Lue keskustelun säännöt.
Olipa hankalat ja harmittavatkin ruokavieraat.
15.07.2007 |
Ollaan juuri muutettu ja tutustuttu naapuriperheeseen, joka tuntuu kaikin puolin mukavalta ja seuralliselta. Ollaan oltu tekemisissä jonkin verran ja nyt kutsuttiin heidät syömään. Kysyttiin etukäteen, onko alllergioita tai jotain ruokia mistä eivät välittäisi: ei kuulemma ole, ovat niin kaikkiruokaisia, että heille on helppo tehdä mitä vaan.
Tulos oli se, että jokaikisessä ruokalajissa, alkupalasta ja salaatista lähtien oli jotain ruoka-ainetta, mistä rouva ei tykkää!
Myös jälkiruoka jäi hänen osaltaan syömättä.
Olimme kuitenkin nähneet paljon vaivaa kaiken laittamiseen ja vaikka me muut söimmekin hyvällä ruokahalulla, niin tunnelma kyllä meillä laski, jos ei nyt pakkasen puolelle, niin sen verran että harmitti vietävästi. Taisi siinä olla jotain, mitä pariskunnan mieskään ei syönyt ja kyseessä kuitenkin normaalit ruoka-aineet, ei kikkailtu millään nilviäisillä. Aikuiset ihmiset ja tällainen käytös, ei kyllä ymmärrä, ei.
Eri asia olisi jos vaikka allergiasta kyse, mutta kun ollaan kuin pikkulapset: mä en tykkää tosta!
Kommentit (93)
Vierailija:
että itselleni on lähes mahdotonta syödä useampaakin ruoka-ainetta, sillä kyse ei ole vain siitä, ettei maku miellytä, vaan minulle tulee todella paha olo, jos pakotan itseni syömään vaikkapa etikkapunajuurta. Syömällä olisin ehkä kohtelias, mutta enpä olisi enää hyvää seuraa, kun lopun aikaa pidättelisin oksennusta...Onnekseni olen löytänyt hyviä konsteja vältellä inhokkejani emäntää loukkaamatta... Epäkohtelias en nimittäin missään nimessä halua olla. Enkä hankala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
että itselleni on lähes mahdotonta syödä useampaakin ruoka-ainetta, sillä kyse ei ole vain siitä, ettei maku miellytä, vaan minulle tulee todella paha olo, jos pakotan itseni syömään vaikkapa etikkapunajuurta.
Itse sanon aina, vaikkei kysyttäisikään, että en syö tiettyjä ruoka-aineita. Joten jos niitä on pakko tarjota, niin minut voi jättää pois laskuista sen ruoan osalta.
en mainostakan olevani kaikkiruokainen. Hyville ystäville voin esimerkiksi sanoa olevani niin kranttu, ettei minun puolestani tarvitse päätään vaivata, laittakoon ruokaa, joka muille kelpaa - minä pärjään kyllä. Vieraampien luona sitten yritän kohteliaasti syödä sen, minkä pystyn, ja jos jotain jätän syömättä, kehun jotain muuta aterian osa senkin edestä.. Ei kuitenkaan ole vielä tullut vastaan kokonaista ateriaa, josta en mitään olisi voinut syödä...
Kerran ystävä tuli luokseni kokkaamaan munuaista; lupsn, että saa käyttää keittiötä, mutta etten itse söisi.. En kuitenkaan lopulta kestänyt hajuakaan ja lähdin ulos, pyysin kutsuman sisään aterian jälkeen...
Ota ruokaa mutta jätä kaikki syömättä, älä edes maista kaikkea kun on niin epämääräisen näköistä. Saattaa naapurisopu olla hieman koetuksella, mutta vuoroin vieraissa...
Aikuinen ei voi olla nirppanokka tyyliin alkaa oksettaa joku ruoka. Se on lapsellista - ihan oikeasti. Hävetkää ja opetelkaa syömään ruokaa.
Ainostaan lääketieteelliset syyt ovat hyväksyttäviä kieltäydyttyessä syömästä, jotakin elintarviketta.
