaus on kyllä jotain ihan uskomatonta! On raukka saanut vissiin äitinsä suolen toiminnan :(. Kunhan ei saa korviakin, mulla on pienenä jatkuvasti korvatulehduksia. Esikoinen sai ekan tulehduksensa vasta kun aloitti päiväkodissa, eli oli 2,5 vuotias eikä hänellä niitä onneksi ole ollutkaan kuin kaksi.



Nyt täytyisi tehdä jotain kotihommia jälleen....



-CÄ-

Nepulle " onnittelut" kakkashowsta:-) Kunpa meilläkin lentäs joskus..



Haaveissa mullakin tosiaan täysimettää sinne 6 kk asti. T-lusikallisia varmaan aletaan kuitenkin menemään jo 4 kk jälkeen pikkuhiljaa. Esikoisen kanssa aloin varmaan liian innokkaasti, kun hänellä se puklaus oli niin kovaa kiinteilläkin. Hänkin siirtyi tissistä suoraan nokkamukiin. Tai ensin joi sellaisesta nokkapullosta pumppumaitoa, kun mä oli jossakin menossa.



Se on kyllä taikasana neidin heräämiselle, kun meikäläinen istuu tähän. Heti kuuluu ähinä kun perseen penkkiin saa:-)

... myöhemmin sitten muiden kommentoiden...





Eilinen meni hienosti. Lähdettiin kotoa siinä yhdentoista maissa kun poitsu oli syönyt molemmista tisseistä ja nukkui koko matkan Hämeenlinnaan. Nukkui vielä kahden talon katsomisen verran lisääkin siinä ja sitten syötiin ja vaihdettiin vaippa Muksulassa (aivan loistava, Libero tarjosi vaipat ja puhdistusliina ja oma huone vauvojen hoitoon järkätty kokonaan jossa imetystyynyjä myöten kaikki tarpeellinen...) Sitten takaisin vaunuihin ja nukkui taas poika pari tuntia, sitten taas syömään ja vaihtamaan kakkavaippa ja sitten taas parin tunnin unet ja sama toistui. Kuuteen asti oltiin messuilla, sitten väsyi äiti kävelemiseen. Eli tosi pitkä päivä ja jannu nukkui koko ajan. Ja nukkui koko matkan kotiinkin. Sitten olikin hereillä puoli yhteentoista, kuten yleensäkin ja nukkui vielä omassa kehdossaan siihen perään kolme tuntia. Eli tosi mahtavasti meni.



Tänään sitten ollutkin taas hereilläolopäivä. Heräsi normaaliin tapaansa kymmeneltä yöunilta ylös (söi kyllä kuudesta eteenpäin neljä kertaa) ja poislukien yhtiä 20 minuutin nokosia pinnasängyssä on ollut hereillä.



Noista messuista sen verran, että me tehtiin miehen kanssa niin, että käytiin aina vuorotellen talot. Yhteensä 11 ehdittiin katsastaa siinä päivän mittaan joka oli tarpeeksi, kun nähtiin ne jotka etukäteen haluttiinkin nähdä. Mies sitten kävi vielä syöttejen aikaan katselemassa muutaman talon lisää. Ja eilinen ei ollut edes liian kuuma, pilvisyys auttoi siihen.



Mutta nyt pitää mennä katsomaan miten kakan pusaukset alakerrassa menee, ne on meilläkin nykyään tosi tuskaisia, kun kakka ei välillä meinaa tulla. Sitten tuleekin oikein paineella... tai siis just kuulemma tuli.... No menen auttamaan pesussa ja vaipan valinnassa (on tää kestoilijan elämä yhtiä valintoja...)



Kokeilen ehtiä lukemaan teidän jutut paremmin illemmalla.



-Ellu ja Julle tänään 5vko-

... jatkan joskus!!!



