~**ENSKAT vko 29**~

onpas pilvistä ulkona, mutta silti lämmintä. Vaavi taas potkii mahassa niin, että vessaan tässä kohta täytyy mennä ;) heh



dajm75: Kiitos tsempeistä, niitä minä varmasti tarvinkin varsinkin syksyn aikana. Mies voi olla aika paljon ajamassa rekkaa, joten voipi olla että yksin minä sitten pojan kanssa kotona nyyhötän ;) Mutta siinähän ainakin pitäisi ehtiä tottua toisiimme ;) heh. Onneksi äiti on lupautunut tulemaan tarvittaessa Tukholmasta Ouluun auttamaan asioissa, jos oikein paljon joudun yksin olemaan kotona kun mies töissä. :) että hyvillä mielin kohti syksyä. Onneksi saa tännekin purkaa sitten aina välillä, jos on jotaki ja täältä saa ns. vertaistukea :)



Noista suppareista. Mulla on ollut muutaman kerran semmosia kipeitäkin suppareita tai siis tossa navan seudulla on tuntunut kipua ja maha ollu tosi tiukkana, mutta ei ne kestä kovin kauaa onneksi :) Noita tulee jos oikein kauan joudun seisomaan tai liikkumaan yhtä soittoa...kyllä ne ihan normaaleja on, joten ei varmaankaan syytä huoleen dajm :).



Millaiset on kelit Suomessa? Minä toivon että Oulussa satais, jotta meijän kasvimaa pysyy hyvänä ;)...no mutta näin täällä, miten teillä muilla menee tämä viikko? :D



Rv 23+4

Tänään oli siis taas neuvola:



Painonmuutos: +525g/viikko (yhteensä nyt 5kg tullut)

Verenpaineet:137/84 (hieman koholla kun terkkari tökkäs mittarin käteen heti kun ovesta sisään astuin)

Pissa:puhdas

Hb:136 (4vk sitten oli 123, eli hyvin noussu takas vaikka en oo rautaa syöny, liekkö sit mittavirhe tullu jossain vaiheessa, kun nyt ollaan taas lähtölukemissa)

Sf:23 (mitattiin nyt ekaa kertaa ja yläkäyrillehän se heti pompsahti, mut niin se kuulema monesti alussa tekeekin)

Syke:n.140

Liikkeet:++



Multa siis ihme kyllä otettiin tuo sf-mitta vaikka täällä sitä ei monesti kuulema ennen rv24 oteta. Hieman ärsytti kun tuo sijainen mittaa aina ensimmäisenä verenpaineen ja ainahan se on hieman kohollaan kun on liikkeessä ollu. Vakkari ottaa sen aina silleen, että on kerinnyt istua ja rauhoittua ja juteltu ensin kaikkea muuta.



Sain siis tänään tuon todistuksenkin niin kävin sitten samontein sen Kelalle kiikuttamassa. Nyt vaan odotellaan millon rahat tulee tilille. Kävin sit alennusmyynneissäkin taas pyörähtämässä. Ja vauvalle tarttui taas pientä kivaa mukaan. Pari bodya, paita ja farkkuhaalarit. Itelle löysin myös muutaman paidan.



Täällä sataa taas ku viimestä päivää, joten sisällä kyyhötetään jälleen kerran.



Sanle ja Dj 23+1

Häistä selvitty ja viimein ehdin piipahtamaan täälläkin. Kaikki meni lauantaina hyvin ja nyt sitä sitten ollaan rouva :)



Päivittelin listan siltä osin kun listalle oli asioita ilmoitettu, tässä tuore versio



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=10803551&p=1&tm…



En sen enempää ehtinyt lukea pinoa kuin että hoyt oli saanut nyytin. Paljon onnea! Sinua en vielä huomannut päivittää..



Nyt on kyllä mentävä nukkumaan, koitan tulla tässä loppuviikon aikana kirjoittamaan oikein kunnolla :)



T. Juli rv 8+0 (kun nyt on näemmä jo torstai) :)

JULIAANA onnea rouvalle!!!



