Miksei perheelliset naiset käy naisporukalla viihteellä tms?

Että on jotenkin hienoa olla vakava ja ei-yhtään-lapsenmielinen, kun on perhe? En ihmettele että usein perheitä katsellessa nainen on naama nurinpäin ja isä huumorintajuinen ja hauska.

elikkä kaupungin äidit kokoonnutaan sovitusti sillon ja sillon. puska radio toimii. Näitä on noin 4-5 kertaa vuodessa



Paikalla meitä on yleensä ollut 16-30 äitiä. Ja mukavaa on riittänyt

Vierailija:

Tuli aiheesta keskustelua mieheni kanssa kun hän on lähdössä viikonlopuksi mökille poikaporukalla. Ei siinä mitään, ihan mielelläni " päästän" , mies vaan tokaisi että onhan tässä kesää jäljellä, mene sinäkin naisporukalla jonnekin jos haluat.

Rupesin mielessäni kelaamaan että kuinka monen äitiystävistäni saisin lähtemään johonkin esim. yön yli tai viikonlopuksi? Vastaus: tuskin yhtäkään. Kyse ei ole siitä etteikö heidän miehensä suostuisi hoitamaan lasta tai päästäisi heitä, vaan kaikilla tuntemillani äideille on asenne että he eivät " voi" lähteä vaikka oikeasti voisivatkin. Ok, ymmärrän että ei haluta olla pois pienten lasten luota, saati vauvan, mutta mitäs jos ne lapset on vähän isompia, miksei niitä voisi isän hoiviin jättää?

Ainahan hoetaan että miehet on vastuuttomia sikoja kun vaan jatkavat omia menojaan vaikka on perhe, mutta kuinka paljon tästä on naisten omaa aikaansaannosta? Monesti mies saa oikein painostaa naista heitä ulkomaailmaan ja parin tunnin poissaolosta tunnetaan hillitöntä huonoa omaatuntoa. Mielestäni naiset osittain valitsevat tämän marttyyrin roolin ja sieltä on sitten helppoa alentuvasti puhua miehistä, kuinka nämä ovat ikuisia pikkupoikia jne.

En tiedä missä piireissä liikut mutta meidän jengin äidit kyllä käy viihteellä keskenään, suunnilleen kerran kahdessa kuukaudessa käydään keskenämme ja muiden kuin äitien kanssa sitten enemmänkin. Ja ihan ulkomaanmatkoillakin ollaan käyty niin että isät on jääneet kotiin hoitamaan lapsia.

Tutustu joihinkin vähän reippaampiin naisiin niin saat seuraa! Tollasten lapsiinsa takertujien ja miehiinsä luottamattomien kanssa on varmaan muutenkin tosi tylsää.

Ei ehkä heti lapsen tultua, mutta sitten. Kollegaporukalla.

perheellisenä on tullut sellainen olo, että haluaa olla jämäkkä ja hyveellinen. Ei siedä itseltään tuollaista lipsumista. Tuollainen touhu on tullut jotenkin vastenmielisen oloiseksi. Ei halua tuollaisia kokemuksia jotenkin likaamaan puhtoista kuvaa, jonka haluaa välittyvän itsestään esimerkiksi lapselle.



Ehkä teiniäidit harrastavat tuota. Ei me vanhemmat.

Sulla on ap ärsyttäviä äitiystäviä. Kahdeksi tunniksi on osattava lähteä vaikka jumppaan vaikka vauva olis täysimetykselläkin. Ei ole mitään järkeä tehdä itsestään korvaamatonta.

tarpeeksi nuorena. Teinien hommaa. EI voisi kiinnostaa vähempää. Mulla on nykyään ihan toiset arvot. Teatteriin voisin lähteä ja yöksi kotiin. Miksi olisin yön pois perheeni luota. En ymmärrä.

Vierailija:

Tuli aiheesta keskustelua mieheni kanssa kun hän on lähdössä viikonlopuksi mökille poikaporukalla. Ei siinä mitään, ihan mielelläni " päästän" , mies vaan tokaisi että onhan tässä kesää jäljellä, mene sinäkin naisporukalla jonnekin jos haluat.