Poitsulla nyt tisutteluaika, että vähän pitää tänne tulla kurkkimaan. Isot pojat lähti uimaan, kun iltapäivällä taas tulee sitä forkkaa. Meidän isoin kotiutui, ihme kyllä, jo puoliltaöin. Kaipa sekin vähitellen oman parhaansa ymmärtää - perheestä kun ei eroon pääse ja mitään vapaata saa! No, ehkä uni oli nyt houkuttelevampi kuin kännireissu kavereiden kanssa. Tai ehkä esikoisen puhelu kympin pintaan, kun oli viimein menossa nukkumaan ja kyseli surkeena, koska iskä tulee kotiin, teki tehtävänsä. Hienoa, kerrankin täysi kymppi meidän isukille! Ei sillä, etteikö juomista olisi harrastettu, kuudeltahan ne jo aamulla lähti sinne Jyväskylään ja VIP-teltassa tarjoilu jatkui jo ennen puolta päivää¿ pitkä ralli, kun matkoineen 18 tuntia J.



Kyllä mäkin sinne meseen joskus pääsen. Ihan oikeesti ei vaan nyt jaksa opetella mitään uutta - keskittymiskyky puhdas nolla ja tuntuu, ettei aikaa ole tarpeeksi. Tänne nyt on pakko päästä puutuneiden olkapäiden uhallakin¿ Mä olen kanssa ymmärtänyt sen ns. vuoropuheluympäristönä, että siellähän pitäisi vahtia ja kommentoida siellä non-stoppina ja sehän ei meillä vielä ainakaan onnistu! Täällä taas voi käydä paremminkin, kun itselle sopii ja omat aikataulut antaa myöten. Tää on enemmän pohtivaa kuin kaksisuuntaista vuorovaikutusta, näin mä luonnehtisin näiden eroja, tiedä sitten¿



CÄ - älä huolestu, noinhan vauvan pitäisikin ¿toimia¿. Aivojen kehitykselle uni on tärkeämpää kuin syöminen. Anna kaverin nukkua ja baudi omasta ajasta, jonka hän sulle suo. Kateellisena täällä Nikki. Meillä ei esikkokaan jaksanut pysyä hereillä, joten mun on vain tyydyttävä kohtalooni seuralaispalveluiden tuottajana. Geeneissä varman joku vika -luonne tälläkin äidiltään, höh! Mutta tukka näyttäisi tällä veikalla olevan iskältä¿ Tää liittyy siihen, kun esikoinen oli syntynyt ja mä totesin, että kaksi PARASTA (siis ei todellakaan!) ominaisuutta perinyt äidiltään; hiukset ja luonne, muuten on kuin isänsä. Juuri nää kaksi olisi pitänyt tulla mun mieheltä, kun mulla kärsimätön ja ärhäkkä luonne ja suorat ohuet hiukset.



Tiettyhän näistä teksteistä tulee kaameen pitkiä, kun vaan sillon tällöin käy lueskelemassa ja kaikille haluaa jotain kommenttia antaa (meseen verrattuna). Mäkin luen aina edellisestä omastani vanhimmasta tuoreimpaan KAIKKI ja nykyisin tekstinkäsittelyohjelmalla kommentoin melkein jokaista. Se hyvä, ettei paljon enää kerkeäkään, eikä liioin jaksa enää omista niin kirjoitella erikseen - eri tyyli siis mulla kuin tuolla odotuspuolella, jolloin aikaa oli ja melkein jokaisen jälkeen jo itekin kirjoitti.



Jiippi oli huomannut kehittymistä omassa vaavissaan. Meillä tänään viisikuukautta täynnä ja mustakin tuntuu jo, että vauva hymyilee harkitusti äipälle, eikä enää pelkästään masukipristysten ym. vuoksi. Eilen oli normaalia enemmän aikaa käytettävissä vauvan kanssa ja hänpä on alkanut myös ¿jutustelemaan¿ äidin kanssa. Ihanaa, suu aukeaa siis jo muuhunkin kuin vain itkemistä tai kiukuttelua varten!