Täällä tehdään kohta lähtöä äippäpolille. Eli 42+0 on tänään mittarissa, äippäpolilla yliaikaiskontrolli nro 2 ja minen lähde sieltä sitten enää ilman Naksua.

Eli tästä ollaan lähdössä vauvanhakureissulle.



Kieltämättä hippasen jännittää, mutta silleen hyvällä tavalla.



Palaamme astioille vauva kainalossa. <3





Jushka ja Naksu 42+0

Vihdoinkin ehdin kirjoittamaan... Tässä meidän synnytyskertomus. Tästä tuli aika pitkä, joten toivoittavasti jaksatte lukea... Ja toivottavasti ei ole älyttömästi kirjoitusvirheitä (vähän kiireessä tätä on nakuteltu).



Maanantaina illalla oli jotain pientä jullimista ja pieniä supistuksia. Mentiin ihan normaalisti nukkumaan, mutta tiistaina yöllä heräsin hieman kovempiin supistuksiin. Lisäksi oli ihan sellainen olo, kuin olisi vettä lorahtanut (lapsivettä se ei kuitenkaan ollut...). Supistukset tulivat säännöllisinä n. 5-8 minuutin välein. Kärvistelin hetken sängyssä ja sitten oli pakko lähteä liikkeelle kun ei pystynyt enää vain makoilemaan. Hengailin alakerrassa ja tuskailin supistusten kanssa, jotka siis tulivat kokoajan säännöllisinä. Puoli neljän maissa soitin synnärille, josta ohje oli tulla viimeistään aamulla näytille (kun epäilin lapsivettä lorahdelleen). Lisäksi kätilö ohjeisti tulemaan, jos kivut käy " sietämättömiksi" . Kuuteen asti jaksettiin kotona hengailla ja tehdä miehen kanssa palapeliä, mutta sitten päätettiin lähteä synnärille, kun supistukset tuli ihan muutaman minuutin välein. Synnärillä mentiin käyrille, johon piirtyi supistuksia sen 3-5 minuutin välein. Vaavin sydänäänet oli hyvät. Lisäksi tutkittiin kohdunkaulan tilanne, joka oli melkoisen epäkypsä. Kanavaa oli vielä 1,5 cm jäljellä ja olisiko paikat olleet ehkä sormelle auki. Kätilö päätti kuitenkin näiden säännöllisten supistusten takia ottaa meidän sisälle, ja itseasiassa me mentiin suoraan synnytyssaliin " hengailemaan" (muita tiloja ei ollut vapaana).



Salissa supparit oli jo melkoisen tuskallisia ja kiersivät ikävästi myös selkään. Puhumaan ei pystynyt supistuksen aikana. Suihkussa hengailin ehkä puolituntia, ja sen jälkeen kärvistelin taas salin puolella. Kätilö tuli tarkistamaan kohdunkaulan tilanteen, joka ei ollut supistuksista huolimatta edennyt ollenkaan. Tässä kohtaa tuleva isä pyysi puolestani supistuksiin kivunlievitystä, joka oli lihakseen iskettävä kipulääke. Se vei supistuksista pois sen ilkeän selkäkivun, mutta ei siis tosiaan vienyt kipuja pois sen enempää. Kärvisteltiin taas pari tuntia (supistukset siis kokoajan 3-5 minuutin välein), jonka jälkeen tsekattiin taas tilanne. Kaula oli lyhentynyt, mutta ei muuta edistystä. Kätilö ehdotti, että laitettaisiin vielä toisen kerran lihakseen kipulääkettä ja tämän jälkeen valmisteltaisiin epiduraali, jonka vaikutuksen jälkeen voisi laittaa supistuksia lisäävää tippaa, oksitosiinia. Tällä suunnitelmalla edettiin, ja neljä tuntia edellisestä lihakseen laitetusta kipulääkkeestä laitettiin uusi piikki. Lisäksi sain hengitellä supistusten aikana ilokaasua. Ilokaasu vei mukavasti huomion kivusta muualle - mutta siis supistukset olivat tosiaan yllättävän tuskallisia - eivät mielestäni muistuttaneet ollekaan mitään menkkakipua...



