tuosta kavereilla syömisestä tuli mieleen oma kokemus
olin itse joku reilu 10 vuotias ja usein kaverillani, heillä oli tapana juoda iltapäivällä mehua, kahvia tms ja oli sitten pullaa tai jotain. kaverini kutsui minutkin useimmiten ja ajattelin todellakin sen olevan ihan ok kunnes perheen äiti kerran sanoi todella kovaan ääneen ja vihaisena keverilleni ettei hän halua jatkuvasti kavereita mehulle. mulle tuli todella nolo olo koko tilanteesta, joten varmaan nämä asiat vois hoitaa hienovarasemminkin.
Kommentit (7)
Lapsella saattaa olla ihan eri käsitys siitä " halutaanko hänet kaverinsa luo syömään" kuin kaverin äidillä!
näin, kuinka se laski mielessään kuinka paljon söin, vastasiko sitä rahaa. Kaverini oli ihana, mutta muu perhe perseestä.
Vierailija:
Ala-asteen ekoilla luokilla menin usein koulun jälkeen parhaalle kaverille kylään. Niiden äiti oli kotiäiti, joka tykkäs hoitaa lapsia ja laittaa ruokaa. Se usein kysyikin, että jäänkö syömään, ja oli pahoillaan jos en jäänyt. Melkein pakotti jäämään :) Kaikista ihaninta oli se, että se teki joka viikko keskiviikkoisin ruuaks lettuja, ja niihin sai laittaa paljon jätskiä ja hilloa :P
ja niiden äitiä nolotti kun me usein syötiin meidän kotona ja tyttö sitten kotonaan kertoi että Maijan äiti laittaa tosi hyvää lihasoppaa. Etenkin sitä harmitti se että tyttärensä söi meillä kun koko kylä tiesi että me oltiin äidin kanssa tosi köyhiä.
MUTTA tietää nyt, että se on äidin tehtävä tarjota sitä syömistä eli on saanut kurssituksen asiaan.
Ap:n tapauksessakin äiti olis voinut hoitaa asian hieman hienovaraisemmin lapsensa kanssa kaksin.
Ala-asteen ekoilla luokilla menin usein koulun jälkeen parhaalle kaverille kylään. Niiden äiti oli kotiäiti, joka tykkäs hoitaa lapsia ja laittaa ruokaa. Se usein kysyikin, että jäänkö syömään, ja oli pahoillaan jos en jäänyt. Melkein pakotti jäämään :) Kaikista ihaninta oli se, että se teki joka viikko keskiviikkoisin ruuaks lettuja, ja niihin sai laittaa paljon jätskiä ja hilloa :P