Senniinan kohtalotoveri täällä, nukkuminen siis aivan yhtä heikkoa. Mun mielestä tän ikäisten pitäisi nukkua, kun ne on väsyneitä, ihan ilman avustusta - mutta EI! Valvokoon sitten, viikon päästä mulla ei ole yksinkertaisesti aikaa enää lojua täällä makkarissa herran aikataulujen mukaan, kun esikoista pitää saattaa ja hakea koulusta. Täysimetystä olen ajatellut jatkaa siihen nykyiseen suositukseen 6 kk saakka, mutta aika näyttää, jaksetaanko¿ Esikoisen kanssahan aloitettiin jo 4 kk makuannoksia kasviksilla.Se etuhan meillä oli, että kerkesin rauhassa maistattaa eri ruokia ennen hoitoonmenoa. Esikkohan aloitti hoitouransa jo kymppikuisena. Me mentiin se koko ajan eri makuja lisäten ekana nelikuisena eri kasviksilla, 5 kk eri hedelmillä ja marjoilla , 6 kk viljat ja puurot, 7 kk lihat ja sitten kaksi viimeistä kuukautta ensin ruoka ja tiumaitoa päälle, kun tää alkutotuttelu oli toisinpäin; ensin maito ja sitten muutama teelusikallinen ruokaa.



Nepu oli saanut ¿vasta¿ ekat suihkut, meillä lentää milloin mistäkin reiästä. Arvatkaa olenko ollut tyytyväinen omaan päätökseeni mennä tän kanssa tässäkin erilailla kuin esikoisen aikaan. Järjestin nimittäin hoitopisteen tällä kertaa pesuhuoneeseen, kun esikoista hoideltiin sen omassa huoneessa hoitopöydällä. Nyt on helpompi siivota, mutta vaatteet joskus unohtuu ottaa - vielä en siis itsekään ole tottunut aivan uuteen systeemiin.

Kyseessähän ei ole ns. live messengeri, jossa sättäillään niinku reaaliajassa. Yhteisöön kirjotellaan samaan tyyliin kuin tännekin, mutta se on suljettu ja itse valvottu eli vaan me jäsenet päästään sitä lukemaan ja kommentoimaan. Siksi sinne uskaltaa vähän rohkeammin kirjoitella ja laittaa kuvia.



Sain neidin ed. torkkujen aikana verhot ommeltua. Nyt jos sais vaikka silitettyä ja jossain vaiheessa ikkunaankin:-)



Noista nukkumisista vielä, että sehän on upeeta, jos vauva nukkuu ja valvoo selkeesti eikä ole sellasessa puoliunessa kuten meidän emäntä usein just iltasin. Saa nähdä mitkä ähringit tänä iltana on edessä..Inhottavaa, kun alkaa oikein etukäteen hirvittää nuo illat:-(

pääsin sinne mese-yhteisöön, mutta mutta... sain laitettua viestini väärään paikkaan. Jos haluan vastata ja/jatkaa yleistä keskustelua, miten se tehdään? Reply-toiminnolla 1. viestiinkö?? vai viimeisinpään?? vai missä siellä se VASTAA-nappi oikein piileksii



t. Fiikus joka ei nyt kykene ymmärtämään uusia ja monimutkaisia juttuja

se viesti Fiikus sinänsä väärään paikkaan mennyt. Me muut vaan jäätiin sinne yleistä osioon kirjottelemaan. Ensi viikosta voisi aloittaa ne viikkopinot, eikö vaan. Ite olen vastaillut sinne niin, että painan siitä viimesimmän viestin vas. yläkulmassa olevasta vastaa-painikkeesta.

Kyllä toi yhteisöhomma mulle tuttua on, olen joskus kirjoitellut eräässä yhteisössä. Mutta kun mä olen vähän ollut tällainen hangaraund-tyyppi tässä kerhossa :D joten voipi olla etten lähe avautumaan insaid-piireihin ihan pian.



Meillä eilen illalla juotiin eka kerran pullosta maitoa ja ihan tuttelia, koska en ole pakastellut omaani, nyt kadutti.

Mulla on ongelmana kun ei tahdo ruoka maittaa itselleni, joudun väkisin syömään ja tahtoo unohtua, oletan että johtuu tuosta. Eilen ja tänään ollut tissit tosi tyhjän oloiset.



Meillä tuota nimeä annetaan sillai ihan tässä minun ja lasten läsnäollessa, eipä ole noita ihmisiä joita kutsuisi ja eipä tulisi vaikka kutsuttaisiin. Eipä ole kukaan käynyt katsomassa vauvaa vielä, vaikka ilmoitin kyllä hänen syntymästään. Mutta me etenemme näin, olihan tuo tiedossa tai odotettavissa jo odotusaikana.