Neljä tuntia tämän lihakseen laitetun kipupiikin jälkeen alettiin valmistella epiduraalia, ja tässä vaiheessa nämä jatkuvat supparit olivat saaneet kanavan katoamaan ja olin auki kahdelle sormelle (wuhuu mitä edistystä). Epiduraalin laitto meni tosi hyvin ja sen vaikutus alkoi mielestäni melko nopeasti. Tosin mulla se aiheutti lievää pahaa oloa ja oksensin kerran. Muuten ehdottomasti suosittelen epiduraalia. Oksitosiini-tippa (supistuksia lisäävä) laitettiin tässä vaiheessa paikalleen. Epiduraalin jälkeen en tuntenut supistuksia juuri ollenkaan, ja mikä hienointa sain hiukan nukuttua (tässä vaiheessa kello taisi olla jo jotain kuusi illalla tms., eli oltiin jo valvottu aika reilun aikaa).



Epiduraalin laittamisen jälkeen olin hetken myös keinutuolissa, mutta siinä en voinut istua kauaa, sillä vauvan sydänäänet heikkenivät supistusten aikana tässä asennossa. Piti siis makoilla. Illalla n. 22.00 lääkäri tuli käymään, ja kertoi, että vauvan sydänäänet heikkenevät edelleen supistusten aikana. Lääkäri ehdotti, että vauhdittaisimme synnytystä puhkaisemalla kalvot. Näin vauvan päähän saataisiin kiinni anturi, jolla hänen sydänääniä voitaisiin seurata paljon tarkemmin. Suostuimme tähän, ja kalvot puhkaistiin. Tässä vaiheessa olin muuten 4 cm auki. Lähes heti kalvojen puhkaisun jälkeen alkoivat supistukset epiduraalista huolimatta tuntua voimakkaammin. Supistukset alkoivat itseasiassa olemaan niin " infernaalisia" , etten juurikaan enää pystynyt keskittymään mihinkään muuhun kuin hengittämiseen. Vetelin ilokaasua aina supistusten tullessa. Kohdunkaulanpuudute laitettiin jossain kohtia ja tämän jälkeen siirryttiinkin jo ponnistamisvaiheeseen. Ponnistamisvaihe oli mielestäni kaikkein kivuliain, mutta samalla kaikkein " helpoin" . Kokoajan mielessä oli, että pian tämä on ohi ja nyt vaan ponnistan! Ponnistin ensin puoli-istuvassa asennossa (mies tuki selkäpuolelta) ja tämän jälkeen nostin vielä jalat kätilöiden kylkiä vasten (joka muuten helpotti ponnistusvaihetta tosi paljon). Ponnistusvaiheen pituus oli 10 minuuttia. Tuntui, että se loppui juuri, kun alkoi päästä hajulle siitä, miten tehokkaimmin pystyy ponnistamaan. Vauvan syntymä itsessään tuntui " jännälle" . Kun pää oli ulkona, tuli loppuosa ihan itsellään.



Jälkeiset tulivat ihan huomaamatta (keskityttiin tässä vaiheessa miehen kanssa vain ihanaan pikku vaaviin). Repesin jonkin verran, ja lääkäri ompeli tikkejä x-määrän. Lapuissa luki 2-asteen repeämä. Itse repeämästä johtuviin kipuihin söin pari päivää särkylääkkeitä, mutta istua pystyi heti. Muutenkin tuo eniten pelkäämäni repeäminen ei ollutkaan niin kamalaa. Muutenkin synnyttämisestä jäi ihan hyvä jälkimaku. Kivuliastahan se oli ja monta kertaa tuli salissa ärjyttyä, että nyt en enää kestä, mutta kylläpäs kestin! Ponnistusvaiheessakin taisin huutaa kerran jos toisenkin, että en pysty tähän. Pystyin kuitenkin :). Mitään synnytyspelkoa tästä ei siis jäänyt, ja kokoajan oli tosi turvallinen fiilis. Lääkärit ja kätilöt selittivät aina tosi tarkkaan vaihtoehtoja. Mihinkään ei pakotettu ja kaikki toimi muutenkin tosi hyvin. Omasta piikkikammostanikin pääsin vähän eroon, kun kokoajan oli joku neulalla tökkimässä johonkin kohtaan kroppaani (mulla rh -).