Rupesin mielessäni kelaamaan että kuinka monen äitiystävistäni saisin lähtemään johonkin esim. yön yli tai viikonlopuksi? Vastaus: tuskin yhtäkään. Kyse ei ole siitä etteikö heidän miehensä suostuisi hoitamaan lasta tai päästäisi heitä, vaan kaikilla tuntemillani äideille on asenne että he eivät " voi" lähteä vaikka oikeasti voisivatkin. Ok, ymmärrän että ei haluta olla pois pienten lasten luota, saati vauvan, mutta mitäs jos ne lapset on vähän isompia, miksei niitä voisi isän hoiviin jättää?

Ainahan hoetaan että miehet on vastuuttomia sikoja kun vaan jatkavat omia menojaan vaikka on perhe, mutta kuinka paljon tästä on naisten omaa aikaansaannosta? Monesti mies saa oikein painostaa naista heitä ulkomaailmaan ja parin tunnin poissaolosta tunnetaan hillitöntä huonoa omaatuntoa. Mielestäni naiset osittain valitsevat tämän marttyyrin roolin ja sieltä on sitten helppoa alentuvasti puhua miehistä, kuinka nämä ovat ikuisia pikkupoikia jne.

minnekään mökille. Se olisi pikemminkin ahdistavaa.



Laivalle (= ostosmatka tallinnaan/tukholmaan/riikaan), kylpylään, OK - yhden kaverin kanssa - mutta mökkimatka olisi pikemminkin ihan äärettömän stressaava akkalaumassa.



Joku kuitenkin alkaisi tossuttaa ja pompottaa muita tekemään sitä ja tätä, yrittäisi pitää komentoa kuin omille lapsilleen, nalkuttaisi ja heittäytyisi marttyyriksi " ku tääl ei kukaan muu oo laittamassa tätä illallista valmiiks" .



Toinen mamma alkaisi vinkua siitä, että kaikki on liian kallista. " Ku mä en ainakaan sit syö tota lihaa yhtään, niin mä en sit siitä maksakaan, kun mä syön vaan pienen palan tota kanaa" . " Mä suostun maksamaan vaan 7¿ 20snt näistä kokonaiskustannuksista. Enkä mä juo kuin yhden siiderin, se on sit kaks euroo. Kuka tonkin levitteen valitsi, se ei oo ees Hylaa."



Sitten kolmas olisi koko ajan luurissa miehelleen ja lapsilleen, eikä voisi hellittää lainkaan. " Mä nyt vaan soitan, et onks Eki nyt varmasti muistanu et se mikro lämmittää tosi kuumaks sen maidon, jos se antaa sen olla siellä kauemmin ku 16 sekuntia" .



Kaikki vahtisivat toistensa juomista, läskejä ja pillukarvoja, ihania klikkiytymisiä tulisi päivän ja illan aikana, Mira ei tykkäisi Marista ja Paulan mielestä Mira olisi ihanpaska.



Joo, ei kiitos mökkimatkaa tyttöjen kera.

Ei mulla ole ketään jonka kanssa mennä minnekään.

baareissa , sen kaks kertaa vuodessa mitä jaksan lähteä niihin notkumaan ( yleensä lähdemme eri paikkakunnalle ja jäämme yöksi johonkin ) . en koskaan käy mieheni kanssa baareissa , se ei johdu siiitä että ei mahuttas huppelissa samaan baariin ; ) vaan kumpikin käy omasta ja toisen tahdosta ystäviensä kanssa tuulettumassa ( mieheni ehkä max kerran vuodessa , illanistujaisia ehkä sit useammin ) . minä käyn myös ystäväni ja lasten kanssa reissussa ilman miehestä , nyt olen lähdössä 4päiväksi reissuun kaksin samaisen ystävän kanssa . Uskon että meille tulee hauska reissu vaikka minulle tekee äärettömän vaikeaa olla yksikin päivä pois lapsen luota . miehen kanssa en reissaa ihan siitä syystä että ei tykkää yhtään matkustelusta ( paitsi tenolle kalaan ) ja on sitten koko reissun hermo pinkeellä ja pilaa meidän muiden reissun . . . tämä tyyli passaa meille erittäin hyvin : )

T : äiti joka menee työporukan kanssa parille illalla : )

Ongelma on siinä että kaikki perheelliset ystäväni asuvat jossain ihan toisella puolella maata ja se tapaamisten järjestäminen on aina ollut jotenkin järjettömän vaikeeta. Jos lähellä asuisi joku ystävä niin varmasti tulisi käytyä enemmän jossain, ei välttämättä baareissa mutta vaikka leffassa.

mutta olen nuorena niin paljon luihunnut, ettei kyllä enää kiinnosta.