Kaipaan aikalailla ajeluita pyörälläni, olis joku jolla tyhjentäisi ajatuksiaan...mutta kun en hirveäisi jättää pientä vielä.

Kävelenkin sitten lähiympäristöä eestaas, se hieman helpottaa.



Täytynee lähteä touhuamaan jotain. Terkkuja kaikille :)

Päivittelin uudet liittyneet listaan mukaan, toivottavasti kukaan ei unohtunut.



Täällä yö meni tosi hyvin verrattuna edellisiin. Syötiin 22, sitten vasta 02, sitten ähistiin 2.30-3.30 ja nukuttiin kuuteen asti. Sitten taas tunti ähinää ja unta yhdeksään asti. Nyt ei nukuta enää ei sit millään, joten äitiltä taitaa jäädä suihkussa käymättä tänä aamuna.



...



Tässä välissä tuli nukutettua jamppakin ja syötettyä, nyt jatketaan taas.



Yritän ehtiä suihkuunkin tässä vielä. Tulisipa jo huuto.netistä huutamani trikooliina niin saisi jotain tehtyäkin tuon herran kanssa. Se on sellainen sylipoika ettei mitää rajaa.



Jep, myöhemmin lisää jo herra antaa myöten.



-E-

Toissapäivänä saavutettiin se kolmen ja puolen kilon raja, joka on minimipaino tuossa rintarepussa - ja ihan sama ilmiö toistui meillä kuin kaverillakin. Poitsu vaa rupes hakkaamaan päätään mun rintaan eli eipä jätkä ymmärtänyt, mistä oli kyse. Itkuksihan se sitten meni koko kokeilu, kun ei tissiä tullutkaan. Saa nähdä kunka kauan tämä totutteluvaihe kestää? Mä niin luulin saavana kädet vapaiksi, katin kontit - ainakin tässä vaiheessa. Kaveri kertoi, että heillä rupesi sujumaan vasta kun vaavi oli niin suuri, että sen sai kääntää kasvot menosuuntaan. Toivottavasti meillä ei niin kauaa kestä!?



Ukot lähti kaksisteen kärrykävelylle ja mun pitäisi tehdä jotain hyödyllistä, mutten taida malttaa. Harmi, ettei täällä vauvakerhossa ole mitään keskustelua - kerrankin mulla on kaikki sormet ja molemmat kädet! Täytyypä käydä lukemassa eileiset stroorit, jos sais jonkun jutunjuuren...



Nytpä pyykkikone sammui, että käynpä samalla ripustamassa pyykkejä... ciao! Nikki

Meillä poika viihtyy rintarepussa tasan 5 minuuttia, sitten alkaa ahistamaan. Siksi sen liinan tilasinkin, jos siinä olisi parempi. Mietin myös tuota rintarepun jalkojen asentoa. Ainakin meidän omassa kun lonkat levittyy aika paljon, niin en ole varma voisiko sitä vielä ainakaan pitkiä aikoja käyttää. Minkä ikäiseen asti niitä pitikään varoa?



Jaaha, tämä keskustelu jäi vähälle, alkaa sängystä kuulumaan kähinää. Sainpa sentään aloitettua tän pinon, käytyä suihkussa, syötyä aamupalan ja viikattua eiliset pyykit pois. Ihan luksusaamu.



-E-

... mekö vaan kahden täällä ollaan? Harmi, kerrankin kun mulla olisi aikaa. Eipä ollut viime viikon pinossakaan, kun mun viimeinen kirjoitelma neljän pintaan, outoa?!



Meillä neuvolatätsy ei antanut mitään varoituksia rintareppuun. Varmaan ajatteli, ettei tää vaavi siellä malta kauaa olla. Ystävät ja kylänmiehet ovat kyllä varoitelleet, ettei se olisi lapselle hyväksi. En jaksa uskoa... Meitä on vaan varoiteltu auton turvakaukalosta, ettei ole hyväksi vaavin selälle pitkiä aikoja istuttaa, muuta en tiedä.

Kertokaahan viisaammat, jos on parempaa tietoa tästä asiasta?

Uus viikko, uudet kujeet.



