Ärsyttääkö ketään muuta lastenvaunujen " rekkarit" ?

Kiva idea, mutta voisi kai niissä muutakin olla kuin vaavin oma nimi.

... nimi ja syntymävuosi. pelkää hymyä on kilpi herättänyt vastaantulioissa.

Eipä tarvi kysellä mikäs niminen vauva on.



Rekkarin voi tehdä itse. Sopivan kokoinen alumiinin pala ja siihen kaksi reikää ylös valkoista muovilla päälystää ja mustalla muovilla kirjoitta nimen.

Ehkä ostaisin itsekin, jos lapset olis vielä pieniä.

Vierailija:

Mä nään punaista kun vastaan kävelee vaunut, joiden tavarakorissa roikkuu rekisterikilvet esim. Nico-Petteri ja syntymäaika.... Arrrggh! Juntimpaa ei voi olla!

Siinä lukee UKKI ja syntymäaika, ja se on hänen rollaattorissaan kiinni =) Vanhainkodin hoitajilla on aina hauskaa kuulemma kun näkevät sen. Ukki tykkää, oikeita nimikilpiä kun ei koskaan ehtinyt autoonsa saada (ei ole ajanut vuosikymmeneen ainakaan).

Vierailija:

Mä nään punaista kun vastaan kävelee vaunut, joiden tavarakorissa roikkuu rekisterikilvet esim. Nico-Petteri ja syntymäaika.... Arrrggh! Juntimpaa ei voi olla!

T. äippä 90

Vierailija:

Nico-Petteriä ei kilpeen edes saa. 7 kirjainta on maksimipituus :p

Olen mielestäni tosi suvaitsevainen ja kunnioita hyvin pitkälle ihmisten yksilöllisyyttä eli omia päätöksiä, makua, aatteita mutta ahdasmielisyys ja kapeakatseisuus ja toisten mollaaminen saa näkemään punaista.

Joskus yritin pitää yllä kaverisuhdetta ihmiseen joka oli hyvin rajottunut, ei kehdannut pukeutua yksilöllisesti eikä muutenkaan tuoda itseään milläänlailla esiin. Me kaveritkaan ei oltais saatu laskea leikkiä, korottaa ääntämme jos joku sattuis kuulemaan laulamisesta tai hassuttelusta puhumattakaan. Heti jos joku teki jotain pikkaisenkin ' repäisevää' tai uutta, niin johan tuhina alkoi. Sama koski meidän pukeutumista ja elintapoja.

Tiemme erosivat opiskelun tähden ja luoja kiitos onneksi. Aloin jo itsekin miettimään omia tekojani ' sillä silmällä' , jos vaikka joku näkee ja alkaa tuhisemaan hampaiden välistä päivittelyjä.

Myöhemmin sitten selvisi, että hänellä oli erittäin huono itsetunto sekä mielenterveysongelmia jonka tähden hänen elämänsä on rajottunutta ja kapeaa vieläkin.

Tuo ap. n teksti kuulostaa niiin tutulta:

Vierailija:

Mä nään punaista kun vastaan kävelee vaunut, joiden tavarakorissa roikkuu rekisterikilvet esim. Nico-Petteri ja syntymäaika.... Arrrggh! Juntimpaa ei voi olla!

Nolottaa lähinnä niiden puolesta, jotka ovat moisiin erehtyneet.

vähän vanhempi pyöräilevä lapsi niistä jotain ymmärtääkin.



Mutta vastasyntyneen vaunuissa ne on vaan äidin ilona. Ei se nyt niin ärsytäkään, mutta itse en halua mitään sellaisia roikkumaan rattaisiin.

onhan av:llakin porukkaa joka ÄRSYYNTYY harsoista vaunujen kuomun edessä ;-D



Mutta rekkarikilvet ovat jotenkin naurettavia. Taitavat olla lähinnä esikoistaan työntelevien yli-innokkaiden vanhempien vauvan vaunuissa. Tuskinpa suurperheelliset viitsisivät kustantaa joka ikiselle Nico-Petterilleen ja Janica-Jessicalleen niitä....

täällä ko. kilvet ovat olleet jos vuosikausia lähes vakiokamaa samalla kun hankitaan rattaat niin myöhemmin vauvalle hankitaan nimikilpi.