Mies kävi muutaman kerran päivän aikana muuten koiraakin lenkittämässä. Onneksi ei tosin lähtenyt yöksi kotiin, kuten joskus siinä n. puolikymmenen aikaan ehdotettiin. Olisi nimittäin tullut miehelle kiire palata sairaalalle. Tuo loppuvaihe kun meni niin nopsaan. Syötyä sain muuten myös aina välillä - lähinnä supistusten tauoilla kauhoin äkkiä jotain naamariin... Epiduraalin laittamisen jälkeen ei kuitenkaan enää olisi mikään edes maistunut.



Synnytyksen jälkeen saimme olla ihan rauhassa salissa pari tuntia ja ihmetellä uutta tulokasta. Isä sai leikata napanuoran ja seurata ensimmäistä kylvetystä ja kapalointia. Lopuksi saatiin vielä " aamupala" saliin. Ihanaa oli myös se, että meille tuotiin kouharilaseissa vähän skoolattavaakin (alkoholitonta luonnollisesti). Tuore isä lähti siitä sitten kotio n. 02.30 ja äiti suihkun kautta osastolle lapsosen kanssa. Vauva vietti ensimmäisen yönsä vauvalassa ja aamulla hain hänet heti ensimmäisenä. Aika suloinen pakkaus on!



Jeps! Tässä meidän synnytyskertomus. Tämän kirjoittamiseen menikin muutama päivä, kun tuo pikkuprinssi pitää tätä äitiä aktiivisena, eikä juuri ehdi tässä koneella istuskelemaan.



Katsotaan ehtisinkö vielä vähän lukemaan mitä olette viimeisen kahden viikon aikana tänne kirjoitelleet. Oon tosiaan ollut niin kiinni tuossa vaavinhoidossa, etten ole ehtinyt tänne edes katsomaan kuka on jo jakautunut ja kuka ei. Jo etukäteen onnittelut kaikille vauvautuneille loppupään enskoille ja ISOT TSEMPITYKSET TEILLE, jotka vielä odottelette vauvaa syntyväksi. Katsotaan josko ehtisin vielä kommentoimaan kirjoituksianne (vai herääkö poju ennen sitä).



Peipposka ja vaavi 2 vko 2 pvä

Onnittelut pikku-Juskalle! Oli mielenkiintoista lukea teidän synnytyskertomusta. Kiitoksia vielä sen kirjoittamisesta.



Jushkalle tsemppiä käynnistykseen! Tuleppa sitten linjoille kertomaan miten kaikki meni (kun vaan ehdit).



Hoytille onnittelut pikkupojasta! Hienoa, että koko perhe voi hyvin!



Julille onnittelut rouvaantumisesta ja tsemppiä alkuraskauteen. Toivottavasti selviät ilman isompia pahoinvointeja.



Muille loppupääläisille tosiaan tsemppiä tulevaan koitokseen (greetas, lisbet, live, titi-uu ... muistinko kaikki?). Lisäksi kaikille odottaville enskoille jaksamista raskauteen. Massua on ihanan rankka kasvattaa (toisaalta aika mukava oli tänään aamulla laittaa vihdoinkin omat ennen raskautta hankitut farkut jalkaan...)!



-peipposka-

En vieläkään ole jakautunu.. Täällä sitä kärvistellään vieläkin.



Eilen kävin sitten terkkarin pyynnöstä mittauttamassa verenpaineet ja alapaine edelleen koholla, 90 näytti. Nyt sitten lisättiin mulla Albetolia, että jos sillä saatas tuo alapaine kuriin, niin ei tarvis ennen aikoja mennä äitipolille seurantaan.. Eli siis mullehan määrättiin Emconcoria viime kesänä mun tiheään sykkeeseen, mutta raskaaksi tullessani, se sitten vaihdettiin Albetoliin (joka muuten on mun mielestä paljon parempi lääke). Se vaikuttaa muutenkin noihin paineisiin..