Meillä tuo viikonloppu meni sitten lopulta niin, että kun mies silloin la aamuna osan porukan kanssa lähti sitä vaunua hakemaan, niin halusivatkin sitten jäädä sinne yöksi. No, mikäs siinä, nautittiin sitten esikoisen ja vauvan kanssa rauhallisesta lauantai-illasta. Katseltiin pikku neidin nukkuessa leffaa esikon kanssa ja oltiin vaan. Eilen sitten loppu porukka kotiutui vaunun kanssa.



Minä olen katsellut myös tuota rintareppua, mutta vielä en ole hankkinut. Ja se liinan sitominenkin on vielä vähän hakusessa. Mutta ehtiihän sitä.



Täällä taas tuskailen kipeän tissin kanssa :( Pari kertaa olen päässyt kivusta eroon tiheästi imettämällä, toivottavasti pääsen nytkin! En haluaisi antibiootteja aloittaa. Villainen kääre tuolla liiveissä ei vaan tunnu kovin kivalta, kun muutenkin on hiki koko ajan :/



Kukas muuten ottaisi huolekseen sen tarkempien tietojen esittelypinon? Minusta se oli hyvä idea. Tietty ymmärrän, ettei kellään varmaan ole aikaa ihan muille jakaa :)



Nyt lähden kuivaamaan hiukseni, pyyhe päässä tässä suihkun jäljiltä istun.



Palailemisiin...



M

heippas vaan,



Meidän tyttö viihtyy rintarepussa ihan yhtä hyvin kun liinassakin. yleensä nukahtaa molempiin hetkessä. En itsekkään ole pitkiä aikoja uskaltanut siinä vielä pitää, mutta koiran pissittämisen ajaksi olen tytön siihen laittanut. Meidän neiti kyllä viihtyy melkein missä vaan. Toisilla vauvoilla kestää kauemmin sopeutua uusiin asioihin kuten kylpyyn ja muihin. monesti siinä käy niin että juuri kun alkaa tottua ajatukseen että täähän on ihan kivaa niin vanhempi jo hermostuu ja ottaa lapsen pois ja sitten taas on olotilan muutos ja seuraa lisää huutoa. itse olin pienenä kuulema juuri tällainen. jos laittoi kylpyyn niin alkoi huuto ja kun otti pois niin taas huuto. äitini sitten ajan kanssa oppi tämän ja totutti minua pitempiä aikoja uusiin juttuihin, vaikka huudoksi välillä menikin. eihän kukaan tietysti huvikseen viitsi pientä huudataa.. en tiedä...



No joo täällä yö meni taas 1llä syötöllä ja vaipan vaihdolla. kivaa jos tämä jatkuu. Sitten käytiin jo vähän vaunuttelemassakin kun koira vaati ulospääsyä. kiva ilma täällä, aurinko paistaa!



Tänään on taas taloesittelyjen kiertoa luvassa. löydettiin aivan ihana talo mutta se on ihan hullun kallis ja aika iso meille vielä. mutta haluun sen koska se on ihan unelma, saa nähdä jätetäänkö tarjousta vai katellaanko vielä. On muuten aika rankkaa hommaa tuo talojen etsiminen. aina netissä vierähtää tunteja ja esittelyissä saman verran... huh.



No joo, taidan mennä imuroimaan ja tyhjentämään astianpesukoneen...



-nepu

Lännen nopein se täällä kirjoittelee, hih!

Kylpyhommat meillä kyllä sujuu, mutta voit olla aivan oikeassa mun suhteen tossa kärsimättömyydessä. Mä olen sellainen ylireagoija vähän kaikessa ja todella kärsimätön luonne ylipäätään. Enhän mä saa tota lasta edes rauhoitetua nukkumaan...



Mun mies on kyllä sitten se toinen ääripää ja niin verkkainen, kun maa päällään kantaa. Muutenkin mulla pn pinna sen kanssa aivan loppu. Äsken tuli pikalenkiltään, kun kaveri oli soittanut talkoisiin. Jee, jee - mikäs sen mukavampi tapa on hääpäivää viettää?!