Se toimii myös hyvänä heijastimena. Minäkin hankin kilven pojalleni, ajattelin että sen voi myöhemmin laittaa vaikka hänen huoneensa oven päälle tai polkuautoon tmv. rekkariksi.



Voi hyvänen aika taas suomalaisten kateutta! Taas muistan miksi oli aikoinaan hyvä lähteä pois kateellisen ja katkeran kansan keskuudesta elämään elämäänsä hiukan vapaammin, ihmisten keskuuteen jotka osaavat iloita ja hymyillä vaikka vauvan vaunujen rattaiden nimikilvestä...ilman että otsa kurtistuu ja hampaat kateudesta kiristyy.

niinhän sitä lähdetään joo Ruotsiin täältä ahdasmielisestä Suomesta. Katsoin eilen elokuvan Lilja 4-ever eli kertomuksen venäläistytöstä, joka lähti Ruotsiin kuin unelmavaltioon paremman elämän toivossa. Toisin kävi :( No, meni vähän aiheen ohi, mutta kyllä sitä ahdasmielisyyttä on kaikkialla eikä vain Suomessa.

ja itse ainakaan en haluaisi jokaiselle tuntemattomalle kadulla vastaan kävelijälle julkaista lapseni nimeä...

Kyllä minä ainakin vähän väliä toistan lapseni nimeä muiden kuullen, kun esim. kutsun häntä tms.



Ps. Esim. Prismasta saa tuollaisen rekkarin (pelkällä nimellä toki) alle vitosella.

Minä ainakaan en viestilläni tarkoittanut että lapsen nimeä pitäisi salata, tottakai sen jokainen hiekkalaatikolla yms. tietää ja kuulee kun sitä käytän. Mutta kaupungilla tapaa myös ihmisiä, joiden EI halua tietävän henkilötietojaan ja heille en omaa nimeänikään kertoisi. Okei, olen ehkä hieman ylivarovainen koska asun Helsingissä ja tapaan työssäni mm. narkkareita josta syystä olen oppinut tietyissä tilanteissa salaamaan henkilöllisyyteni hyvin tarkkaan. Koen siis henkilötietojen levittelyn tietyissä tilanteissa riskiksi.

t:42

Jep. Olen megakatkera kun en tajunnut hommata oman lapsen rattaisiin kilpeä. Kärsin, kärsin, ahdistun. Ja nyt puran turhautumistani av:lla!! Argh!

4-vuotiaamme halusi sellaisen polkupyöräänsä ja sai. Vauvalla on rekkari vaunuissa, ja seuraavakin lapsi saa sellaisen. Kahdella vanhimmalla ei nimikilpiä ole, kun eivät ole sellaista pyytäneet.

Vierailija:

Mutta rekkarikilvet ovat jotenkin naurettavia. Taitavat olla lähinnä esikoistaan työntelevien yli-innokkaiden vanhempien vauvan vaunuissa. Tuskinpa suurperheelliset viitsisivät kustantaa joka ikiselle Nico-Petterilleen ja Janica-Jessicalleen niitä....

Vierailija:

Minä ainakaan en viestilläni tarkoittanut että lapsen nimeä pitäisi salata, tottakai sen jokainen hiekkalaatikolla yms. tietää ja kuulee kun sitä käytän. Mutta kaupungilla tapaa myös ihmisiä, joiden EI halua tietävän henkilötietojaan ja heille en omaa nimeänikään kertoisi. Okei, olen ehkä hieman ylivarovainen koska asun Helsingissä ja tapaan työssäni mm. narkkareita josta syystä olen oppinut tietyissä tilanteissa salaamaan henkilöllisyyteni hyvin tarkkaan. Koen siis henkilötietojen levittelyn tietyissä tilanteissa riskiksi.

t:42

mulla on elämässä ihan tarpeeksi oikeitakin ongelmia.