Huomenna on sitten kunnon neuvolakäynti taas ja katotaan miten ne paineet on nyt sitten, kun lääkettä lisättiin. Jos ne alkaa näyttämään OK:lta, niin sitten on kai mulla korkeintaa 2 kertaa ens viikolla neuvola ja sitten perjantaina on aika lähteä synnärille. Katsotaan mitä ne sitten meinaavat siellä, käynnistetäänkö vai annetaanko mennä vielä päivä pari yli..



Vauva on liikkunut vielä hyvin, mitään kivuliaita suppareita ei ole ilmennyt.. Toivon kuitenkin, että synnytys tapahtuis normaalisti, ettei tarvis käynnistellä.. Mutta no, jotenkinhan tuo on saatava ulos tuolta =)



Missä on TITI?? Ei kai vaan oo liuennu jo synnärille ja saanu nyyttiänsä syliin??????



PEIPPOSKALLE kiitos synnytystarinasta, ei kuulostanu yhtään pahalta, tuo kokemus =)



KIRJOITTELEN HUOMENNA NEUVOLA JÄLKEEN KUULUMISET!! =)



=) Lisbet ja poika, rv 40+6 (huomenna poksuu taas viikot).

Ottakaa synnytykseen mukaan jotain pastilleja... Jos nimittäin pahaolo yllättää ja oksennatte, on aikas ihanaa saada suuhun joku mynthos tms.



Nyt täytyy mennä vaavia ihmettelemään :)



-peipposka-

Tervehdys enska-kamut,



täällä ilmoittautuu yksi loppupään mahakas huonosti nukutun yön jälkeen... Aamulla nousin ensimmäiselle aamupalalle viideltä, kun mies teki töihin lähtöä. Muutamia kipeitä suppareita, mutta kun kävin takaisin sänkyyn, niin olokin helpottui. Muutaman tunnin aamu-unien jälkeen olo on ihan ok :) Taidan yrittää lähteä vähän " lenkkeilemäänkin" - eli tassutella kilometrin matkan keskustaan ;)



Ihan ensimmäiseksi isot onnittelut Hoytille uunituoreesta pojasta! Ihanaa vauva-arkea teille <3



Dajmille kiitos tsempityksestä! Kiva, että olette saaneet noin hyvin tavaroita kummipojaltasi :) Kyllä tää vähän kukkaroa kirpaisee, kun ostelee kaiken uutena :/ Mutta lähipiirissä ei ole " luovuttajia" ja olen vähän laiska etsimällä etsimään käytettyä tavaraa. Kivuttomia suppareitahan saa olla aika usein ja monta päivässä, että ne laskettais " vaarallisiksi" , joten turvallisin mielin ole :)



Juliaanalle onnea rouviintumisesta! Häät on ihania :D



Jushka on lähtenyt äippäpolille vauvanhakureissulle! bd kovasti vaan siihen suuntaan!



Peipposkalle kiitokset synnytyskertomuksesta :) Kyllä nää tarinat valaa uskoa omaankin jaksamiseen ja onnistumiseen. Ihanaa vauva-arkea myös sille suunnalle!



(.) Tänään oli sitten taas neuvola. Vähän tuntuu hullulta mennä sinne kääntymään, kun ei siellä kuitenkaan kokeilla noitten paikkojen kypsyyttä. Musta olisi kovin kiva tietää, onko tuolla tapahtunut mitään edistystä ;) Mies jää tänään ylitöihin eli edessä on pitkä ja köllöttelyn täyteinen päivä. Täytyy varmaan nukkua päikkärit alle, kun ei taas noista tulevista yöunista tiedä - ihmettelen, että pitää aloittaa yövalvomiset jo nyt! Valivalivali... :)



LiVe rv 39+1

Tulin kertoilemaan hieman neuvolakuulumisia. Kiteytettynä kaikki hyvin. Ja tärkeinpänä sydänäänet kuului hyvin. Eilisen ja tämän aamun jännitin, mutta turhaan onneksi.

Kävi vaan ärsyttämään kun täti höpötteli puolet ajasta omista lapsen lapsistaan jne.