Eipä meillä muutoinkaan toisiamme lahjota. Mäkin olen lopettanut hänen päiviensä muistamisen, koska en itse saa kuin pyytämällä lahjoja. Tästä hääpäivästämme olisin kuitenkin halunnut vähän toisenlaista. Tänään ei ainakaan muistamattomuudesta ollut kyse, koska viimeksi aamulla kerroin meillä olevan tänään HÄÄPÄIVÄ!!! Voi vee, mikä pässi, ei muuta voi sanoa.



Siitä listapäivityksestä, Senniina ainakin kertoi olevansa nettivapaalla, kun hänen miehellään on tänään vapaapäivä, mutta joku tänkin listan oli saanut aikaan. Tyhmänä blondina tällä, että vaatiko se muuta kuin " aloita uusi keskustelu" ???

hehee.



@nikki: en tarkoittanut että juuri sinä olisit kärsimätön:) kaikkihan me joskus ollaan! meillä on taas ihan päinvastoin kun teillä, minä olen viileä kuin viilipytty vaikka kaikki menisi päin peetä. mies taas hermostuu sekunnissa jos olosuhteet ovat sen mukaiset. huomasin tämän aikoinaan kun tehtiin ramonttia; jos vähän meni joku pieleen niin mies hermoili ja hikoili. lähetin sen aina välillä ulos rauhoittumaan. Sama on nyt vaavin kanssa, ei hän vauvalle hermostu mutta aina naamasta näkee että on ihan hermona jos vauva ei meinaa rauhoittua ja samalla koira tekee vaikka pahojaan vieressä. Hoitaa kyllä silti aina asiat ihanasti! Harmi että teidän hääpäivä ei ole alkanut hyvin, ehkä miehesi yllättää vielä!



Joo, nyt tuo nyytti nukhati tuohon sängylle, taidan laittaa koppaan ja suunnata torille kahveelle kaveria näkemään.



Palailen myöhemmin



-Nepu

Mä sen aloitin. Se vaatii sen, että menee esim vanhaan listaan, ottaa sieltä vastaa tähän viestiin--> lainaa alkuperäistä viestiä --> kopioi sen listan siitä ja sitten keskusteluiden etusivulle aloittamaan uusi keskustelu. Ja sitten pitää muistaa poistaa

vanhan listan lopusta tai muuten tulee kursiivilla tekstit uuteen. Itse pidän tota listaa kyllä nykyään notepadilla koneen työpöydällä niin pääsen helpommalla.

Jätkän kanssa käytiin reppuilemasa viemässä roskat ja hakemassa postit ja nyt tultiin koneelle. Hiki tässä kyllä tulee, ei voi muuta sanoa. Ja heti kun liike loppui, alkaa mieskin heräilemään sylissä.

Noista lahjoista (mun mies on muuten Nikki samanlainen sitten...): Saiko kukaan teistä mieheltään ns synnytyslahjaa? Eli olen kuullut, että joillain miehillä on tapana ostaa uudelle äidille jotain pientä vähän niinkuin kiitokseksi synnytyksestä? Meillä ei todellakaan näkynyt sellaisia.

-E-

jos joskun olen halunnut lainata jonkun lausetta tai ajatusta. Se on ihan kätevää, jos ei halua tai jaksa toistaa edellisen ajatuksia, mutta toi muu kuulostaa kyllä liian vaikeelta mun spagettiaivoilleni. Luulin vaan, että voisi aloittaa uuden keskustelun ilman " kommervenkkejä" , että ilmeisesti Nikki ei ainakaan ole perustamassa uutta listaa.



Synnytyslahjoja olen kuuullut kavereiden saaneen. Meillä mitään lahjota vrt. huomenlahja! Kaipa sillä on rahalle parempia sijoituskohteita kuin oma perhe, enkä mä nytkään mitään materiaa kaipaa, mutta häipyä tolleen heippaa sanomatta... Soitin perään, että joko lähditte, niin sain vastauksen, että vauvan takii lähti hiljaa. Just joo, mä en kyllä aina ymmärrä sen ajatusmaailmaa?! Että jaksaa yllättää kahenkymmenen vuoden yhdessäolonkin jälkeen (ei naimisissa kyllä niin kauaa ole oltu, ei edes kihloissa).



Tämä tuuletus tältä yksisormiselta, nyt vauvoihin takaisin... pyykit on taas valmiita!