Joku mökkireissu tyttöporukalla....hmmm....ei oikein nappaa

Kapakkareissu...hmmm... vielä vähemmän, ei oikein kapakat enää kiinnosta

Tällä hetkellä mulla on ihan toiset harrastukset ja ystäväni ei harrasta samoja asioita, joten kuljen niissä harrastuksissa joko yksin tai perhe mukana.

Ei oikein viitsi väkisin lähteä vain siksi, että joku naiskaveri pääsis viettään viikonloppua jossain muualla.

Minä käyn, mutta usein huomaan, että olen se porukan ainoa äiti, korkeintaan yksi toinen lapsellinen on mukana, oli kyse sitten työ- tai kaveriporukasta. Minkäänlaisia " äiti" -kavereita en ole kyllä matkan varrella edes saanut. Ystävilläni joko on lapsia tai ei ole, mutta en ole kokenut kenenkään ennestään vieraan ihmisen kanssa yhteyttä vain sen vuoksi, että olisimme molemmat äitejä.

voi olla ihan rauhassa oman perheensä kanssa, ja tavata toisia ihmisiä perheinä. Olen kokenut aina vähän vastenmielisinä noi tyttöjen kesken bilettämiset, se ei vain ole kovin rentouttavaa.



Paljon mukavampaa vaikka sitten mennä oman miehen kanssa jonnekin, eikä ole välttämättä mikään pakko olla kylki kyljessä koko iltaa.

Meillä on epävirallinen urheilukerho (joo, kyllä me urheillaankin) ja tavataan n. 4 krt vuodessa jonkun naisen kotona (tällöin ko. naisen perhe joutuu ulostautumaan kotoaan). Tämän lisäksi 1 mökkiviikonloppu/v. Baarit eivät tällä hetkellä kiinnosta tätä porukkaa.



Tuo mitä ap sanoi naisista on varmasti osin tottakin, meillä nyt vaan on kertynyt sellaista kaveriporukkiaa, jossa nimenomaan naiset pitävät tiiviimmin yhteyttä ja miehet harvakseltaan käyvät " viihteellä" .



Ja kyllä mun mieheltä tulee sanomista tämän urheilijat ry:n tapaamisista, mutta kun ehdotan, että miesten kesken tekisivät saman, niin mitään ei tapahdukaan. Ovat ilmeiseti liian laiskoja järkkäämään mitään.

jotenkin tullut vastenmielisyys koko hommaan.

kun ulos lähtee.

Mökille en edes haluaisi, mutta se nyt olikin varmaan ihan vain yksi esimerkki muiden joukossa.



Risteilylle olisi ihana lähteä, mutta sen aikaan saaminen olisi todella lähes mahdotonta. Selityksiä kun löytyy.



Nyt kaikkien lapset rupeaa sentään olemaan jo aika isoja, joten olemme päässeet vauvavaiheesta ohi, mutta silti se " tahdon olla lasten kanssa 24/7" on jotenkin kauhean syvällä eräissä naisissa.



Mutta onneksi aina saa jonkun lähtemään edes yhdeksi illaksi ulos ja sekin riittää ja hauskaa on!

Kesällä varsinkin, terassilla istuminen on jotain aivan ihanaa! Ihanaa istua rauhassa ja nauttia hyvää juomaa ja katsella ohi meneviä ihmisiä. Ihanaa, kun saa rauhassa jutella toisen kanssa kevyttä sontaa ja syvällisiä asioita.

Jos MINULLA haluttaa vielä bilettää ja vetää kännit mökillä niin muillakin pitäisi.

Jos MINÄ haluaisin ristelilylle viikonlopuksi, mutta muut ei halua, niin vika on muissa ja he ovat liikaa kiinni perheissään.

Mitä vikaa on siinä, että ihmiset haluaa raskaan työviikon jälkeen viettää aikaa perheen parissa? Ja jos ei kiinnosta tuhlata viikonloppuaamuja krapulaan niin sekinkö on joku vika.



Ehkä kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä vikaa sieltä. Toiset jää kiinni nuoruuteen ja bilettämisen, toiset ei.

Perheellisten kanssa on aina niin säätämistä, pitää olla vapaata ettei ole perheen menoja tai että mies on vapaana hoitamaan lapsia eikä ole menoja sillä jne. Ja sitten ilta puhutaan enemmän tai vähemmän lapsista.