Mutta täti lupasi, että ensi kertaan mennessä maha on kuulemma pulpahtanut näkyville. Sitä odotellessa :) Ja hemppakin oli vain noussu muutaman pykälän eli elämäni kunnossa pitäisi olla. Pissanäytteitä pitäisi vaan viedä. Ongelmaksi taitaa vaan tulla 4-6 tunnin pissaamattomuus kun tuntuu että nyt saa olla pissalla vähän väliä.



Kiitoksia peipposkalle kertomuksesta! Saa vähän kuvaa mitä edessä odottaa.



Nyt lepäileen ennen iltavuoron alkua!



Susanna 16+4

Huh huh tätä ensimmäistä viikkoa töissä loman jälkeen. Välillä kieltämättä käy tyhjää ja sitten ku pitäis vielä tuurata työkaveria, jonka hommista en niin kauheesti tiedä niin saa juosta eri ihmisiltä kyselemässä asioita. No viikonpäästä varmasti kaikki on tuollakin saralla tutumpaa. Pomokin palaa lomilta ens viikolla, joten eiköhän silloin taas rupee noita töitä kertymään. Onhan tää ihan kivaa ku saa rauhassa palailla taas arkeen.



Mä tosissaan miettisin sitä kertomista pomolle kohtalaisen aikaisessa vaiheessa senkin takia ku meidän osastolla on tulossa taas vaihteeks eteen jonkinlaisia työaikamuutoksia. Meillä pomo kuitenkin ehdottelee sitä että kuka mihinkin siirtyy, ja varmasti sen olis hyvä tietää jos meinaa että tää vaikuttaa siihen mitä vuoroja mä alan tekeen. Tosi selkeesti siis selitettynä :). Meidän osastolla tehdään tälläkin hetkellä eri vuoromalleja, ja sitä ollaan tulossa muuttamaan taas syksyn aikana.



Hoyt: Onnittelut koko perheelle poitsun johdosta :)



Juli: Onnittelut rouviintumisesta :)



Jushka: Mukavaa vaavihakua reissua *bd*



Peipposkalle kiitokset synnytyskertomuksesta.



Susanna: kelpaiskohan niille aina aamupissa, silloin varmaan tulee (mulle ainakin) pisimmät välit ettei käy vessassa. Toistaiseksi ei oo vielä tarvinu herätä yöllä vessaan, mutta eiköhän nekin ajat vielä eteen tule.



Oma olo on kieltämättä välillä kohtalaisen heikko. Oksentaa ei oo tarvinu, mutta etova olo osaa kyllä yllättää pitkin päivää ja koko ajan tuntuu olevan nälkä, onko tää normaalia? Musta tuntuu etten mä tee mitään muutaku käyn töissä, syön ja nukun. Koiran kanssa yritän kyllä kovasti liikkua ja treenatakkin pitäis, energiaa vaan pitäis siihen saada jostain. Ensimmäisen ultra-ajan sain varattua, 30 päivä sinne sitten katsomaan että kaikki on kunnossa.



Loppupääläisille paljon supsup, pääsisitten pian hakemaan nyytin kotia :)



-Sara-Maria rv 10+1-

heips,



täällä olisi yks esikkoa odotteleva rouva joka vihdoin ja viimein saa aikaiseksi kirjoittamisen tänne. olen siis jo useamman kuukauden teidän juttujanne epäsäännöllisesti lueskellut mutta aina on vaan jäänyt tämä mukaan tuleminen. nyt kuitenkin vihdoin ryhdistäydyn.

täällä siis viikkoja olisi kasassa 27+4 ja kovasti jo malttamattomina odottelemme miehen kanssa millainen kaveri se meille on tulossa. tampereella asustellaan, minä työelämässä ja mies vielä opiskelee hetken aikaa.



siispä jos huolitte mukaanne niin kiva juttu päästä vaihtamaan kuulumisia muiden ekaa odottelevien kanssa! laitan esittelyä vielä tuonne teidän pinoonne.



