Lue keskustelun säännöt.
Ennen kaikki oli paremmin?
04.04.2026 |
Kaiken pitäisi olla helppoa, nopeaa ja mukavaa. Ruoka tulee kotiin, viihde alkaa sekunnissa, viesteihin odotetaan vastausta heti. Pienikin odottaminen tuntuu jo “rasittavalta”. Mutta samaan aikaan just se jatkuva helppous saattaa tehdä arjesta yllättävän kuormittavaa – koska kynnys tehdä mitään vähänkin vaivalloista kasvaa koko ajan.
Ennen epämukavuus oli osa arkea: piti odottaa, nähdä vaivaa, joskus tylsistyäkin. Nyt tylsyys tuntuu melkein virhetilalta, joka pitää korjata heti puhelimella. Ja ehkä siinä sivussa katoaa myös kyky palautua oikeasti.
Pienetkin vastoinkäymiset alkaa tuntua isoilta, koska vertailukohta on jatkuva mukavuus.
En väitä, että ennen oli kaikki paremmin tai että nykyongelmat olisi “kuviteltuja”. Mutta ehkä osa tästä meidän kokemasta kuormasta syntyy siitä, että odotukset elämän helppoudesta on karannut vähän käsistä.
Onko tämä ihan harhainen ajatus – vai tunnistaako joku muukin tämän ilmiön?
Kommentit (5)
Tunnistan osittain. Toisaalta nykyaikaan on tullut uusia vaikeuksia mitä ei ennen ollut. Elämästä on tullut tietyiltä osin stressaavampaa, uusien teknologioiden ansiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennens ai töitä kun meni työpaikan ovesta sisään ja kysyi onko töitä. Niin minä pääsin paperitehtaalle 13 vuodeksi. Sain hyvää palkkaa 3000 euroa kk. Kokemusta ei juuri ollut mutta pääsin pian vakituiseksi kesän jälkeen. Pääsin raksallekin töihin kun menin vaan kysymään. Nykyään on henkilöstöfirmoja jotka ei pyydä edes haastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Ennens ai töitä kun meni työpaikan ovesta sisään ja kysyi onko töitä. Niin minä pääsin paperitehtaalle 13 vuodeksi. Sain hyvää palkkaa 3000 euroa kk. Kokemusta ei juuri ollut mutta pääsin pian vakituiseksi kesän jälkeen. Pääsin raksallekin töihin kun menin vaan kysymään. Nykyään on henkilöstöfirmoja jotka ei pyydä edes haastatteluun.
Ei ne välitä töitä ainakaan päätyönään. Keräävät lähinnä ihmisten tietoja eteenpäin myytäväksi.
Luin jostain teininä 1980-luvulla, että ihminen on tullut vanhaksi, kun alkaa väittämään, että ennen oli paremmin.
En ainakaan vielä ole vielä alkanut haaveilemaan menneisyydestä. En kaipaa takaisin peruskouluun, lähiöön, rahattomuuteen, väkivallan hyväksyvään ja toisaalta uskontoa korostavaan kulttuuriin. En kaipaa ydinsodan ja happosateiden pelkoa enkä sen aikaista tekniikkaa.
Ennen ei todellakaan ollut paremmin.
Ja aina on ollut nuoriso pilalla.