M42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos aikuinen ihminen sanoo, että siltä tulee yrjö, se saattaa tarkoittaa, että ihan oikeasti tulee yrjö. Hyvää ruokahalua sitten vaan!
Ehkä jonain päivänä hyvin herkkä makuaistikin saa lääketieteellisen luokituksen. Hanavesikin VOI olla kuvottavaa. Pitäisi varmaan alkaa tupakoida kuten te aikuiset, että makuaisti turtuisi.
Olen itsekin sitä mieltä, että aikuisen pitäisi syödä ties mitä, ja oikeasti hävettää, kun luullaan, että olen vain hankala. Olen niin usein yrittänyt opetella syömään inhoamiani lajeja sanoen itselleni, että inhoaminen on lapsellista, maistanpa nyt kuin aikuinen, varmasti uppoaa. Yrjöhän siinä tulee, päänsärky ja etova olo koko loppupäiväksi.
Onko se sitten kenenkään etu, että ruoasta tulee paha olo? Oletko tyytyväinen jos vieraasi poistuu kohteliaana ja pahoinvoivana? Eikö yhteisen ruokailun pointtina ole seurasta ja ruoasta nauttiminen?
Jostain syystä kuvittelen, että aikuinen voi manipuloida makuaistiaan, mieltään ja tunteitaan siten, että ei ruoasta saisi pahoinvointikohtausta. Itselläni ja useilla muilla se onnistuu.
Voin olla väärässä. Ei se olisi ensimmäinen kerta.
terv. 43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vaan nokan alle pistetään, niin hehän popsii???
Ikuna en tollasille mitään enää tarjois, äläkä ap sinäkään.
En vaan onnistu. Ennakkoluuloisuudesta ei ole kyse - pienestä pitäen olen innolla tutustunut kaikenmaailman nilviäisiin ym. yleisesti kammottuihin ruokiin, mutta esim. keitetty herne aiheuttaa pahoinvointia.
Auttaisikohan hypnoosi? Sillä noloahan tällainen kranttuilu on! Olen nimittäin hyvin kasvatettu ja ennen muuta erittäin huomaavainen (en haluaisi loukata ketään, joka on niin ihana, että minulle ruokaa tarjoaa!), mutta kun ei niin ei!
Olen yrittänyt ottaa asian vähän huumorilla, ja avoimesti kertoa olevani kranttu, jotta välttyisin 43:n tapaiselta ryöpytykseltä, mutta ei näytä auttavan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyttäessä jos kertoo jostain mitä ei siedä, mille on allerginen tms. niin se on täysin hyvien tapojen mukaista.
Makuaisti voi olla joilakuilla herkkä niin ettei voi syödä tiettyjä ruokia, se ei ole lapsellisuutta. Itse en pysty syömään kovinkaan helposti mitään erityisen hapanta tai suolaista, joten vältän sellaisia. Toisaalta spesiaalimenu pitää olla jo muutenkin...
Yleensä syön melkein kaikkea. Varsinkin kylässä mielestäni on epäkohteliasta valittaa joka ruoasta.
Mutta lähes aina kohtaan ihmisiä, jotka eivät syö sitä tai tätä ja suuresti laitettu ruoka on turhaa. Olen luullut, että olen ainoa, jonka mielestä tuo teidän naapureidenne käytös satuttaa. Olen myös luullut, että olen harvinaisen herkkä, kun ei voi ymmärtää, että ihmiset eivät syö, jos heitä ei nyt satu huvittamaan. Näköjään meitä on muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
borssikeittoa (useita oikeita kirjoitusasuja) alkuun, hapankaalia pääruoassa jne.
Vastasin siihen ettei se sovi ja hapankaalia tarjotaan valikoidulle vierasjoukolle sillä väitän että pieni vähemmistö siitä pitää.
En ole kokoajan täällä netissä klikkasin silloin kun luin viestin 17 ja kirjoitin ja sit se keskeytyi kun hoidin lapsia ja jatkoin ja lähetin.