heltsy

[color=red]vielä yhtenä kappaleena ollaan. Väsyttää niin kauheesti että en jaksa rueta nyt sepustamaan mitään erityistä. Eilen oli neuvola ja Vimpulan pää on ainakin jo kiinnittynyt lähtöasemiinsa. Terkkakin tuumasi että toivottavasti ei ensi viikolla tarvitse tulla neuvolaan, vaan olisin jo saanut nyytin kainaloon ja terkka pääsisi kotikäynnille seuraavan kerran. Eilen illalla ja tänään on ollut välillä tosi kipeitä supistuksia, jotka säteilee alaselästä selkärankaa pitkin ihan päähän asti. Tuntuu aina että taju lähtee! Mutta eivät ole säännöllisiksi muuttuneet... Hääjärjestelyjä olen sen verran saanut tehtyä että kävin ostamassa kaikenmaailman tilpehööriä ja askartelutarvikkeita, kynttilöitä ja servetit yms, sitten olen varannut ajan kampaajalle koekampausta ja hääkampausta varten ja kukkakaupassa kävin tilaamassa jo kimpun. Siksi tilasin kimpun jo näin ajoissa kun halusin varmistaa että saan kimppuuni varmasti orkideoja, mutta myyjä sanoi että niitä saakin syksyllä helpommin kuin kesällä. Eilen käytiin äidin kanssa ostamassa mulle hääpukukankaat ja tänään sitten käytiin miehen kanssa varaamassa sormukset ja jätettiin ne kaiverrutettaviksi. Mutta nyt menen lepäilemään, on aika vetelä olo...



T:Titi ja Vimpula rv39+4[/color]

Jushka-ystävältäni tuli tänä aamuna tekstiviesti: " Pitkä odotus palkittiin vihdoin! Suloinen poika syntyi mullistaen maailmamme 190707 klo 21.49. Strategiset mitat 51 cm ja 4255 g. "



Tuhannesti onnea Jushkalle, isukille ja pikkumiehelle!!



t. Ope ja Aino 9 kk

Vihdoinkin sain aikaiseksi kirjoitella tänne. Olen ollut tuolla marrasmasujen puolella ja nyt vasta tajusin tännekin kurkkailla.

Olen siis satakunnasta ja 28v ja kirppu tuolla masussa potkii nyt viikoilla 25+2. Tällä hetkellä oon sairaslomalla kun supistuksia alkoi tulemaan töissä, mutta maanantaina pitäis mennä koettamaan vielä työntekoa. Katsotaan miten käy.

Laskettu aika on 31.10 vaikka marrasmasuissa olenkin ollut. Eka aika oli 1.11, mutta muuttui siitä sitten.



Joka täällä mietti alkuraskauden ultraa. Itse kävin viikolla 7+?, koska takana oli yksi tuulimunaraskaus ja halusin ehdottomasti heti tietää onko kaikki kunnossa. Siellä ei sen kummempaa näkynyt....pieni mötti vain, mutta pääasia olikin, että sydänäänet löytyivät ja todettiin alkion olevan kiinnittynyt oikeaan paikkaan. Neuvolassa olikin sitten seuraava ultra viikolla 12.



Nyt pitää mennä yrittämään vähän siivousta....pitänee kirjoitella myöhemmin lisää.



Onnea kaikille vauvan saaneille!!!!

[color=red]Eilen illalla luulin pääseväni synnyttämään kun koko päivän oli satunnaisesti supistellut ja sitten illalla alkoi supistelemaan säännöllisesti 7min välein parin tunnin ajan. Välillä olin jo kaksinkerroin lattialla ja konttailin ympäriinsä, mutta ei ne supistukset ruenneet tihenemään ja loppuivatkin sitten kokonaan. PRKL!!! Alkaa siis toivo loppumaan, minun tuurilla menee sinne viikolle 42 ja käynnistämällä muksu pihalle... Sori vuodatus mutta kun ei vaan jaksais enää arpoa... Ja kohtahan ne viikot taas poksuu...