Myöhemmin ap. kiisti olevansa 17 ja kertoi tarjonneensa jälkkäriksi tiramisua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyse ei ole allergiasta, vaan että joku ruokalaji vain kertakaikkiaan aiheuttaa sellaista vastenmielisyyttä, että sitä ei voi syödä. Miehelläni tällainen on paprika. Katsoo inhoten, jos meillä on sitä vaikka jääkaapissa, koska on minun herkkuani.
On kai mahdollista, että pienellä osalla ihmisiä tällainen makuherkkyys on aina tosi voimakas, suuri osa naisista tuntee asian raskausajalta, kun hormooni temppuilevat ja yhtäkkiä jostian ruuasta tulee vain sellaista, että ei voisi kuvitella sitä nielevänsä.
Mutta toi on kai tosi harvinaista. Suurin osa aikuisista kyllä pystyy tarvittaessa syömään ihan mitä vain. Ja suurin osa makutottumuksista on täysin opittuja ja niistä voi oppia myös pois.
Arvatkaa halusinko tutustua paremmin erääseen tutun tutun tuttuun, joka selosti inhoavansa makkaroita koska niissä on ällöttäviä lihanpaloja ja muuta inhottavaa ja syövänsä vain ja ainoastaan HK:n sinistä! No se onkin kullä turvallisen tasaista, ei voi kieltää...
erittäin ruokavammaiselle ystävälleni. Tiesin kyllä, että hän on sellainen ja kärsi siitä itsekin, mutta omasta mielestään ei voinut sille mitään parannusta keksiä.
Sitten muistin, että uunimakkara ja perunat sille ainakin menee ja sitäpä sitten valmistamaan. Vaan, kuis kävikään: makkara jäi lautaselle, kun olin hölmöyksissäni lisännyt siihen juustoa vähän kuorrutukseksi. En tosin suuttunut, kun tiesin, että alas se ei sitä saa oksentamatta. Ei ole helppoa sellaisella.
Mutta ap:n tapaus erilainen, koska olivat nimenomaan kysyneet josko joku ruoka ei maistuis.
Ois kiva tietää ihan huvin vuoksi ja senkin takia, että tietää mitä kaikkiruokaisille ei voi tarjota, hehe.
Äitini ei silloin ollut ainoa, joka huomasi, että kissa-allergiset voivat aina ihan hyvin paikassa kuin paikassa kunnes isäntäväen kissa tuli puheeksi - silloin alkoi aivastelu.
Hienosteluahan se allergia on!
Ehkä parinkymmenen vuoden kuluttua ymmärretään, ettei aikuinenkaan voi mitä tahansa oksentamatta niellä...
ihan kuin nyt pidätte ruoalle herkkiä oikuttelijoina..
Kutsuttiin mukava ystäväperhe syömään. Tein ruoaksi karjalanpaistia, joka on perheessämme suosittu viikonloppuruoka. Lisukkeena oli perunoita ja lämpimiä kasviksia sekä tuoresalaattia.
Rouva ilmoitti juuri syöneensä ja syöttäneensä lapsetkin etukäteen. Tulivat myöhässä ja meidän lapsemme olivat odottaneet vieraita, jotta olisimme voineet syödä yhdessä. No, perheen 8 v. tytär halusi kuitenkin maistaa ruokaa. Laitoin lautaselle pikkuisen perunaa ja lihaa, koska hän oli juuri syönyt. Tyttö tökki lihaa haarukalla ja sanoi, ettei haluakaan syödä. Mun mielestä olis ollut okei näin, mutta äiti sanoi, että ei tarvitse, en minäkään voisi syödä tuollaista lihaa :O
Meidän viisivuotias sitten kopioi tuon vieraana olleen perheen mallia, eikä nykyään enää mielellään syö karjalanpaistia, vaikka ennen se oli hänenkin herkkuaan. Seuraavan kerran tarjoamme perheelle tyyliin pullaa ja mehua, jos sattuvat tulemaan kylään.