T:Titi ja Vimpula rv39+5[/color]

[color=red][size=4]Siispä iiiisooot onnittelut Jushkan perheelle syntyneestä pojasta!!![/size][/color]

Sanle: Joo testailin plussan vähän etuajassa kp 25/27-30. Tosin viime menkat oli ihmeen niukat ja kesti vaan 2-3pv, mutta tuskinpa viime kuussa vielä raskaana olin.



Aleida: Onnea plussasta!! Hyvä että sä sait jo neuvola-ajan, itse varmaan soittelen sinne ensi viikolla..



Huh, kun Juskan synnytyskertomus sai vedet silmiin.. Onnea vielä!



Hoytille onnea poikavauvasta!!



Juliaana: Onnea pääsystä avioliiton satamaan!



Jushkan koko perheelle onnea!!



Tsemppiä Tiiu ja muut ketkä vielä sinnittelee viimeisiä viikkoja/päiviä/tunteja mahan kanssa!



T.Hobbie (rv 4+2)

Rupesinpa tuossa makkaria siivoamaan, mutta jumituin tähän koneelle. Illalla ois serkun avopuolison polttarit. Luvassa ei sen kummempaa menoa, syömässä käydään ja sit varmaan muut jatkaa baariin, mutta minä taidan suunnistaa kotiin.



Kävin tuossa Kelan sivuilla katsomassa omia tietojani. Olivat tehneet päätöksen äitiysavustuksesta jo samana päivänä kun kiikutin paperit sinne. Rahat pitäisi olla tilillä ensi viikolla ja se tietää shoppailemaan pääsyä :) Nyt pitäs vaan kirjoittaa itselle muistilista, mitä kaikkea pitää ostaa, kun en niitä tavaroita pakkauksesta saa.

Äitiyspäivärahankin olivat jo myöntäneet ja minimillä siis mennään. No mutta se oli arvattavissakin. Pitää kuitenkin yrittää käydä verotoimistossa lasketuttamassa veroprosentti uudelleen, ettei tarttis sitä 20% maksaa. Tälle vuodelle kun ei muuta tuloja ole ollut kuin opintotuet, niin luulis että se prosentti hieman tippuis. Onhan tuo summa kuitenkin isompi mitä tällä hetkellä saamani opintotuki, joten eiköhän sillä ja miehen tuloilla pärjätä vallan hyvin.



Joo mutta eikai tämä siivous tässä koneella istuen etene, joten pakko lähteä jatkamaan.



Sanle ja Dj 23+4

En muista olenko Hoytille jo onnittelut laittanut, mutta hurjasti onnea pienestä pojasta!



Ja kiitos teille jotka synnytyskertomuksia olette laittaneet, varovasti niitä luen, mutta onneksi ollut " hyviä" kertomuksia. Itse en sinne asti vielä ole uskaltanut miettiä.



Hienoa kun Juliaana on löytynyt ;) Ja onnittelut naimisiinmenon johdosta!



Heltsylle ja dragondreamille tervetuloa mukaan! Toki mahtuu joukkoon vielä.



Titi-uulle, LiVelle ja Lisbetillemalttia ja voimia viimeisiin päiviin, varmasti on jo tukalaa. Multa on mennyt ohi, et millonkas Titi-uulla on häät?



Jushkalle onnittelut pojasta myös, sikäli kun kerkeää tänne lukemaan onnitteluja.



Sanlelle siivousintoa. Täältä sitä ei kyllä löydy :)



Sitten (.) Kävin torstaina neuvolassa kesäsijaisen tutkittavana ja ihan mukava kesätyttö oli. Tällaisia tuloksia saatiin aikaiseksi;

Rv 15+4

Painomuutos 313g/vko, kaikkiaan tullut 2,3kg

Verenpaine 122/74

Hb 122 taas tippunut, mut rautaa en aloita

Sf 16 sitä ei aiemmin ole mitattukaan

Sydämen syke +



Siinäpä ne tärkeimmät eli kaikki ok ja pääasia et löytyi sydänäänet. Niitä aina jännittää. Olo on hyvä, pientä väsymystä havaittavissa, mut oltu rakennuksellakin pitkää päivää näillä vapailla. Onneksi pääsee sunnuntaina töihin lepäämään...



Pore&Papunen rv 15+6